YK:n hyväntekijät – ILO, UNESCO, WHO ja IAEA

Käyn tässä blogitekstissäni läpi neljä Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöä.

YK:n järjestelmässä erityisjärjestöt ovat olennainen osa sen toiminnassa. Yhteistyösopimuksen turvin erityisjärjestöt ja YK sopivat tehtäväkentästä sen laajuudesta, vastuista ja velvollisuuksista. Erityisjärjestöt ovat itsenäisiä organisaatioita, joilla on omat sääntönsä, jäsenensä, toimielimensä ja taloutensa. Ne myös toimivat kansainvälisesti omien tavoitteidensa ohjaamana. Itsenäisyytensä turvin erityisjärjestöt voivat toimia parhaalla katsomallaan tavalla, vaikka ovatkin tilivelvollisia tekemisistään YK:n yleiskokoukselle.

 

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) Päätoimisto sijaitsee Genevessä.

ILO logo

Kansainvälinen työjärjestö on perustettu jo vuonna 1919 osana Versaillesin rauhansopimusta eli on Yhdistyneitä kansakuntia vanhempaa perua. Järjestö pyrkii edistämään miesten ja naisten mahdollisuuksia saada ihmisarvoista työtä. Tämä tarkoittaa työpaikalta kunnollisia työolosuhteita, tasa-arvon (sukupuolten) toteuttamista, turvallisuuden ja ihmisarvojen noudattamista. Järjestö pyrkii myös kehittämään ihmisten vapautta työhön, eli orjatyö kunnollisissakaan olosuhteissa ei ole OK. Järjestön toimintaa ohjaa vuosittain kokoontuva kansainvälinen konferenssi. Konferenssien välissä operatiivisesta työstä huolehtii 56-päinen johtokunta ja sihteeristö. Kansainväliseen työjärjestöön kuuluu 187 jäsenmaata.

 

 

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) Päätoimisto sijaitsee Pariisissa.

 

UNESCO-logo.jpg

 

Vuonna 1945 perustetun UNESCO:n toimintakentän laajuutta kuvaa sen vaatimaton kuvaus: ”UNESCO:n tehtävänä on aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä, taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä tai humanitaarisia kysymyksiä ratkaistaessa samoin kuin kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista kehitettäessä ja edistettäessä.” Järjestön toiminta perustuu YK:n peruskirjan ensimmäisen artiklan kolmannessa momentissa asetettuihin päämääriin. Käytännössä ostoslistan mittaiseksi venähtänyt tehtävien kirjo koskee käytännössä koulutuksen, tieteen ja kulttuurin yhteistyön edistämistä.

UNESCO:n yhtenä tunnetuimpana tehtävänä on suojella maailman kulttuuriperintöä. Tätä työtä ohjaa erillinen komitea, joka on tähän päivään mennessä valkannut suojeltaviksi kohteiksi jo yli tuhat eri kohdetta. Kohteet ovat joko kulttuurisesti tai luonnonsuojelun vuoksi arvokkaita suojelukohteita. Suomesta löytyy yhteensä seitsemän, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi on luonnonkohde. Lue täältä Suomen maailmanperintökohteet!

 

 

 Maailman terveysjärjestö (WHO) Päätoimisto sijaitsee Genevessä.

WHO logo

Maailman terveysjärjestö on perustettu vuonna 1946 tavoitteenaan ”…kaikkien kansojen parhaan mahdollisen terveydentilan saavuttaminen.” Maailman terveysjärjestö pyrkii vähentämään ennen aikaista korkeaa kuolleisuutta erityisesti köyhissä maailman osissa, lisäksi tehtävänä on myös pyrkiä edistämään terveydenhuoltoa ja terveyspolitiikkaa. Järjestön toimintaa ohjaa kerran vuodessa kokoontuva vuosikokous, jossa päätetään muun muassa järjestön taloudesta ja poliittisista linjoista. Operatiivista toimintaa pyörittää 34-päinen hallitus, joka koostuu jäsenmaiden nimittämistä terveysalan ammattilaisista. Suomi on ollut WHO:n hallituksessa vuosina 1955–58, 1975–78 sekä 1994–97.

 

 

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) Päätoimisto sijaitsee Wienissä.

 

IAEA logo

 

Vuonna 1957 toimintansa aloittanut Kansainvälinen atomienergiajärjestö poikkeaa edellisistä järjestöistä siten, ettei sillä ole YK:n erityisjärjestön statusta. Yhteistyön se on kuitenkin aloittanut YK:n kanssa toimintansa aloitusvuonna 1957. IAEA:n toiminnan keskeisimpään tehtäviin kuuluu avustaa atomienergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvässä tutkimustyössä. Lisäksi järjestö pyrkii edistämään tieteellistä tutkimustyötä, tiedonvaihtoa ja atomienergian kimpussa työskentelevien ammattilaisten koulutusta sekä osaamista. IAEA toimii atomienergiamateriaalien välittäjänä ja on vakiinnuttanut ydinvoimassa käytettäviä turvallisuusstandardeja.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö on esimerkkitapaus järjestöstä, jolle on haettu laajempia hartioita toimia uuden energiamuodon valjastamisessa. Järjestö on siis perustettu keskelle kuuminta kylmää sotaa toimimaan yhteistyössä YK:n kanssa ilman sopimusta erillisjärjestön asemasta. Nimessä kalskahtaa myös kylmänsodan jäänne ja nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan IAEA:n rooli uusiutuvien energiamuotojen maailmassa.

 

 

Seuraavassa blogitekstissäni otan käsittelyyn YK:n erityisjärjestöistä talouden parissa työskentelevät organisaatiot.

 

Lähteitä:

YK:n erityisjärjestöt WWW-sivu

UNESCO:n maailmanperintökohteiden WWW-sivu

 

 

One thought on “YK:n hyväntekijät – ILO, UNESCO, WHO ja IAEA

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s