Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kanskunnatYhdistyneiden kansakuntien logo

 

Maailman tunnetuin järjestö eli Yhdistyneet kansakunnat perustettiin heti toisen maailmansodan jälkeen toimintakyvyttömäksi jääneen Kansainliiton tilalle. Yhdistyneet kansakunnat on maailmanlaajuinen valtioiden ja hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. Jäsenvaltioiden määrä on vuosien saatossa paisunut jo 193:een. YK toimii tänä päivänä globaaleilla foorumeilla itsenäisenä toimijana sekä sen useiden alajärjestöjensä kautta.

Yhdistyneiden kansakuntien tehtävänä on edistää maailmanrauhaa, kansainvälistä turvallisuutta, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä ihmisoikeuksien toteutumista. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus on tunnetuimpia tekstejä, joihin vedotaan perustuslakien turvaamien oikeuksien takaajana.

Ensimmäiset mielikuvat mitkä YK:sta juolahtaa äkkiseltään mieleen ovatkin oikeudenmukaisuus ja luotettavuus. Mielikuvat eivät synny aivan tyhjästä, sillä koko YK:n toiminta perustuu niin kutsuttuun peruskirjaan, jossa määritellään YK:n päämäärät ja periaatteet. Periaatteita on neljä ja ne menevät pääpiirteittäin:

  • Kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan ylläpito ja uhkien ennalta ehkäisy.
  • Kansakuntien ystävällisten suhteiden kehittäminen.
  • Edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä edistää valtioiden välistä yhteistyötä.
  • Auttaa maita saavuttamaan yhteiset tavoitteet sekä toimia kansainvälisenä keskuksena.

Päämääriä seuraa periaatteet, jotka koskevat jäsenmaita ja niiden toimintaa.

  • YK:n jäsenvaltiot ovat täysivaltaisia ja tasa-arvoisia.
  • Peruskirjan hyväksyttyään jäsenvaltion on rehellisesti ja vilpittömästi täytettävä niiden asettamat velvoitteet.
  • Jäsenten on selvitettävä riitansa rauhanomaisin keinoin.
  • Toista valtiota vastaan on pidättäydyttävä väkivallalla uhkaamisesta tai moisen käyttämisestä.
  • YK:ta on autettava jokaisessa sen toimenpiteessä, mihin järjestö peruskirjan verukkeella ryhtyy.
  • YK:n on huolehdittava myös, että muutkin kuin jäsenvaltiot toimivat rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
  • Peruskirjan nojalla ei saa kävellä kansallisen päätäntävallan yli, muutoin kuin pakkotoimenpiteiden pakottamana esimerkiksi sisällissota.

Niin päämäärät kuin periaatteetkin toistavat samaa rauhan ja sovittelevuuden kaavaa. Päämäärät kuin periaatteetkin ovat kuitenkin hyvin ympäri pyöreitä ja idealistisina julistuksina perin naiiveja. Todellisuus sotaa keskenään käyvien maiden välillä ei kulje YK:n julistusten hengessä.

YK:n toiminta-ajatuksena on kriisien ennaltaehkäisy ja rauhaa tavoittelevien osapuolten yhteisen sovun löytäminen. Tässä työssä YK:n rauhanturvajoukot sekä diplomaattiset prosessit ovat näkyvin osa rauhan saamisen takaamisessa.

YK:n toiminta organisoituu eri toimielimien kautta näitä ovat yleiskokous ja eri neuvostot.

  • Yleiskokous: Jäsenvaltiot kokoontuvat tasavertaisesti edustettuina istuntokauden yleiskokouksiin. Yleiskokous on YK:n keskeisin neuvotteluelin ja sen tehtävät pohjaavat peruskirjaan. Yleiskokouksen tehtävänä on neuvoa jäsenvaltioiden muodostamaa yhteisöä ja antaa politiikan suositusneuvoja.
  • Turvallisuus neuvosto: YK:n peruskirjan mukaan turvallisuusneuvoston ensisijainen tehtävä on maailman rauhan ja turvallisuuden suojeleminen. Turvallisuusneuvosto koostuu viidestätoista jäsenvaltiosta, joista pysyviä jäseniä ovat: Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä ja Kiina.
  • Talous- ja sosiaalineuvosto eli ECOSOC: Peruskirjan mukaisesti talous- ja sosiaalineuvosto vastaa yhdessä yleiskokouksen kanssa taloudellisen ja sosiaalisen kehitykseen liittyvistä tehtävistä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa väestökysymykset, lasten ja nuorten asema, naisten oikeudet, huumeongelmat ja rikollisuus sekä ympäristöä sekä ruuan saantia koskevat asiat.
  • Kansainvälinen tuomioistuin: Haagissa sijaitseva Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n keskeisin oikeudellinen toimija, joka ratkoo jäsenmaan tai yleiskokouksen sille tuomia kiistoja. Tuomioistuimella on oikeus antaa päätöksiä valtioiden välisiin kiistoihin sekä tuomioistuin antaa lausuntoja muissa kansainvälisen oikeuden kysymyksissä.

Yhdistyneet kansakunnat on järjestö, joka perustettiin toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. Turvallisuus neuvoston pysyvien jäsenien kohdalla on helppo ymmärtää, ettei Saksaa ole siihen sodan jälkeen valittu. YK on pystynyt lievittämään humanitääristä kärsimystä erityisesti kehitysmaiden parissa. Lisäksi rauhanturvatyö on ollut monen kriisialueen turva rauhantilan syntyessä. Silti YK:ta on kritisoitu hampaattomaksi, kun joku sen suurista jäsenistä on pelannut ulkopolitiikkaansa järjestön sääntöjen vastaisesti, esimerkiksi Yhdysvallat. Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten Veto-oikeus on ollut kansainvälistä turvallisuutta koskevien kiistojen pelinappula, jolla isot pelurit ovat voineet käyttää YK:n mandaatin arvovaltaa lähinnä vitsinä.

 

Haagin toimivallan voi joskus ottaa yksikin mies käsiinsä…

 

Seuraavassa osassa käyn YK:n ala- ja erityisjärjestöjen keskeisimpiä organisaatioita läpi.

 

Lähteitä:

Yhdistyneiden kansakuntien WWW-sivut

Suomen YK-liiton WWW-sivut

Jyväskylän Yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan luentomonisteet kurssilta: Hallinta ja hallinnan muodot.

 

 

One thought on “Yhdistyneet kansakunnat

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s