Sapiens – Ihmisen lyhyt historia

Sapiens

Yuval Noah Hararin kirjoittama teos Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ylsi bestseller-menestykseen ja nosti kirjoittajan aikansa kärkiajattelijoihin.  Kirja poltteli useaan otteeseen näppejäni selaillessani sen sivuja kuin varkain Akateemisen kirjakaupan hyllyn välissä. Lopulta polte sormieni päissä sai rajahyötyni hintaa suuremmaksi ja ostin kirjan omakseni. Tomerana tartuin kirjaan ja teksti vei miestä mennessään.

 

Nimestäkin päätellen teoksen yleisteema on varsin selvä. Hararin teos käy läpi ihmisen historian varhaisista homo-lajeista tähän päivään ja hieman jopa ohikin. Kirjaa luettaessa on muistettava kuinka laajasta alasta kehitystä, kulttuuria, tiedettä, taidetta ja politiikkaa kansien väliin Hararin on pitänyt puristaa. Kirjaa ei kannata tuomita paikoittain esiintyvän yksioikoisen ajattelun esiintyessä. Lisäksi on muistettava kyseessä olevan populaariteos, tällöin emme voi olettaa yksityiskohtaista selontekoa historian joka käänteestä.

Jahka hieman spoilaan kirjan sisältöä.

Harari jakaa kirjansa neljään osaan ja osat tietty vielä omiin lukuihinsa. Neljä muutosta ihmisen historiassa nykyiseen asemaansa ovat Hararin mukaan: kognitiivinen vallankumous, maanviljelyn vallankumous, ihmiskunnan yhdentyminen sekä tieteellinen vallankumous.

Harari käy neljä osaansa yleistajuisesti ja perusteellisesti läpi. Hän hahmottaa ihmisen kehityksen yleiskuvaa ja muistuttaa esimerkiksi kognitiivista vallankumousta käsitellessään, kuinka sapiens on ihmislajina vain yksi homo muiden ihmislajien joukossa. Tämäkin huomio antaa kirjoittajan totuudellisuuteen pyrkivästä tyylistä uskottavan kuvan. Metsästäjä-keräilijän elämästä kertovat luvut ovat paikoin romanttisia, puhtaan valkeita ja kuin sotkeakseen ne Harari joutuu muistuttamaan väkivallan olleen tuolloin läsnä kuin saunaillassa. Kivikauden ravintoa käsittelevät kohdat muistuttavat taannoisesta karppausvillityksestä…

Hararin kirjoitustyyli on helppolukuista ja eloisaa, huumori on paikoitellen akateemisen kuivahkoa kuin hetkeksi orrelle unohtunutta. Henkilökuva kirjan kannessa vahvistaa asiantuntijuuden laadusta, sillä Harari on väitellyt historiasta Oxfordissa. Kirjasta käy vallan selväksi, että Hararin asiantuntemus ulottuu erikoisalansa ulkopuolelle. Poikkeamat biologian, psykologian ja taloudenkin saralle antavat vaikutelman kirjoittajan monipuolisuudesta.

Historian tuntemus Hararilla on laaja ja argumentointi taitavaa. Muiden tieteenalojen lainailut näyttävät vakuuttavammalta kuin allekirjoittaneen työpäivä.

Mutta.

Ei niin paljon hyvää, ettei jotain huonoakin.

Hararin argumentointi ei lähde laukalle hänen oman erityisalaansa koskevissa osissa. Historian laaja asiantuntemus antaa ymmärtää hänen olevan mestari joka alalla. Kirjan loppupuolella jouduin tuhahtelemaan turhautumistani paikoin hyvinkin yksioikoiseksi taantuneeseen kirjoittamiseen. Taloustieteeseen keskittyvässä kappaleessa syy-seuraussuhteet menevät sekaisin kuin perjantai-iltana. Ainainen markkinatalouden ja kapitalismin sekoittaminen keskenään on asiaan perehtymättömien helmasynti.

Niimpä herkästi Hararin piipahdukset biologian, psykologian yms. alueilla saa kevyen kolahduksen argumentoinnin uskottavuudessa. Onko todella näin? Epäily jää kalvaamaan lukijan mieltä. On totta, ettei historian tutkimus ole tietenkään yhtä “totuudellista” kuin kovien luonnontieteiden kohdalla. Tulkintojen miljoonan tien risteys saadaan tukkoon jo pienen kansakunnan lyhyttä taivallusta tutkiessa, kuinka mahtipontista onkaan tarttua koko ihmiskunnan kehitykseen…

Tieteellisessä tutkimustyössä Hararin argumentointi kohtaa tutkijayhteisön. Siinä työssä hän ei voi oikoa perustelujaan. Populaariteoksessaan hän voi. Hän voi väittää välillä mitä lystää ja tavata historiaansa kuin mennyttä luova jumala. Kirjaa lukiessa onkin hyvä pitää Harari kriittisessä kuristusotteessa.

Silti.

Naiiviuttani uskon tähän kirjaan.

Yuval Noah Hararin kirjoittama teos Sapiens – Ihmisen lyhyt historia on hetkittäisestä ajattelun oikomisesta huolimattakin sivistymättömyydelle kuin Burana päänsärkyyn. Kirjan kriittinen lukeminen vaatii yleissivistystä taustalle, sillä kaikkia väitteitä ei pidä niellä niin kuin Harari niitä tarjoaa. Siispä kirjaa ei voi suositella perheen pienimmille, tai edes historian vasta-alkajille. Kirjoittajan tyyli on petollisen kepeää ja lauseet kuitenkin helposti ymmärrettäviä.

Minulle kirjan parissa ei tullut tylsiä hetkiä kuin vasta lopussa, niissä teemoissa jotka ovat Hararille selkeästi vieraampia. Puutteistakin huolimatta palaan vielä tähän teokseen blogitekstieni muodossa.

 

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ****

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s