Itä-Aasian poliittinen dynamiikka ja Kiina

EastAsian

Riikinkukon lailla loistavat Itä-Aasian mahdit.

 

Itä-Aasian valtiot ovat nousseet 1980-luvulta lähtien taloudellisiksi vetureiksi. Vuonna 2009 maailmantalouden yskiessä Kiinan ja Itä-Aasian talouskasvun volyymi piti maailmankokonaistalouskasvua yllä. Talouskasvun takia vauraus Itä-Aasian valtioissa on kasvanut kuin Eedenin puutarhassa. Vaurastumisen myötä Itä-Aasian valtioista on tullut merkittäviä muillakin politiikan lohkoilla. Itä-Aasian valtioista vain Pohjois-Korean taloudellinen menestys on ollut takapajuista. Kommunistinen diktatuuri on eristäytynyt muusta maailmasta ja muistuttaa muita valtioita olemassa olostaan ydinaseohjelmallaan tai ohjuskokeillaan.

Kiina on Itä-Aasian suurin voima. Aikaisemmin johtajan roolissa oli Japani, joka pyrki hallitsemaan Itä-Aasiaa. Se valloitti suuria osia Kiinasta 1930-luvulla ja oli jo sodassa Venäjän keisarikuntaa vastaan 1900-luvun alkuvuosina. Hävittyään lähes totaalisesti Yhdysvalloille toisessa maailmansodassa myös Japanin rooli Itä-Aasian herrana heikkeni. Itä-Aasian valtioiden taloudellinen kasvu alkoi ensimmäisenä Japanissa, joka nosti sen takaisin vanhaan asemaansa, mutta nykyään epäedullinen väestörakenne sekä raskas velkataakka on jättänyt Japanin taistelemaan omien ongelmiensa kanssa.

Japanin ja Kiinan välillä on psykologinen jännite, kumpi on alueensa paikallinen hegemonia. Kiinalaiset muistavat yhä japanilaisten tekemät kauhut ennen toisen maailmansodan  puhkeamista. Vielä vahvempi poliittinen jännite on Koreoiden nimimaalla. Vuosina 1950-53 käyty korean sota repi Pohjois- ja Etelä-Korean toisistaan erilleen. Pohjois-Koreasta tuli Neuvostoliiton tukemana kommunistinen diktatuuri ja Etelä-Koreasta amerikkalaisten tukema markkinatalous ja demokratia. Koreoiden väillä on tapahtunut välien lämpenemistä, mutta Suomen ja Ruotsin veroiset suhteet ovat vielä kaukana.

Itä-Aasian maiden välillä on kuitenkin vahva etninen ja kulttuurinen läheisyys. Koreat, Japani kuin Kiinakin ovat kukin itsenäisiä ja vahvoja valtioita. Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta talouden ja varallisuuden kasvu Itä-Aasian maissa on ollut voimakasta. Suden osa maailman miljardööreistä asuu nykyään Itä-Aasian valtioissa. Kiinan kasvava ja vaurastuva väestö on myös suuri yleisö populaarikulttuurille, jonka parista kansa ammentaa roolimallejaan ja sankareitaan.
Itä-Aasian valtioiden välinen kaupankäynti on suurta, mutta maiden välisistä jännitteistä johtuen poliittinen yhteistyö jää jälkeen vielä kaupankäynnin volyymistä. Itä-Asian kolme suurta valtiota koittavatkin tehdä yhteistyötä alueen vakauden ylläpitämiseksi. Alueen valtioiden historiasta johtuen yhteistyötä haittaa kunkin opportunistinen tilaisuus painaa toista maata alas nostaakseen omaa profiiliaan.

 

Kiina

 

China

Kiinaa veikkaillaan uudeksi hegemoniaksi Yhdysvaltojen väsyttyä maailman johtajuuteen. Kiina on voimakkaan talouskasvunsa ja suuren väestönsä turvin noussut maailman suurimpien talouksien joukkoon. Kiinan talouskasvun turvin YK pääsi köyhyyden puolittamisen tavoitteisiinsa, vaikka YK:n toimilla Kiinan talouskasvuun ei ole ollut vaikutusta.

1990-luvun lopulla Kiina-ilmiöllä tarkoitettiin teollisuustuotannon siirtymistä korkean kustannustason maista halvemman kustannustason maahan. Tehtaiden ja työpaikkojen mukana syntyneet markkinat kiihdyttivät teollisuuden rakennemurrosta entisestään. Nyt Kiina on vaurastunut eikä sen asukkaista merkittävä osa enää asu äärimmäisessä köyhyydessä. Kiinassa on rahaa kuin Arabiemiraattien öljysheikeillä. Kiina rakentaa uusia kauppareittejä Eurooppaan.

Kiinalla on pitkä ja rikas historia. Keisareiden aikakausi kesti 1910-luvulle. Kiina oli tasavalta vuoteen 1949 ja siitä edespäin Kiinassa valtaa on pitänyt Kiinan kommunistinen puolue. Kommunistinen puolue avasi Kiinaa ja sen taloutta maailmalle Mao Zedongin kuoleman jälkeen 1970-luvun lopulla. Kiinan talouskasvu on ollut räjähdysmäistä, ja se on pitänyt osaltaanmaailman talouden kasvuakin yllä. Kiinan historia on kuitenkin sulkeutuneisuuden historiaa. Se on avannut oviaan vasta häävisti reilun sukupolven ajan.
Kiina on kuitenkin lisännyt rooliaan kansainvälisenä toimijana pyrkiessään kasvattamaan vaikutusvaltaansa monikansallisissa organisaatioissa. Kiina on ottanut oma-aloitteisen rooli rakentaessaan omia kehitysrahastojaan. ADB (Asian development bank), joka on Kiina vetoinen kehitysrahasto Aasian suuntautuvien suurten infrastruktuurien rakentamiseen. Kiina on myös viidennesosan osuudellaan BRICS-maiden kehitysrahastossa, jossa kaikki BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka ovat demokraattisesti viidesosan osuuksillaan jäseniä. AIIB (Asian infrastructure investment bank), jossa on myös EU:n valtioita jäseninä. Kiinan megalomaaniset panostukset infrastruktuuriin ovat osa kansainvälistymisen strategiaa.

Kiinan kommunistisen puolueen legitimiteetti vallankahvassa lepää sen saavutuksissa talouskasvun ja vaurauden kasvattajana. Historiasta voi oppi, että näin on ollut yleensä hallitsijoiden keskuudessa. Toisin kuin demokratiassa, jossa tyytymättömät äänestäjät voivat retorisen äänitorven kautta äänestää vallassa olleita vastaan – yksin vastuussa oleva laitetaan tylympien soraäänien kanssa sivuun. Kun Kiinassa talouskasvu hiipuu kuinka käy Kiinan hallintorakenteille, pystyykö Kiinan kommunistinen puolue säilyttämään valta-asemansa?

Maantieteellisesti Kiina on Himalajan takana suojassa. Kiinaa huolestuttaa sotilaallisesti sen edessä oleva meri. Yhdysvallat on Kiinan ainut potentiaalinen sotilaallinen uhka. Japani on kuin tukikohta amerikkalaisten sotilasoperaatioille. Kiina onkin yrittänyt rakentaa saarijoukoista sen suojakilpeä sen puolustuslinjaksi. Kyseinen voimapolitiikka on saanut aikaan kiistoja Kiinan ja saarivaltioiden välillä. Kiina ei ole tunnustanut esimerkiksi Taiwanin olemassa oloa vaan se kuuluu yhä Kiinan mielestä sille itselleen. Kiinan strateginen uhkakuva olisi joko Yhdysvaltojen hyökkäys mereltä tai saarros Intian, Japanin ja Yhdysvaltojen toimesta.

 

Lähteitä:

Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kurssi – Maailmanpolitiikka

Linkki Kiinan ulkopolitiikka käsittelevään artikkeliin

Toinen linkki Kiinan ulkopolitiikan kehittymiseen

Pixbayn kuva

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s