Köyhyys ja eriarvoisuus

eriarvoisuus

Viimeinkin voin kirjoittaa asiasta, jossa olen vähintäänkin kokemusasiantuntija…

Näinä aikoina moni ratsastaa muun muassa persoonallisuuden asiantuntijuudellaan vedoten omaan kokemukseensa kuin totuuden pohjaveteen. Toisin kuin erityisherkät kokemusasiantuntijakollegani, en ole myymässä sinulle mitään. Köyhyyttä ja kurjuutta ei kukaan osta! Silti sitä on tutkittu tiedemiehen ottein. Astrologista poiketen koitan perustella väitteeni tuon tutkitun tiedon pohjalta.

 

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys

 

Köyhyys luokitellaan karkeassa mitassa kahteen kurjaan luokkaansa: absoluuttiseen ja suhteelliseen. Absoluuttinen köyhyys on kuin nimestäänkin voi päätellä absoluuttista köyhyyttä. Se on kehitysmaissa oleva ongelma – pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Absoluuttinen köyhyys on tila, missä käytettävissä olevat tulot eivät riitä edes ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytyksiin. Maailmanpankki on valistuneesti arvannut absoluuttisen köyhyyden rahallisen rajan menevän 1,9 $ per päivä (vastaa siis sitä hyödykkeiden määrää, mitä saisi USA:ssa samalla rahalla) Käytännössä puute ja kurjuus on niin häijy, että ihmiset absoluuttisen köyhyyden oloissa elävät kroonisessa aliravitsemuksessa. Tästä minulla ei sentään ole kokemusta.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyden arkinen muoto. Tämä köyhyyden muoto on tuttu, jokaiselle opiskelijalle, pienipalkkaiselle, yksinhuoltajalle yms. Suhteellisesti köyhä on köyhä suhteessa johonkin, mutta mihin? EU:ssa suhteellisen köyhyyden raja on päätetty 60 prosenttiin käteen jäävästä mediaanipalkasta. Mediaanipalkka on kaikista palkansaajista sen keskimmäisen tyypin palkka – ei siis keskiarvo. Suhteellinen köyhyys on tila, jossa köyhä on köyhä ja tuntee olevansa köyhä. Hänellä riittää rahaa asumiseen, syömiseen ja kenties vapaa-ajan harrasteisiin, mutta naapurissa elävien leveämpi toimeentulo painaa hänen sosioekonomista-asemaansa alas kuin painimatolla.

Eriarvoisuus tarkoittaakin ihmisen sosioekonomisen aseman mukaista arvoa yhteiskunnan jäsenenä. Pankinjohtajalla on sosioekonomisesti tyystin toisenlainen habitus yhteiskunnassa kuin pitkäaikaistyöttömällä. Eriarvoisuus liitetään siksi köyhyyden kylkeen kuin kaupanpäälle saatuna. Keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välinen kuilu on usein kuin vain sanoilla kuvattu. Kun tarkastellaan tulonsiirtojen myötä kumuloitunutta nettoansiota keskiluokan ja ylemmän keskiluokan välillä, voidaan väite ansiokuilun olemattomuudesta helposti hyväksyä. Köyhälle kumuloituneet tulonsiirrotkaan eivät riitä, lisäksi julkinen tuomio verorahoilla elämisessä ei alemmuudentunnetta nosta.

Sosioekonominen asema on usein vanhemmilta saatu lahja. Koulutus, lukeneisuus, kielelliset kuin musikaaliset lahjat ovat kodista opittujen tapojen perintöä. Ihanat vanhemmat kasvattavat ihania lapsia. Pultsareiden lapset eivät saa yhtä hyvää kotia kehittyä nuoreksi ja aikuiseksi. Moni voi tässä kohti heristää sormeaan tietämällä poikkeuksia sääntöön, mutta mielekästä on puhua todennäköisyyksistä. Jos kymmenentuhatta lasta syntyy kurjiin oloihin, niin on todennäköisempää, ettei heidän maallisesta taipaleestansa tule samanlaista sankaritarinaa kuin mediaanista kauas poikenneista mestareistaan.

”Vanhat miehet korostavat saavuttaneensa asemansa omalla työllään. Ei se niin ole. Synnyin mieheksi ja heteroksi hyvinvoivaan pohjoiseen maahan sen sijaan, että olisin syntynyt mustaksi lesboksi minne tahansa. Siinä on valmiiksi etumatkaa jo helvetisti.” – Jari Tervo

Eriarvoisuus syntyykin siitä, että henkilö a) kokee ja b) on eriarvoinen kuin yhteiskunnan jäsenet yleensä. Köyhyys kietoutuu työttömyyden, heikon itsetunnon ja arvottomuuden kanssa yhteen. Suhteellinen köyhyys aiheuttaa ihmisissä alemmuuden tunnetta, jonka heijastusvaikutuksia on alkoholin suurempi kulutus, tupakointi, piittaamattomuus yhteiskunnan säännöistä. Tätä kutsutaan myös sosiaaliseksiköyhyydeksi. Siinä tyhmyys ei aiheuta köyhyyttä, vaan köyhyys aiheuttaa tyhmyyttä.

 

Köyhäksi pääsyn ongelma

 

Absoluuttisen köyhyyden kuin suhteellisen köyhyyden käsitteiden pariin liittyy problematiikkaa, joka helposti voi kääntää katseet asioiden korjaamisen sijasta väärään suuntaan. Molempien rajat on päätetty kuin nuijan kopautuksella. Jos ihmisten varallisuus karttuu absoluuttisen köyhyyden alueella yli 1,9 $ per päivä, ovatko he päässeet kurjuudestansa pois? Yhteiskunnan rahataloudellistuessa moisen hatusta vedetyn summan voi unohtaa. Esimerkiksi Kiinan köyhästä maalaiskylästä kaupungin teollisuustyöhön muuttanut ihminen voi tienata monin verroin entiseen tilanteeseensa nähden. Hänen elämästään voi kuitenkin tulla monin verroin kurjempaa, koska entiseen verrattuna nyt kaikki maksaakin rahaa.

Suhteellisen köyhyyden raja on aina poliittinen päätös. En tiedä miksi raja suhteellisesti köyhäksi on päätetty justiinsa 60 prosenttiin mediaanista, miksi ei 58,6 prosenttia? Jälkimmäinen tuntuisi ainakin tieteellisemmältä, kuin todeksi näytetyltä. Säätämällä suhteellisuuden rajaa voi säädellä myös sen köyhien määrää. Lisäksi kuinka hyvin tulonsiirtoja kohdennetaan juuri suhteellisesti köyhälle ihmiselle tai kotitaloudelle? Entä jos ihminen kuuluu tilastollisesti suhteellisen köyhäksi, mutta ei tunne tai tarvitse kuulua tuohon kastiin, olisiko hänellä kohdennettu tulonsiirto-oikeus? Nuoret voidaan monessa otteessa laskea suhteellisen köyhyyden piiriin, mutta kevyet asumismenot tai elämisen kulut eivät monesti edes vaadi kummoisia tuloja.

Köyhyys on yhteiskuntien kavala sairaus. Se kovertaa kantajaansa sisältä kuin veistäjän näpeissä. Se nostaa levottomuutta ja ajaa valtaa vallankumouksellisia. Kovimmillaan se tappaa kuin kuolettavin tauti. Teollistumisesta lähtien ihmiskunnan varallisuus on kasvanut monin kymmenin verroin. Vaurastumisen kasvu ei ole vielä loppunut, eikä pitkiin aikoihin lopu. Absoluuttinen köyhyys tullaan vielä nujertamaan ja suhteellisesti köyhätkin pelastamaan. Silti kateus tulee aina säilymään: ”Se perkeleen naapuri vaihtoi uuden Mersun!”

 

Lähteinä:

Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kurssi – Maailman tila

Lehtiartikkeli – vähävaraisen ihmisen haastattelu

Talous ja moraali – kirja

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s