Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 2: Globalisaation synty ja syyt

network-3537401_1280

Globalisaatio uhkaa Suomea! Globaali ilmaston lämpeneminen uhkaa biosfääriä! Globaali sitä ja globaali tätä. Globalisaatio on termi, jota pyöritellään julkisessa keskustelussa, milloin mitäkin koskien. Nykyisin ilmastonmuutos on polttavin globaalia huolta herättävä aihe – ja syystäkin. 1990-luvulla globalisaatiota oli ns. Kiina-ilmiö, jossa teollistatuotantoa siirrettiin edullisemman kustannuskyvyn maihin. Liittyykö globalisaation aina uhka?

 

Globalisaation erittäin lyhyt historia

 

Globalisaation ensimmäinen vaihe alkoi heti ihmisen laskeuduttua puusta. Homo sapiens levittäytyi kymmenien tuhansien vuosien aikana maapallon perimmäisiä nurkkia myöten. Ihmiset elivät nuo kymmenet tuhannet vuodet kuitenkin toisistaan autuaan tietämättöminä. Kolumbuksen ja Vasco Da Gaman kaltaiset tutkimusmatkailijat loivat kauppareittejä erkaantuneiden ihmisyhteisöjen välille. Nykyään digitalisaation myötä maapallosta on tullut tiivis matkailun, kulttuurin ja kaupan areena. 

Globalisaatio ymmärretään usein synonyymiksi vapaalle kansainväliselle kaupalle ja informaation digitaaliselle välittymiselle. Ne ovat toki osa globalisaatiota. Globalisaatio on muutakin. Se on maailman yhdentymistä niin kielellisellä, kulttuurisella, taloudellisella kuin tieteelliselläkin tasolla. Tasoja, missä ihmisten keskinäistä yhdentymistä tapahtuu, voi jokainen keksiä lisää – mieltymystensä mukaan. Jotta ihmiset voisivat ymmärtää toisiaan, heidän on ensin tultava toistensa kanssa toimeen. Tämä vaatii kielellistä ja kulttuurillista opiskelua toisen ihmisen kulttuurin ymmärtämisen vuoksi.

Globalisaation toinen vaihe käynnistyi tutkimusmatkailijoiden toimesta ja vauhdittui entisestään kolonialismin myötä. Uuden mantereen uudisasukkaat joutuivat tekemisiin alkuperäisväestön kanssa. Tapojen opettelu oli välttämätöntä verettömän kanssakäymisen turvaamiseksi. Aseellinen voima puhui, mikäli sanallinen viestintä ei onnistunut, usein valitettavan lyhytpinnaisesti, ja eurooppalaisen teräksen voimin. 

Britti-imperiumin hegemonian aikana kolonialismista käytetään samaa imperialismi. Imperialismi on ensimmäinen taloudellisen globalisaation aikaa. Itä-intian kauppakomppania, siirtomaat (myös nykyinen Yhdysvallat mukaan laskettuna) muodostivat imperiumin sisään laajan kauppa-alueen. Brexitin kanssa painiva Iso-Britannia oli 1800-luvun lopulla maailman suurin imperiumi. Taloudellinen globalisaatio tyrehtyi ensimmäiseen maailmansotaan, jonka jälkeen siirtomaat irtautuivat heikentyneiden isäntiensä otteista. 

Yhdysvallat nousi ensimmäisen maailmasodan heikentämän Iso-Britannian tilalle maailman uudeksi johtavaksi hegemoniaksi. Yhdysvallat harjoitti kuitenkin syrjäytynyttä ulkopolitiikkaansa, mikä murtui vasta Japanin hyökätessä Pearl Harboriin. 1930-luvun lama osoitti jo linkittyneen kansainvälisen talouden riskit. Yhdysvalloissa romahtaneet pörssit laittoivat suomalaisenkin torpparin pojan työttömyystöihin.

Toisen maailmansodan jälkeen maailmaa jaettiin kahteen eri leiriin- Yhdysvaltojen johtamaan länteen ja Neuvostoliiton johtamaan itään. Kahtiajako päättyi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Kylmän sodan aikana kansallisvaltiot tiivistivät yhteistyötä ja sen seurauksena syntyi useita yli- tai monikansallisia instituutioita: YK, EY, IMF… jne…

Teknologisen kehityksen myötä askeleet nykyään tuntemamme globalisaation oli otettu. Tietokoneet ja niiden kasvanut laskentateho muokkasi informaation käsittelemisen. Rahoitusmarkkinoilla informaation teknologisoituminen on mahdollistanut pääomien nopean siirron, vain sitä kuuluisaa “nappia” painamalla. Verrattuna 1800-luvun imperialistiseen globalisaatioon tavaroiden kuljetus, matkustaminen ja ennen muuta informaation välittäminen on halpaa kuin monikansallisen päivittäistavarakaupan hyllyiltä löydetty saippua.

 

Suomi

 

Suomi on aina ollut pieni, kylmä ja syrjäinen takapajula maailman kansojen joukossa. Vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Tuolloin Suomen asioista päätettiin Tukholmassa. Vuoden 1809 jälkeen Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja autonomian aikana Suomen asioista päätettiin Pietarissa. Autonomisena osana Venäjän keisarikuntaa Suomi oli itsenäistymiseensä asti.  

Itsenäistymisen alkuaikoina päätöksiä tehtiin enemmissä määrin Helsingissä, kunnes toisen maailmansodan jälkeen ne tehtiin jälleen Venäjällä, mutta nyt Moskovassa. Neuvostoliiton hajoamisen myötä Suomi pystyi liittymään Euroopan Unioniin. Nuivimmat väittävät nykyään Brysselissä tehtävän Suomea koskevat päätökset, mutta oikea vastaus on Helsingissä. Suuntaviivat tulevat EU:n lisäksi YK:n, OECD:n, IMF:n sekä kasvottomien rahoitusmarkkinoiden kautta. 

Suomi on aina joutunut toteuttamaan politiikkaa, jota on saneltu ja sanellaan vahvempien valtioiden toimesta. Pienenä kansana me emme nouse koskaan uudeksi hegemoniaksi. Nillittäminen EU-jäsennyyden myötä menetetystä itsenäisyydestä on tietämättömyyttä. Globalisaatio on aina ravistellut myös Suomea, tällä kertaa meidän ei tarvitse asein puolustaa itsemääräämisoikeuttamme, riittää että murhaamme siivun ylemmyyttämme – sen epäterveen osan joka valehtelee meidän korvaamattomuuttamme.

 

Lisätietoja:

Kirja – Globalisaatio koetuksella  – Sixten Korkman

Kirja – Sivistyksen käsikirja – Dietrich Schwanitz

Kirja – Markkinat ja demokratia – Björn Wahlroos

Kirja – Talous ja utopia – Sixten Korkman

Kirja – Sapiens ihmisen lyhyt historia – Yuval Noah Harari

Pixabayn kuva 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s