Karl Marx

Filosofit kuin Kuninkaat – osa 1

 

karl marx

Karl Heinrich Marx (1818-1883)

Karl Marx on historian yksi ristiriitaisimmista hahmoista. Hänen ansiokseen tunnustetaan työväen elinolojen kehittyminen aina pekkaspäiviä myöten. Hänen tuomiokseen lasketaan miljoonien ihmisten kurjuus ja kuolema. Hänen nimiinsä on tunnustettua oppia kuin uskontoa. Hän on ollut yksinvaltiaiden vallan takuumies ja hänen ulkomuotonsa muistuttaa tunkkaisista työväentaloista, nuhruisista boheemeista ja proletaaria kokoon huutavasta agitaattorista. Jotta voisimme ymmärtää Marxin ajattelua, meidän täytyy yrittää unohtaa hetkeksi kaikki se hirveys, mitä diktatuurit hänen kunniakseen tekivät.

Karl Marx syntyi vuonna 1818 Preussin Trierissä. Ennen siirtymistään Berliinin yliopistoon nuori Marx opiskeli lakia lyhyen aikaa Bonnin yliopistossa. Berliinissä kahdeksantoistavuotias Marx tutustui nuorhegeliläisiin, joiden ajatusmaailma yhteiskunnan rakenteesta vaikutti häneen syvästi. Marx oli nuorena räyhähenkinen ja teräväsanainen. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Jenan yliopistosta, mutta Marx ei jatkanut akateemiselle uralle vaan kirjoitteli lehtimiehenä vallankumouksellisia julkaisuja useissa sanomalehdissä. Marx karkotettiin Saksasta kuin Ranskastakin, hän löysi perheineen turvallisemman kodin Lontoosta. Karl Marx kuoli Lontoossa vuonna 1883.

Karl Marxiin liitetään Friedrich Engels. He ystävystyivät vuonna 1844. He julkaisivat Kommunistisen manifestin vuonna 1848. Siinä he julistavat porvariston ja kapitalismin loppua. Kapitalismi tuhoutuisi omaan mahdottomuuteensa ja lopulta työväki ottaisi vallan ja koittaisi kommunismin ihanneyhteiskunta. Teos ei herättänyt vielä suurta polemiikkia tuona aikana, mutta jälkipolvet ovat lukeneet sitä kuin pyhää tekstiä. Kommunistinen manifesti oli alkusoittoa Marxin tuleville teoksille.

 

”Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave.”

 

Karl Marxin filosofian ymmärtämiseksi on hyvä avata nuorhegeliläisiä innoittaneen G.W.F. Hegelin ajatuksia todellisuuden rakenteesta. Hegel perustelee teoksessaan Hengen fenomenologia dialektiikan selittävän ihmiskunnan ajattelun edistystä. Historian muutokset ovat dialektinen prosessi, jossa (ihmiskunnan) järjen kehittymisestä johtuvien edistysten vuoksi historian vallankumoukset ovat tapahtuneet. Hegelille todellisuus oli perimältään hengellinen eli ihmisten päässä syntyneiden ajatusten tuotos.

Marxille todellisuus oli perimältään materialistinen. Eli materialistinen todellisuus muuttaa ihmisten ajatuksia. Materialistisessa historian tulkinnassaan tuotannon rakenne heijasti myös yhteiskunnan rakenteita. Valtaa pitivät ne, jotka omistivat tuotantolaitokset. Feodaalijärjestelmässä valta kuului kuninkaille ja heidän vasalleilleen, linnavoudeille ynnä muulle herraskaiselle oheisporukalle. Kapitalismissa valta kuului tehtaiden omistajille. Yhteiskuntien murrokset eivät käynnistyneet ihmisen ajatuksen juoksun ansiosta, vaan materialistisen vallan tavoittelusta.

 

”Raha syöksee valtaistuimelta kaikki ihmisen jumalat ja tekee niistä kauppatavaraa.”

 

Marxin suurin saavutus on hänen materialistinen historiantulkintansa. Siinä hän kyseenalaistaa aikaisempien filosofien tapaa kuvata yhteiskuntien olemusta. Marx näki yhteiskuntia ohjaavan pohjimmiltaan raha, tavarat ja omistajuus. Hänen toinen suuri oivallus oli hänen kapitalismia koskeva kritiikki. Klassisessa taloustieteessä yksityinen omistajuus on markkinoiden toiminnan ehto. Marx kyseenalaistaa tämän ja kuvaa yksityiseen omistajuuteen pohjautuvan tuotantotavan eli kapitalismin, johtavan kriisistä kriisiin joka ennen pitkään kaatuu omiin rakenteisiinsa.

Marxin työnarvoteoria, joka kuvaa tavaroiden ja palveluiden hinnan muodostusta, ei ole saanut samanlaista tukea kuin hänen yhteiskuntafilosofiansa. Voi olla, että 1800-luvulla hinnat muodostuivat osittain tuotannosta, mutta nykyään kilpailun vuoksi hyödykkeiden hinnat muodostuvat kysynnän kautta. Työnarvoteoria yrittää selittää hyödykkeiden hintojen muodostuvan niihin tuusatun työn mukaan. Työntekijöiden tuottavuuserot ovat jo ensimmäinen kynnys johon Marx teoriassaan kompuroi.

Karl Marx oli ensisijaisesti yhteiskuntafilosofi. Hän esittää suurteoksessaan Pääoma (1863) filosofiansa ja kapitalismin kritiikkinsä. Hänen materialistinen tulkintatapansa avulla voidaan selittää esimerkiksi nykyaikaisen globalisaation kehittymistä. Suuret rahtilaivat, lentokoneet ja digitaalinen kaupankäynti niin hyödyke- kuin finanssimarkkinoilla ovat teknologisen kehityksen tulosta. Kännykän avulla kuulumisien vaihto maailman ääriin on vaivatonta kuin vessareissu – abstraktifilosofia ei siinä auta. Jos vertaamme Marxia taloustieteilijänä Milton Friedmaniin tai John Maynard Keynesiin, heidän rinnallaan hän jää polvihousupoikien kerhoon.

 

“Tiedän vain sen, että itse en ole marxilainen.”

 

Miksi kommunistiset valtiot nousivat aseellisesta vallankumouksesta? Työnarvoteoria kuvaa kapitalismin harjoittavan riiston. Lisäksi olot eivät ennen olleet nykyisen veroiset, joten ymmärrettävästi pyssyn kanssa oli kepeämpi lähteä valtaa vaihtamaan. Marx ei itse koskaan uskonut aseelliseen vallankumoukseen. Hänen kapitalismin kritiikkinsä ennustaa, että kapitalismi tuhoaa itse itsensä oman kehityksen tuloksena.

Ennustusta voi tietenkin tulkita mielensä mukaisesti, mutta jos vilkaisemme ympärillemme, näemme tänään X- ja Y-sukupolven, jolle työ on osa itsensä toteuttamista. Me näemme kevytyrittäjiä, innovaatiopöhnäisiä startup-yrittäjiä. Me näemme opiskelijoita osa-aikatöineen, etätyöntekijöitä, jobbareita, lobbareita, konsultteja toiminimineen ja yhdenhengen multiosaajia. He eivät ole työssään vasten tahtoaan tai pakotettuna.

Voi kenties olla, että vuosikymmenten päästä Marxin ennustus toteutui, mutta tyystin toisella tavalla, kun sitä tähän asti on toteutettu. Se ei toteudu aseellisen agitaattorin tai nuhruisen työnvieroksujan toimesta vaan työtä tekevien ihmisten kehityksen tuloksena. Kenties kommunismi on jotain, mitä me emme voi vielä edes ymmärtää…

 

“Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallan­kumouksen edessä. Proletaareilla ei ole siinä muuta menetettävää kuin kahleensa. Voitettavana heillä on koko maailma. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”

 

Kommunistinen manifesti

Friedrich Engels

&

Karl Marx

 

 

Lähteitä:

Suuret Filosofit -kirja

Karl Marxin elämäkerta

Ylen artikkeli Marxista

maailmanhistoria.net – tiivistelmä

One thought on “Karl Marx

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s