Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 1: Hyvinvointivaltion synty ja syyt

Suomi on hyvinvointivaltio. Kurjimmassa asemassa olevat tuskin tunnustavat edellä esitettyä. Parhaimmassa asemassa olevia vituttaa rahoittaa ilmaiseksi jaeltavia julkisia palveluita. Keskiluokka on supistumassa globalisaation aiheuttaman paineen vuoksi. Hyvinvointivaltiota haastetaan sisältä ja ulkoa päin. Onko pitkä menestystarina PISA-tuloksineen tullut tiensä päähän?

hospital-bed-315869_1280

“Every journey has an end.”

Hyvinvointivaltiohan voidaan myös ymmärtää valtioksi, missä kaikilla on asiat hyvin. Moinen tapa ajatella hyvinvointivaltiosta on infantiili ja naiiviudessaan lapsellinen kuin päiväkodista lainattu. Köyhyys ja osattomuus on aina suhteellista. Ihmisten tarve rakentaa sosiaalista asemaansa brändien, isomman talon, television tai urheilullisen kropan kautta, asettaa ihmisiä aina eriarvoiseen asemaan. Toiseen henkilöön kohdistuva kateus on inhimillinen ominaisuus niin hyvässä kuin huonossakin. Jehovan todistajien paratiisia emme lainsäädännön tai julkisten menojen avulla pysty saavuttamaan.

Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, missä verovaroin kustannettu julkinen sektori (valtio ja kunnat) turvaa ja sosiaali- ja terveyspalvelut, velvoittaa oppimaan ja takaa oikeuden ja turvallisuuden. Hyvinvointivaltiossa “hyvinvointi” pohjaa ihmisen perustarpeiden turvaamiseen. Ei henkilön subjektiiviseen tunteeseen hyvinvoinnista, sillä hyvinvoinnin vaatimus kasvaa ympäristön vaurastumisen myötä. Hedonistinen adaptaatio totuttaa ihmisen vallitsevaan vaurauteen.

Historia

Hyvinvointivaltion termissä onkin tarvetta vastata entisaikojen puutteeseen ja kurjuuteen. Kiertolaisuus oli kuolettava häpeä ja varma tapa kuolla unohdetusti. Sääty-yhteiskunta turvasi eliitin valtaoikeudet, talonpoikaisuus oli periytyvää kuin kepulaisuus maalaispitäjässä. Nykyään Suomessa tuloerot ovat maailman pienimpiä, eikä synnyinkoti takaa tulevaa sosiaaliluokkaa.

Jotta voimme ymmärtää nykyistä hyvinvointivaltiota, on pakko kerrata historiaa, kuinka tähän on tultu ja miten hyvinvointivaltio on ollut ennen mahdollinen, mutta nykyään vain vaivoin ylläpidettävä.

Jo keskiaikaa myöten ihmisyhteisöjen piirissä on kehkeytynyt ajatus heikompien auttamisesta. Kiertolaisia, köyhiä ja kurjia tietenkin on vieroksuttu ja väheksytty kuin nykyäänkin. Auttamisen tarkoitus ei ollut välttämättä jalo ja velvollisuuseettisesti kestävällä tolalla. Kiertolaisia on kerätty kaduilta talteen, säädyllisempien ihmisten silmien alta pois. Autonomian, kansallisaatteen ja itsenäisyyden myötä köyhien, kurjien ja rakkaudettomien siivoaminen katukuvasta kehittyi sosiaalipoliittisiksi toimenpiteiksi.

Laki oppivelvollisuudesta otettiin käyttöön vuonna 1921, joka velvoitti käymään kuusivuotta kansakoulua. Aikaisemmin koulujärjestelmä perustui kiertokouluun, jossa opettaja kiersi kylien kouluissa opettamassa paikalle saapuneita. Yleinen äänioikeus oli tullut voimaan jo vuonna 1906, oppivelvollisuudella taattiin lukutaidottomuuden vähittäinen häviäminen. Demokratian edellytyksenä on kansalaisten aktiivinen osallistuminen, joten lukutaidon myötä kansa pystyi saamaan tietoa ja osallistumaan vaaleihin, uutisointiin ja päätöksentekoon.

Sivistynyt kansa on kehittyneen yhteiskunnan merkki. Se, tekeekö pelkkä lukutaito vielä sivistyneeksi, on toisen kirjoituksen aihe. Peruskoulu-uudistus hyväksyttiin vuonna 1968 ja otettiin käyttöön 1970-luvun mittaan. Nykyään Suomen yliopistoissa opiskelevista suurin osa on naisia. Epätasa-arvo tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan tulonjaossa voi olla sukupolven päästä kääntynyt jo toisin päin.

Köyhäinhoitolaki säädettiin vuonna 1922, ja se velvoitti kuntia ottamaan vastuuta heikompiosaisista. Aiemmin köyhäinhoito oli koskenut vain lapsia, vanhuksia ja työkyvyttömiä. Uusi köyhäinhoitolaki oli ensimmäisiä universaaleja sosiaalivakuuden muotoja, johon olivat oikeutettuja myös nekin, jotka olivat yhä työhön kykeneviä. Suomessa työttömyyttä hoidettiin kuitenkin pitkään työttömyystöillä, jotka olivat pääasiassa tietöitä tai teiden rakentamiseen liittyviä aputöitä.

1970-luvun alussa työttömyysturvaa uusittiin työttömyyskorvauksella ilman työttömyystöiden työvelvoitetta. Tämän päivän Suomessa aktiivimallissa esitetty 18 tunnin työnteko työehtosopimusten mukaisilla korvauksilla herätti suurta keskustelua. Entiseen ei pidä palata, mutta voimme vertailla entistä ja nykyistä, kuinka pitkälle on tultu.

Kansaneläkelaki säädettiin vuonna 1937 ja sen ensimmäinen vaihe astui voimaan vuonna 1939. Se koski kaikkia yli 18-vuotiaita ja nojautui säästöperiaatteelle, tulevan eläkkeen suuruus määrittyi kertyneiden eläkevakuutusmaksujen mukaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeitä ruvettiin maksamaan vuonna 1942 ja vanhuuseläkettä 1949.

Eläkejärjestelmä on historiansa varrella muuttunut moneen otteeseen. Perusajatuksena on ollut eläkkeen minimitaso, jonka päälle ovat kertyneet ansiotulojen pohjalta muodostunut osa. Tämän päivän eläkeläinen pääsee nauttimaan elämänsä kolmannesta vaiheesta terveenä ja hyvävoimaisena. Parantuneen terveydenhuoltojärjestelmän ja nouseen elintason vuoksi ihmiset elävät nykyään pidemmän ja onnellisemman elämän.

Ensimmäinen sairaala rakennettiin Suomeen jo vuonna 1759, mutta kesti lähes 200 vuotta, että Suomeen muodostui kokonaisvaltainen terveydenhoitojärjestelmä. Terveydenhoito oli pitkään kyliä kiertävien puoskareiden tai harvojen yliopistossa asiaan perehtyneiden lääkäreiden käsissä. Viina, sauna ja terva hoitivat suomalaisia 1900-luvulla tehtyihin uudistuksiin saakka.

1900-luvun alussa valtio rakennutti sairaaloita tuberkuloosista ja mielisairauksista kärsiville. 1930-luvulla kuntien vastuu terveydenhoidon järjestämisestä korostui. Laki yleisestä terveydenhuollosta astui voimaan vuonna 1943, se edellytti jokaiseen kuntaan oman kunnanlääkärin. Lääketieteen kehittyessä terveydenhoidosta on tullut yhä erikoistuneempaa ja sitä myöten kalliimpaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuu kuuluu nykyään kunnille. Läänit toimivat valtionosuuksien jakamisessa merkittävässä roolissa ennen vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä kunnat saivat valtionavun suoraan omien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen. Tämä johti kuntien tarjoamien palvelujen eriarvoistumiseen.

Väestörakenteen ja palveluiden tuotantokustannusten nousun vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamiseen on yritetty pitkään uutta järjestelmää. Suomessa kuntien rooli peruspalveluiden tuottamisessa on suuri, mutta Suomessa kunnat ovat hyvin eriarvoisessa tilanteessa. Kasvukeskukset ja niiden ympäryskuntien taloudellinen tilanne on tyystin toisenlainen väestötappiollisiin maalaispitäjiin nähden.

Hyvinvointivaltio oli voimissaan 1980-luvulla. Se oli monikymmenvuotisten kehityspolkujen tulos, jota rakennettiin uudistus kerrallaan, vähä vähältä ja sotien jälkeisen sosiaalidemokraattisen poliittisen hegemonian mukaisesti. Hyvinvointivaltion instituutiot luotiin aikana, jolloin väestörakenne oli sille edullinen, kansainvälinen kauppa vähäistä ja globalisaatio vain kaukainen ajatus.

Universaalit sosiaalipoliittiset palvelut kuten koulutus, kansaneläke, terveydenhuolto ovat hyvinvointivaltion suuria saavutuksia, joita pidetään tänä päivänä itsestäänselvyyksinä. Historian ymmärtäminen on edellytys, mihin sanaa hyvinvointi voidaan verrata ja mitä sillä tarkoitetaan. Yksittäisen henkilön pahaa oloa tai vitutusta ei hyvinvointivaltion toimin voi kuin lievittää, mutta sillä taataan nykyään elämän kuin menestymisen perusedellytykset. Hyvinvointivaltio on monelle kodin korvike, sitä se ei valitettavasti silti ole.

Lisätietoja:

Jyväskylän yliopiston kurssi – Hyvinvointivaltio

Kirja – Globalisaatio koetuksella – Sixten Korkman

Kelan historia sivu

Suomen koulujärjestelmän historia

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s