Eettisen keskustelun mielekkyydestä

riita

Mikäli haluamme selvittää, minkälainen keskustelu on keskuudessamme sallittua, ja että kuinka hyväksyttyä on puuttua tuohon keskusteluun, pyrkimyksenään vaikuttaa argumenttien kestävyyteen? Täytyy ensin tarkastella sallimuksemme raja-aita – eettisyys. Etiikka on moraalin kompassi. Etiikka on kuin persoonallisuuden piirre, ihmisessä oleva, mutta toki kasvatuksella ja käyttäytymisellä opittavissa. Moraali ponnistaa ihmisen eettisestä minästä kohti tekoja ja toimia. Mitkä ovat niitä eettisiä arvoja, joihin pyrimme vaikuttamaan?

Aristoteleen mukaan eettisesti kestävä elämä on toteutettavissa elämällä hyveiden mukaisesti. Eli tekemällä tekoja, jotka lisäävät onnellisuutta ihmisessä ja yhteisössä. Jos arvot eli perususkomukset oikeudenmukaisuudesta, oikeasta ja väärästä ponnistavat henkilön etiikantajusta, mitkä ovat näitä arvoja, joista keskusteleminen olisi mielekästä?

Yksilöllä voi olla tyystin toisenlaiset arvot kuin yhteisöllä. Yhteisön arvot ovat pikemminkin keskiarvo yksilöiden taipumuksista toteuttaa arvojaan kuin yhteisön itsensä omaksuma arvo. Yksilön arvot ovat olevinaan hänen omiaan. Henkilö voi pitää kiinni vakaumuksestaan oli tämä kuinka kyseenalainen yhteisön arvojen kanssa. Yksilön arvot kuitenkin kumpuavat yhteisössä vallitsevista arvoista. Yhteisön arvot tuovat ihmiselle hänen maailmansa, johon ihminen sopeutuu kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Yksilöllä on silti kyky taistella yhteisön arvoja vastaan, vaikka hänen arvonsa pohjautuvatkin niihin.

Ihmisoikeudet ovat eräs laaja ja eettisesti perusteltu arvo, jonka laajuus koskee kaikkia ihmisiä. Silti yhteisöissä voi esiintyä omasta näkökulmastaan katsottuna suppeampaa tulkintaa ihmisoikeuksista. Rasismi on tämän suppeamman tulkinnan erä muoto. Voi tuntua kepeältä väittää rasismin olevan ihmisoikeuksien kevyttuote. Rasistinen ajattelu hyökkää ihmisyyttä vastaan ja näin nähtynä se olisikin pikemminkin ihmisoikeuksien vastakohta. Rasismissa on kuitenkin taipumus pikemminkin arvottaa ”ihmisrotuja” arvojärjestykseen. Oma ”rotu” nähdään arvokkaimpana, joihin ihmisoikeudet on helppo ulottaa. Alempiin tasoihin tultaessa oikeuksia voidaan karsia kuin halvemmilta kanta-asiakkailta.

Rasismi on yksilöiden yhteinen arvo, joka rasistista yhteisöä yhdistää, silti rasismin sävyjen kirjo on yhteisössä rikas kuin värikartassa. Voidaanko yhteisön arvopohjaa muuttaa, muuttamalla kunkin yksilön suhdetta rasismiin? Kun otetaan keskustelun aiheeksi selkeästi eettisesti epämiellyttävä rasismi, huutelemmeko silloin yksilöiden ymmärryksen perään? Vai tähtäämmekö yhteisöön kuin kiikariinsa uuden seurakunnan löytänyt apostoli?

Kulttuurillinen taustamme asettaa traditioita keskustelun tasolle. Se mistä voidaan puhua, on kulttuurimme ohjaamaa. Pedofilia vaihtoehtona seksuaalisuutensa toteuttamiseen muiden seksuaalisuiden joukossa, ammutaan alas kuin sorsastuskauden aamuna. Jos seksuaalisuus on ihmisen luonnollisen kehityksen tulos, osa luonnollisesta kehityksestä kielletään metodeilla ja tavoilla, joita kulttuuri on luonut. On tietenkin perusteltua rangaista lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, turvatakseen lapsen turvallisen kasvamisen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole vain kulttuurin muovaamien asenteiden kautta tuomittavaksi muodostunut, vaan myös psykologian tutkimus ihmisen kehittymisestä aikuiseksi tukee teon rangaistavuutta. Tieteen saavutukset ovat todistaneet myös ihmisten olevan veistetyn samasta puusta. Rasismia vastaan suunnatut kampanjat todistelevat samasta asiasta. Kun käsitellään ihmisyyttä koskevia kysymyksiä, onko tieteellinen todistelu argumenttien luotettu takuumies?

Voi olla, että tieteen metodein saatu tieto maailman luonteesta ei tavoita semmoisenaan koskaan ihmistä. Onko eettinen keskustelu vain mielipiteiden kanssa kolistelua? Vai löytyykö tieteestä auktoriteetti argumenttien todistusvoimaksi niillekin, jotka eivät tieteen metodiin luota? Ovatko kaikki mielipiteet saman arvoisia? Luotammeko karismaattisten johtajiemme mielipiteisiin yhtä lujasti kuin heidän vetovoimaansa? Jos haluamme vaikuttaa yhteisön arvomaailmaan, täytyykö meidän pommittaa heidän karismaattista johtajaansa totuudellisella viestillämme?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s