Argumentaatio

Argumentaatio: on kielellistä, sosiaalista ja vastavuoroista toimintaa, jossa esitetään väitteitä ja vastaväitteitä. Tarkoituksena on ratkaista erimielisyys.

Argumentti: on perusteltu väite, jolla on tarkoitus vakuuttaa rationaalinen kuulija väitteen erinomaisuudesta.

Olen käynyt pragma-dialektiikkaa käsittelevässä blogissa argumentaation vaiheita ja sen funktiota läpi, mutta kertauksena: Argumentaation osapuolilta (protagonisti ja antagonisti) edellytetään taitotasoa argumentaation suorittamiseen, myös ympärillä oleva ilmapiiri sananvapauksineen täytyy puoltaa argumentaatiolle suosiollista ilmapiiriä. Myös kymmenen säännön etiketti on muistettava, joiden pointsi on oikeastaan kunnioittaa vastaväittelijää ja hyökätä vain esitettyjä argumentteja kohtaan. Koko argumentaation prosessi nojaa rationaalisuuden oletukseen, joka ihmisillä on joskus kovastikin hukassa.

Argumentaatio voidaan käsittää joukoksi puheakteja, joissa ilmaistaan väitelauseita. Tämä tapahtuu niinkin arkisesti kuin ilmaisemalla lauseita, joko suullisesti tai kirjallisesti. Puheaktien joukkoon voidaan laskea myös kirjallinen ilmaisu, vaikka nonverbaalinen viestintä argumentaation kannalta ei välity. Nonverbaalinen viestintä ei argumentin analyysissä ole tärkeä, mutta argumentaatio sosiaalisena tilanteena, edellyttää läsnäoloa, jolloin esimerkiksi alkavat virhepäätelmät voi haistaa sanattoman viestinnän takaa. Puheakteista on erotettavissa viisi eri tyyppistä puheaktin muotoa.

  1. Assertiivit, jotka ovat väittämiä ja mielipiteitä.
  2. Komissiivit, jotka ovat sitoutumisen, sopimisen ja lupaamisen muotoisia lauseita.
  3. Direktiivit, jotka ovat pyyntöjä, käskyjä ja suoria kysymyksiä.
  4. Deklaratiivit, jotka ovat julistuksia ja toteamuksia.
  5. Ekspressiivit, jotka ovat tunteiden ilmaisua, mutta jotka eivät kuulu argumentaatioon itsenään.

Kun argumentteja ruvetaan analysoimaan, täytyy huomioida erilaisten argumenttien erilaiset rakenteelliset erot.

Onko argumentissa erilliset ja toisistaan riippumattomat perustelut kyseiselle väitteelle? Jolloin yksikin perustelu argumentissa riittää pitämään väitteen uskottavana.

Vai onko argumentin perustelut yhdessä perustelevia, jolloin yhdenkin perustelun poistaminen tekisi argumentista puutteellisen, ellei mielettömän.

Tai perustuuko argumentaatio perusteluketjulle, jolloin virhepäätelmien riski kasvaa ja täten argumentti olisi mieletön tai ainakin typerä.

Toimivat argumentit tarvitsevat myös toimivat ympäristöt ja mallit, joissa väitteet voivat elää ja kukkia kaikkia kukkiaan.

Douglas Waltonin mukaan argumenttiskeemoja ovat:

  1. Asiantuntijaan vetoaminen: Onko henkilö asiantuntija kyseisellä alalla?
  2. Yleisyyteen vetoaminen: Onko relevanttia olettaa tiedon yleisyyden perusteella argumentin uskottavuus?
  3. Analogia: Onko A:n ja B:n välillä samankaltaisuutta merkitsevällä tarkkuudella?
  4. Korrelaatioon vetoamiset: Onko A:n ja B:n välillä todella vastaavuutta, vai voiko jokin esim. C selittää A:n ja B:n välisen näennäisen korrelaation?
  5. Kaltevan tason argumentaatio: Johtaako premissi A:sta todella B:hen, C:hen, D:hen ja lopulta loppupäätelmä E:hen?
  6. Merkkiin, sitoumukseen, kielellisiin seikkoihin: Onko merkkeihin, sitoumuksiin ja kielellisiin argumentit uskottavia? Kestävätkö symboliset ja sosiaaliset premissit argumenttien takana tarkemman tarkastelun?
  7. Epäjohdonmukaisuuteen ja seurauksiin: Onko premissit ja niistä johdetut seuraukset todella merkitseviä?
  8. Henkilöön vetoavat argumenttiskeemat: Onko todella argumentin esittäjästä relevanttia johtaa argumentin uskottavuus?

Väärillä lähtöehdoilla (premissi) Douglas Waltonin argumenttiskeemat muuttuvat virhepäätelmiksi, mutta pitävillä premisseillä argumentit ovat uskottavia. Vaikka henkilöön vetoavat argumentit (argumentum ad hominem) päättelyt ovat klassisia virhepäätelmiä, niin silti voidaan kuvitella tilanne, jossa argumentin uskottavuus voidaan kyseenalaistaa henkilöön vetoamalla. Esimerkiksi keskusteltaessa henkilön jääviydestä, henkilön tavoista ja tavoitteista tai argumentaation aikana henkilön aiemmin esittämiin argumentteihin.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s