Kunta

nivalan kunnanvaakuna

”Kunnat ovat paikallistasolla toimivia hallinnollisia julkisyhteisöjä.”

Tämä kylmä luonnehdinta jättää lukijansa yksin kuin korpimaahan. Tässä esseessäni avaan kunnan käsitettä ja sen ominaisuuksia yleisellä tasolla. En pureudu paikkakunnalla tehtävään politiikkaan, enkä arvaile puolueliittoumien muodostamien mafioiden voimaa. Politikoinnin arvioinnin jätän pätevämmilleni. Kevyttä skeptisyyttä en voi kuitenkaan välttää.

Tarkoituksenani on kertoa kirkassilmäisesti kuin lapsi, millainen on kuntien rakenne ja mitkä ovat niiden tehtävät. Miten kuntien rahoitus on järjestetty ja kuinka naivin yksinkertainen on kuva kunnallisesta itsehallinnosta asukkaidensa demokraattisena takuumiehenä. Kyynikko tietenkin ymmärtää korruption ja suuryritysten olevan yhä todellisuuden takana, mutta jos hetkeksi jättää rupisen ja märkivän maailmankatsomuksen taakseen, avaa idealistisen naivin sydämen, ja uskoo kuin typerys mitä seuraavaksi kirjoitan. Ehkä se voi auttaa…

Ihmiset asuvat kunnissa. Kunnat ovat asukkaiden ensisijainen julkisten palvelujen tuottaja. Kuntalaisuus määrittelee myös ihmisten identiteettiä. Toisille se tuo ylpeyttä, toisille häpeän. Ihmisten elämää määrittelee pitkälti se missä kunnassa he asuvat. Helsinkiläisen elämää määrittelee tuiki toisenlainen toimintaympäristö kuin pienen maalaispitäjän asukasta. Kuntaisuutta määritellään puheessakin, turkulaisista ja helsinkiläisistä kerrotaan kuin tietystä heimosta. Tiettyihin kuntiin liitetään maakuntansa luonteenpiirrettä, seinäjokiset ja kauhavalaiset yhdistetään puukkojunkkareihin ja häjyihin. Kuopiolaisiin yhdistetään savolainen letkeä luonteenlaatu.

Kunnilla on kokoerojen ja rakenteensa vuoksi suuria eroja. Tämä näyttäytyy palvelujen saatavuudessa kuin kunnallisverotuksessakin. Jo pelkkä kunnan yleisilme puistoineen ja nähtävyyksineen voi olla tekijä, mikä vetää ihmisiä puoleensa, niin turisteina kuin asukkaina. Kuitenkin kunnan vetovoima elinkeinoelämän takuumiehenä on suurin tekijä, miksi ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle. Opiskelu- ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet eivät häviä tarpeessa vaihtaa maisemaa. Kasvukeskusten kyky tarjota työ- kuin opiskelupaikkoja polarisoivat eroa kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupungistumisen toinen aalto on käynnissä.

Elinvoimaista kuntaa rakentaa kuitenkin korruptoituneet vuorineuvosten kabinetit kuin kunnan itsehallintokin. Kuntien hallintorakenne koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja kunnanjohdosta. Kunnan asukkaat valitsevat neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa kunnanvaltuutetut, jotka muodostavat kunnanvaltuuston. Valtuusto on kunnan ylin päättävä toimielin ja ikään kuin verrattavissa eduskuntaan näin valtakunnan tasolla. Kunnanhallituksen muodostavat kunnan väkevät ”miehet” eli henkilöt, jotka ovat paikallistasolla puolueidensa kovimpia nyrkkejä. Virallisesti kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet, mutta lienee ymmärrettävää, että eniten arvostusta nauttivat saavat myös parhaat virat. Kunnanhallitus valmistelee ja laittaa täytäntöön ne päätökset, jotka valtuusto myöhemmin päättää.

kaupungintalo

Nivalan kaupungintalo

Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtaja on virkasuhteessa kuntaan toisin kuin pormestari, joka ei ole virkasuhteessa vaan luottamustoimessa. Pormestari toimii kunnanjohtajan lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto. Virka voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Kunnanjohtajan erottamisesta vastaa niin ikään kunnanvaltuusto. Kunnanjohtaja on sikäli rinnastettavissa toimitusjohtajaan, että hänen vastuullaan on kunnan operatiivinen toiminta. Tietenkään kunnan ”osakkeenomistajat” eli kunnan asukkaat eivät aina ymmärrä arvon maksimoinnin mahdottomuutta.

Valtuuston ja hallituksen lisäksi kunnan toimielimiä ovat lautakunnat sekä muut apu- ja valmistelutoimikunnat. Jäsenet näihin valmisteleviin toimielimiin valitaan kunnallisvaalien ehdokkaista, joten vaaleista läpi päässeiden lisäksi lautakunnista löytyy yleensä varavaltuutettuja ja ehdolla olleita, joilla on tarpeeksi luottamusta puolueen sisällä, tai hyvät perhesuhteet. Puoluetoimistoissa askarrellaan myös omia strategioita oman agendan ajamiseen ja etujärjestöt pyrkivät turvaamaan asemansa kunnan bulldoggeina.

Asukkaiden hyvinvoinnin takeena on silti lain kova koura. Kuntien peruspalvelut ovat lailla määrättyjä, ja vain tuhahdellen kuin teini, voi kunta osoittaa mieltänsä niiden järjestämistä vastaan. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä on vuosien varrella lisätty kuin roskaamista (tehtäviä 535 vuonna 2012), tämä on aiheuttanut kalabaliikkia julkisessa keskustelussa. Lain vaatimien tehtävien määrää onkin ihan viimevuosina karsittu, mutta kuntien vastuulla painaa lähes koko hyvinvointivaltion ajatus. Lakisääteiset tehtävät on jaettu kahteen eri lohkoon, pakollisiin ja vapaaehtoisiin lakisääteisiin tehtäviin. Sinänsä tuntuu vekkulilta, että on vapaaehtoisia laissa säädettyjä tehtäviä, mutta pointsi on, että jos kunta ottaa kyseisen tehtävän hoidettavakseen, sen on silloin tapahduttava lain mukaisesti.

Kuntien tehtävänä on tuottaa peruspalveluja. Kuntien pakollisia lakisääteisiä tehtäviä ovat muun muassa peruskoulun ja päivähoidon järjestäminen. Vapaaehtoisina laissa säädettyjä tehtäviä ovat lukiot, vapaa sivistystoimi, liikunnan yleisten edellytysten luominen eli tuttavallisesti lenkkipolut. Maakuntauudistus siirtää sosiaali- ja terveystoimiin kuuluvat menot kunnilta maakunnille, kuten myös palo- ja pelastustoimen. Maakuntauudistuksen tehtävänä on tuoda leveämpiä hartioita peruspalvelutason turvaamiseksi. Kunnan tarjoamia palveluja voidaan jakaa hyvinvointipalveluihin ja perusrakennepalveluihin; ensin mainittu kattaa opetus ja terveydenhuollon ja jälkimmäinen infrastruktuurin sekä ympäristön.

nivalan kirjasto

Kirjastopalvelut ovat kuntien tärkeitä tehtäviä

Kunta voi tuottaa palvelut itse tai kunta voi järjestää palvelun niin että joku toinen instanssi tuottaa sen. Eli terveydenhuollossa perinteinen esimerkki vaikkapa vanhuspalvelusta on: yksityinen taho perustaa palvelutalon, jolta kunta ostaa ikääntyneiden hoivapalveluja. Kyseinen malli tunnetaan tilaaja-tuottaja-mallina. Globalisaation kiristäessä hyvinvointivaltioon varattua kukkaroa, markkinaehtoiset ratkaisut perinteisten julkisorganisaatioiden rinnalla ovat yleistyneetkin tällä vuosituhannella. Monien mielestä tällä konstilla on palkattu vain perkele töihin, mutta mielestäni useammat palvelumallit paljastavat parhaat ratkaisut.

Hynät tähän kaikkeen lystiin, lasten perusopetukseen ja olympia-urheilijoiden tontteihin kunta saa pääasiassa verotuloista. Kuntien omia veroja ovat kunnallisvero, kiinteistövero sekä siivu yhteisöverosta. Muita tuloja kuntien talouteen tuovat valtionosuudet sekä asukkaiden maksamat käyttökulut, esimerkiksi terveydenhuollosta tai kunnantalon punttisalin käytöstä. Alla olevat listat selventävät hieman mitä tuloja ja mitä menoja kuntien taloudessa on.

Kuntien menot vuonna 2017 olivat 43,98 miljardia euroa.

  • Toimintakulut 36,68 mrd €
    • Palkkoja ja henkilöstökuluja 20,20 mrd €
    • Palvelujen ja materiaalien ostot 13,05 mdr €
    • Avustukset ja muut toimintakulut 3,84 mrd €
  • Lainan hoito 2,27 mrd €
  • Investoinnit 4,63 mrd €
  • Muut kulut 3,39 mrd €

Kuntien tulot vuonna 2017 olivat 44,42 miljardia euroa.

  • Verotulot 22,55 mrd €
    • Kunnan tulovero 18,92 mrd €
    • Yhteisövero 1,90 mrd €
    • Kiinteistövero 1,73 €
  • Valtionosuudet 8,54 mrd €
  • Toimintatuotot
    • Maksu ja myyntituotot 6,39 mrd €
    • Muut toimintatuotot 2,88 mrd €
  • Lainan otto 2,39 mrd €
  • Muut tuotot 1,76 mrd €

Yllä olevista luvuista voidaan katsoa, että henkilöstömenot vievät kuntien menoista suden osan. Tuloista kuntien tulovero eli kunnallisvero on tärkein yksittäinen väylä rahoittaa kuntien palveluita. Maakuntauudistus toki muuttaa tilannetta, mutta ennen kun se on toimintansa aloittanut ja hivenenkään vakiintunut, vasta sitten näemme sen vaikutukset palvelujen tuottajana kuin asukkaiden verotaakan määrittelijänäkin.

Valtio on siirtänyt vuosien aikana hoitamiaan tehtäviään kuntien vastuulle. Tässä on vaikuttanut valtion tarve pitää kiinni valtakunnallisesti merkittävistä tehtävistään, mutta myös kuntien parantunut ja vaurastunut tilanne. Käänteentekevä aikakausi on 1990-luku, jossa hyvinvointivaltion rakenteet joutuivat laman armoille. Valtion otti velkaa kuntien siltä säästyessä. Kovempi tarve tasapainottaa velkainen budjetti joudutti kehitystä, jossa kuntien rooli omina herroina lisääntyi. Tehtävien siirto valtiolta kunnille on kuitenkin laittanut kunnat tiukoille. Veroäyriprosentin määrä kertoo karua kieltä kuntien taloudellisesta tilasta ja eroista kuntien välillä. Alhaisimman (17%) ja suurimman (22,5%) kunnallisveron prosenttiyksiköiden ero on 5,5.

Kunnat voivat järjestää palveluntuotantoaan toistensa kanssa. Kuntayhtymät ovat kuntien keskinäisellä sopimuksella perustettuja yhteisöjä, jotka ottavat järjestämisvastuun kuntien tehtävistä. Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen oikeushenkilö, joka voi tehdä itsenäisiä päätöksiä ja kantaa vastuun niistä käräjiä myöten. Kuntayhtymä perustetaan perussopimuksella, ja siinä jäsenkunnat päättävät raamit, joiden puitteissa kuntayhtymä toimii. Perussopimus kannattaa laatia huolella, sillä puutteellinen sopimus jää puolitiehen, jos tyytymätön jäsenkunta haluaa eroon kuntayhtymästä.

jyväskylän kaupunginvaltuusto

Jyväskylän kaupunginvaltuusto

Kuntien itsehallinto on ankkuroitu kuitenkin perustuslakia myöten, joten kuntayhtymä ei voi hyppiä kuntien itsehallinnon päälle. Kunnilla on kuntayhtymistä huolimatta päätös- ja verotusoikeus kuntayhtymien toiminnan rahoittamiseksi. Suomessa on vahva paikallisen päätöksen kulttuuri, jota on tuettu EU:n peruskirjaa myöten subsidiariteettiperiaatetta eli läheisyysperiaatetta tukien. Läheisyysperiaate tarkoittaa päätöksenteon toimia, jonka mukaan päätökset täytyisi tehdä lähellä ihmisiä, ja näin ollen valtiollinen päätöksenteko jäisi syrjemmälle.

Pitkään puuhattu sote- ja maakuntauudistus hyppää tässä kohtaa kuntayhtymien tilalle. Maakuntauudistuksen ajatuksena on luoda väliporras kunnan ja valtion väliin. Maakuntahallinto – joka valitaan maakuntavaaleilla – ottaisi roolin kuntayhtymien sijasta. Tarkoituksena on selkeyttää kuntien ja valtion välistä nykyistä viidakkoa, jossa on lukuisia kunta- ja maakuntayhtymiä. Maakunnan tehtävien rahoitus järjestettäisiin valtion rahoituksen turvin, sekä pienin erin eri käyttäjämaksujen myötä. Maakuntauudistus kuin sote-uudistuskin on vielä tätä kirjoittaessa kesken. Ottaen huomioon uudistuksen tikkuisen etenemisen, voi olla että järjestelyt vielä muuttuvat.

Kuntayhtymien yleistyessä ja maakuntahallinnon kehityksen myötä kasvu on keskittynyt nykyään kasvukeskuksiin tai kasvukuntiin. Nämä ovat yleensä maakunnan suurin kunta – Uudellamaalla Helsinki, Pirkanmaalla Tampere, Keski-Suomessa Jyväskylä, Pohjois-Pohjanmaalla Oulu ja niin edelleen. Kasvukunnissa on vahva koulutustarjonta, ja siksi ne vetävätkin nuorisoa kuin nuoriso pilveä. Suurissa (Suomen mitassa suurissa) kaupungeissa on yliopiston lisäksi myös ammattikorkeakoulu ja laaja tarjonta ammatillista koulutusta niin nuorille kuin aikuisillekin.

Valtatieverkot ja junaradat kulkevat kasvukeskusten läpi. Infrastruktuuri rakennetaankin pitkälti kasvukuntien ehdoilla. Kasvukuntien poliittinen painolasti maakunnan politiikassa on kuin Kekkosella. Kasvukeskusten ja maaseudun ero on kasvanut voimakkaasti tämän vuosituhannen aikana.

Globalisaatio on muuttanut Suomessa julkisensektorin tarvetta dramaattisella tavalla. Maailman laajuinen globalisoituminen alkoi jo ennen Neuvostoliiton romahdettua ja kylmänsodan päättymistä. Suomen tarve sopeutua globalisaatioon alkoi vasta 1990-luvun laman myötä. Kahden keskiset kauppasopimukset Neuvostoliiton kanssa pitivät Suomen teollisuutta alhaisella tasolla. Kilpailun ohjaamaa kättä ei tuolloin tarvittu. Lama muutti todella kaiken. Koko julkisensektorin organisaatiorakenteen täytyi uudistua. Kunnat laitettiin tämän muutoksen airueksi. Pienempinä toimintayksiköinä palvelujen tuottaminen paikalliseen oloihin sujui nopeammin kuin valtion ohjaamana.

Kuntien kyky käsitellä muuttunutta maailmaa on kuitenkin kovasti polarisoitunutta. Kasvukeskukset keräävät suden osan maakunnan ja valtakunnan osaavasta potentiaalista. Globalisaatio ei ole riistänyt vain peräkylän maalaispitäjiä, vaan koko Suomen julkinen ja avoin sektori on joutunut sopeutumaan sen puristuksessa. Globalisaatio on tuonut maailman markkinoille yli miljardi uutta käsiparia tekemään niitä töitä, joiden valmistamista Suomessa pidettiin niin kovin itsestään selvänä.

Digitalisaatio ja tekoäly kiihdyttävät tulevaisuudessa kehitystä entisestään. Maalaispitäjät kuristuvat vain ruuan tuottajiksi, jossa maajussit käyvät kuin Kostamuksen työmiehet päivärahojen perässä ruokaa viljelemässä. Kasvukeskukset säteilevät valoa ja rakkautta betonisten linnojensa raoista. No, en halua maalata tarinaa dystopiasta. 1950-luvun puhtaus ei kuitenkaan koskaan enää palaa, vaikka sinne haluavia on. Maakuntauudistuksella pyritään vastaamaan koko Suomen kykyyn pärjätä globalisoituneessa digiyhteiskunnassa.

Pienetkin kunnat voivat nopeudellaan, nokkeluudellaan ja oikeilla tulevaisuuteen suuntautuvilla valinnoilla pelata hyvän alustan tekoälyn tuomaan muutoksiin. Tämä vaatii tietenkin päättäjiltä ymmärrystä ajan hengestä. Hieman skeptinen tietenkin olen kuntapäättäjien innovaatiokyvystä, sillä jos puikoissa on samat jäärät kuin 1980-luvulla, niin houkutus tehdä kuin ennenkin voi kostautua liian suureksi. Kunnat ovat syntyneet paikalliseen tarpeeseen asukkaiden hyvinvoinnin takaajina, mutta mikä on se hyvinvointi, jonka takaajana kunta seisoo.

Lähteitä

Valtionvarainministeriö, Kuntien tehtävien kartoitus, raportti, 2012

Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet, 2007

Kuntaliiton www-sivut

Valtiovarainministeriön www-sivut

Veronmaksajienliiton www-sivut

Maakunta ja sote-uudistuksen www-sivut

One thought on “Kunta

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s