Euraasian geopolitiikka 2/2

Eurasia_and_eurasianism

Venäjä, Arabit, Euraasia

Tässä blogitekstissä tarkastelen Euraasian geopolitiikkaa Yhdysvaltojen silmin. Yhdysvallat on maailman hegemonia, joten luultavammin Yhdysvaltoja kiinnostaa kuinka pitää Euraasia tyytyväisenä ja mieluiten omissa näpeissä. Edellisessä tekstissä kävin läpi sydänmaa- ja reunamaateoriat läpi. Yhdysvaltojen kannalta näiden teorioiden ymmärtäminen on hyväksi.

 

Zbigniew Brzezinskin kahvat

 
Zbigniew Brzezinskin muotoilemassa geopoliittisessa opissa Euraasian tärkeimmät kohdat ovat Itä-Aasia ja Länsi-Eurooppa. Nämä kaksi aluetta ovat kuin Euraasian kahvat, joiden kontrolli on koko Euraasian mantereen hallinnan vuoksi tärkeää. Euraasian väestöstä ja taloudesta suuri osa on pakkautunut Itä-Aasiaan sekä Länsi-Eurooppaan. Yhdysvallat on toisen maailmansodan päättymisestä lähtien tukenut ja turvannut Länsi-Euroopan kehitystä. Saman se on tehnyt myös Japanille, joka on kuulunut Yhdysvaltojen etupiiriin toisen maailmansodan tappionsa myötä. Korean sodassa Yhdysvallat tuki Etelä-Korean joukkoja kommunistien hyökkäystä vastaan. Yhdysvalloille on tärkeää säilyttää asemansa Euraasian kahvoista kiinni pitämällä.
Euraasian manner on hirveän laaja ja sen vuoksi siellä asuu lukuisia erilaisia etnisiä ryhmittymiä aina eri uskonnoista eri valtion kansalaisiin. Globalisoitunut talous edellyttää eri ryhmien välistä integraatiota. Euroopan unioni on maailman edistynein integraatio, jossa on onnistuneesti kyetty yhteistyön avulla takaaman maiden välinen rauha ja vaurauden kasvu. Se kuinka pitkälle Euroopan unioni voi integraatiotaan viedä ennen kuin kansalliset vastareaktiot sen torppaa on tietenkin relevantti kysymys, mutta eri ryhmittymien väliseltä integraatiotarpeilta se ei vie pohjaa pois.
Yhdysvaltojen hegemonian kannalta on itse asiassa hyvä, että Euraasian mantereelle syntyy erilaisia valtioiden ryhmittymiä. Valtioryhmittymien päätöksenteko vaatii jäsenmaiden konsensusta ja on sen vuoksi yleensä hidasta. Euroopan unionin lainsäädäntö on tästä oiva esimerkki. Se kulkee komission ehdotuksen ja ministerineuvoston sekä parlamentin yhteistyön vuoksi pitkän kierroksen ennen voimaanastumistaan. Valtioryhmittymien hitaan päätöksenteon vuoksi ne eivät ole ketteriä vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Yhdysvaltojen kannalta
on siis järkevää tukea valtioryhmittymien tukemista, sillä ne hidastavat yksittäisten valtioiden päätöksentekoa.

 

Venäjä, Turkki ja Kiina

 

Euroopan unionia on moitittu jopa kyvyttömäksi vastata maailman asettamiin haasteisiin sen tiukan konsensusperiaatteen vuoksi. Venäjän tavoitteena on palata vanhaan supervalta-asemaansa. Euraasia talousunioni on Venäjän vetämä entisistä Neuvostoliiton jäsenvaltioista koostuva talousalue. Sen bruttokansantuote on kuudesosa Euroopan unionin bruttokansantuotteesta. Eikä poliittinen integraatio ole läheskään yhtä syvällä kuin Euroopan unionissa. Krimin valtauksesta johtuen Euroopan unioni asetti Venäjälle talouspakotteita. Venäjä on joutunut ahtaalle ja siksi hakee liittolaisia entisistä Neuvostoliiton valtioista. Lisäksi Venäjä on tiivistänyt suhteita Kiinan ja Turkin kanssa.

Kun muistelemme kuinka hegemoniaa vastaan ei kannata käydä suoraan taistoon, koska hegemonian omat voimat ja liittolaiset ovat liian voimakkaita. Venäjän ja Turkin yhteinen ulkopoliittinen vihollinen on Yhdysvaltojen edustama hegemonia. Yhdysvallat on ollut kuin kuristajakäärme, joka on tiukentanut otettaan Euraasian reunoilla. Kiinan hegemoniaksi nousemisen kanalta on hyvä, että Yhdysvallat tuhlailee voimiaan Venäjän ja Turkin suhteen. Venäjälle keinoja Yhdysvaltojen hegemonian hajottamiseen on tukea Yhdysvaltojen isolatinistisia pyrkimyksiä. Kun Yhdysvallat jättää liittolaisiaan oman onnensa nojaan sen hegemoninen asema maailmanpolitiikassa heikkenee suhteessa sen haastajiin.

Onko Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ollut Vladimir Putinin henkilökohtainen suunnitelma? Donald Trumpin Venäjä-kytkökset vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on ollut taas otsikoissa, kun Muellerin Venäjä-tutkinta valmistuu.

 

Lähteitä:

Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kurssi – Maailmanpolitiikka

Brzezinskin Ajatelmia Euraasian geopolitiikan kehityksestä

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s