Estetiikka johtamisessa

estetiikka

Estetiikka on kulttuurin ilmentymää

 

Muinaiset metsästäjä-keräilijät maalailivat ensimmäisiä tunnettuja luolamaalauksia kivikautisiin luoliin. Vielä ei tiedetä olikovatko luolamaalaukset maalattu uskonnollisten rituaalien vuoksi, vaiko vain taiteeksi viihdyttämään aikalaisiaan. Varmaa on se, että merkityksellisiä ne ovat olleet tuon ajan ihmisille. Visuaalinen yleisilme on kutkuttanut ihmisen tajuntaa jo vuosituhansien ajan. Sivilisaatioiden kehittymisen myötä kuva- ja maalaustaiteet kehittyivät nykyiseen upeaan loistoonsa. Aikojen saatossa mestariteokset ovat saaneet ylimystön haukkomaan henkeään taitelijoiden tallentaessa monarkkien muotokuvia. Kirkkojen freskot ovat houkutelleet lukutaidotonta rahvasta ihmettelemään Herran ihmetekoja.

Estetiikka ruvettiin ymmärtämään johtamisen välineenä 1980-luvulla ja alkusysäyksensä se on saanutkin historian lehdyköiltä, filosofian piiristä ja tietenkin taiteen innoittamana. Organisaatioissa ymmärrettiin, kuinka visuaalisella ilmeellä voidaan luoda mielikuvia organisaation kulttuurista. Laadukasta brändiään rakentava pankki ei voi istuttaa miljardin arvoista asiakastaan halpaan tuoliin. Pelkkä istumisen funktio ei ole oikea paikka säästää. Hipsteriravintolassa kierrätystavara saattaa tuoda kaivattua undergroudia pinnalliseen maailmaan.

 

Estetiikka käytännössä

 

Organisaation esteettistä ilmiasua ilmentää organisaatiossa artefaktit. Artefaktit ovat organisaation näkyvä osa eli se osa organisaatiokulttuurista, joka on siis näkyvillä: työasut, toimistotilat, logot kuin kuulakärkikynätkin. Internetsivu on monelle yrityksen potentiaaliselle asiakkaalle ensimmäinen kontakti koko firmaan. Internetsivujen kautta luotu mielikuva yrityksen laadusta tapahtuu ensimmäisten sekuntien aikana. Estetiikka internetsivujen toteutuksessa tai liiketilojen suunnittelussa kannattaa valita toimialan yleisen kulttuurikäytänteiden mukaan. Laatua sekä luotettavuutta tarjoavan kannattaa käyttää tummempia sävyjä toisin kuin halvempaa brändiä tavoittelevan, jolle värien käyttö voi olla koko elämän sävykartan mukainen.

Organisaatio estetiikka tutkii siis aistein havaittavaa organisaation toimintaympäristöä. Aistihavainnot synnyttävät organisaation kanssa asioivien kanssa (henkilöstö, asiakkaat) tunnekokemuksen organisaation ympäristöstä. Mielikuvat, ennakkoluulot ja kuvitelmat organisaatiosta ovat tulosta aistein havaittavan kokemusmaailmamme keskuskomitean fantasiamaailmasta. Joten mainettaan parantelevan asiakaspalveluyrityksen kannattaa pitää huoli toimistotilojensa puhtaudesta ja internetsivujensa ajanmukaisuudesta.

Jos mietimme, kuinka nopeasti rakennamme ensivaikutelman toisesta ihmisestä hyvinkin pitkälti sen mukaan, miltä kyseinen henkilö näyttää. On perin ymmärrettävää, että asiallista kuvaa organisaatiostaan rakentavan markkinointipäällikön kannattaa tutustua organisaation yleiskuvaan. Asiallisen kuvan yrityksestä saanut asiakas saattaa myös lähestyä yrityksen palveluita ilman markkinoinnin tuputtavaa kättä.

Ajatellaanpa vaikka ravintolaa…

  • Maku: Ravintolan tärkein elementti, jota yritys asiakkaillensa myy. Ilmenee usein aterioiden yhteydessä, mutta toki palvelun sujuvuus, voi jättää tunnekokemuksellisen makukokemuksen ravintolan palveluista.
  • Haju: Kulkee hyvänä aisaparina maun kanssa aterioiden kanssa, ja asiakaskokemuksen hyvänä takuumiehenä.
  • Näkö: Ovatko tuolit vanhoja muovisia kierrätystavaroita, vaiko mahonkisia ja nahkapäällysteisiä? Onko ravintolan seinät aitoa muurattua tiiltä vaiko sen kepeämpää versiota – tapettia.
  • Kuulo: Kuuluuko ravintolassa jukeboksin jytke, vaiko kattiloiden kolina, täyttääkö ravintolan ruokailusalin Mozart?
  • Tunto: Miltä ravintolan ruokailuvälineet tuntuvat kädessä, miltä tuoli, pöytä, lattia ja palveluntaso tuntuu?

Mikä oli asiakkaan mielikuva ravintolan tasosta ennen asiakaskokemusta? Osuuko mahonkituolit ja pöydät yhteen muun arkkitehtuurin kanssa? Ja toimiiko kierrätyskamasta sisustettu hipsteriravintolan yleisilme annosten laadun kanssa, vaiko jäikö elämyksenä teeskennelty opportunistinen vire visuaalisen kokemuksen kanssa? Kaikkien näiden kokemusten yhteensovittaminen on lopulta asiakkaan mielikuvaprosessin lopputuote. Ravintolan tietoisuus esteettisestä kokonaisuudesta on välttämätön toivotun asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi.

 

Kuinka organisaatiota johdetaan estetiikkaa ymmärtämällä?

 

Kun pyrkii rakentamaan visuaalisen yleispreesensin organisaation strategian mukaiseksi, silloin henkilöstön saa helpommin sitoutumaan brändin lupaaman arvon taakse. Eli suomeksi: kun esimerkiksi kokilla on tunne työskennellä huippuravintolassa (laadukkaat työvälineet, jalopuusta rakennettu sali), myös työn laatu vastaa herkemmin kokin saamaa tunnetta työnantajansa laadusta. Mikäli organisaatio pyrkii saavuttamaan tiettyä asemaa toimialansa markkinasegmentissä, myös organisaation yleisilme täytyy olla markkinoiden odotusten mukainen.

Organisaatioestetiikalla vaikutetaan siis tunteisiin niin asiakaskokemuksena ravintolassa kuin henkilöstön työnlaatuun ja työssä viihtymiseen. Organisaatioestetiikka pyrkii vaikuttamaan kaikkien organisaation kanssa toimivien tunnekäsitykseen organisaation tilasta. Järjen sijasta vedotaan tunteisiin. Itse en vakuutu järjen ja tunteiden erottelusta. Molemmat ovat kehittyneet pitkän evoluution kehityksenä tekemään meistä ihmisistä ihmisiä. Alkeellisimpiinkin päätöksiinkin tarvitsemme tunteidemme tukea.

Organisaatioestetiikalla onnistutaankin haastamaan perinteistä numeroilla ohjattua johtamista. Tilinpäätös edellä etenevä klassinen johtamistapa onkin organisaatio estetiikan hampaissa. Voisiko pelkän yksinkertaisen tuloksen tavoittelun rinnalla kiihdyttää henkilöstön tuottavuutta solmimalla sen yhteisen tarinaan tiukemmin? Renessanssin tavoin kauneutta tavoitteleva esteettinen koulukunta muistuttaakin perinteisiin jämähtäneitä organisaatioita ihmisyytemme peruskaipuusta – kauneudesta.

Estetiikka organisaatioiden johtamismallissa pyrkiikin korostamaan tunteiden käsittelyä. Tämän voi myös nähdä osaksi henkilöstöjohtamista, sillä tunnerikas yhteisö tarjoaa organisaation käyttöön liudan tukahdutettuja inhimillisiä taitoja. Asioiden kuin ideoiden puhumattomuus tai esille tuomisen pelko postmodernissa toimintaympäristössä ei välttämättä ole kilpailuetu. Estetiikka mielletäänkin heikkoudeksi, tunteet turhaksi ja vain järjellinen toiminta selkeiden lukujen ohjaamana on oikea keino pärjätä kilpailussa. Jos otamme pelikenttään mukaan myös tekoälyn, ihmisen järkeä korvaavana muutoksena tulevaisuuden työelämässä, voi tunteiden tukahduttaminen tukahduttaa pois koko organisaation toimialan markkinoilta.

“Jos työssä asetettaisiin etusijalle myötätunto ja aistimellisten kokemusten kunnioitus, inhimillisyysden kunnioitus lisääntyisi.”

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s