Utilitarismi – hyötyfilosofia

Utilitarismi on moraalifilosofian muoto, joka pyrkii saavuttamaan suurinta hyvää hyödyn kautta. Filosofian suunta syntyi teollistumisen ensihetkinä 1700-luvulla. Sen kehittelijänä pidetään englantilaista lakimiestä Jeremy Benthamia. Benthamin työtä jatkoi John Stuart Mill, joka muistetaan myös markkinatalousmyönteisestä ajattelustaan taloustieteen saralla. Utilitarismin perusaatos sopiikin markkinamekanismin logiikkaan, sillä utilitarismin ajatushan on tuottaa mahdollisimman paljon hyvää, mahdollisimman monelle ihmiselle. Tähän myös taloustieteessä pyritään.

Utilitarismissa pyritään maksimoimaan teoista syntyvää hyötyä. Tekemällä tekoja, joista seuraa tekijällensä hyötyä on avain hyvään elämään. Benthamin mukaan mielihyvä ja nautinto ovat asioita, joista seuraa tekijällensä hyvää. Pahana ja vältettävänä on kärsimys ja mielipaha. Ihmisen täytyisi toimia ja elää niin, että kokisi teoistansa ennemmin hyvää kuin pahaa, tällöin elämä olisi myös autuaan onnellista. Eli utilitarismissa pyritään maksimoimaan hyötyä eli – utiliteettia, siitä nimi koko hyötyfilosofialle – utilitarismi.

Utilitarismin kritiikkinä pidetään vaikeutta ruveta miettimään kaikkien tekojen mahdollisuuksia, mitkä pystyvät maksimoimaan teoista aiheutuvan hyödyn. Bentham kehittikin kritiikille vastineenssa hedonistisen kalkyylin, jossa ideana on huomioida useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat tehtävän teon hyödyllisyyteen. Näitä ovat: mielihyvän voimakkuus, kesto, mielihyvän varmuus, ajallinen kestävyys, mielihyvän puhtaus ja hedelmällisyys sekä kuinka moni kokee teon hyödyn. Mill lisäsi kalkyyliin vielä huomioitavaksi mielihyvää tuovien tekojen muodot. Älyllistä, hengellistä sekä ajattelua kehittävät teot olivat korkeammalla kuin alhaisemmat kuten mässäily tai irstailu.

Kalkyylia on taasen kritisoitu sen aiheuttavan tarpeettoman määrän laskemista ja arvioimista ennen päätöstä oikean teon tekemiseen. Elämästä tulisi kalkyylia käyttäen yhtä alati jatkuvaa laskemista aamusta iltaan, pyhää arkea. Utilitarismin kritiikkinä pidetään myös hyödyn tavoittelun johtavan lyhytnäköisyyteen ja oman edun tavoittelemiseen yhteisen edun sijaan.

Benthamin utilitarismi oli tekoutilitarismia, jossa tekojen kautta laskeskellaan mahdollisimman suuren hyvän tuotto. Bentham oli myös lakimies, ja pyrki saamaan lainsäädäntöön filosofiaansa läpi. Lakeja säädettäessä pitäisi pyrkiä löytämään sääntö, josta koituisi mahdollisimman monelle laajalti hyvää. Tätä kutsutaan sääntöutilitarismiksi, joka on filosofian muoto, jossa säännöillä ohjataan ihmisiä tekemään tekoja, joista seuraisi mahdollisimman paljon hyvää. Groteskin oloisena esimerkkinä, voi olla oikeutettua surmauttaa hirmuvaltias, mutta säätämällä henkirikos rangaistavaksi, voidaan olla varmoja, ettei kenenkään surmaaminen ole näin ollen oikea teko. Näin sääntöutilitarismilla voidaan poistaa tekoutilitarismin ristiriitaiset ”hyödyt”.

Onko kuitenkaan oikein säätää lakeja ja säännöksiä, jos niillä poljetaan kohtuuttomasti yksilön oikeuksia. Olkoot yksilöt vaikkapa vähemmistön edustajia, ja heiltä on kielletty tietyt oikeudet, sillä verukkeella että suuri enemmistö kokee tuntevansa turvallisuuden tunnetta. Tavoittaako utilitaristinen sääntö oikeasti filosofiansa päämäärän? Entäpä jos nautintojen ja mielihyvän kokeminen tuo tekoina parhaimman hyödyn, voidaanko oikeuttaa lyhytnäköinen tuhlaus kansakunnan mielihyvän vuoksi? Voidaanko lääkkeitä käyttämällä päästä kansakunnan kollektiiviseen onnellisuuteen ja siten suurimpaan hyvään?

Ehkäpä juuri siksi John Stuart Mill lisäsikin korkeampitasoisten tekojen tuovan tekijällensä korkeamman mielihyvän.

”On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys.” – John Stuart Mill

 

John Stuart Mill

John Stuart Mill

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s