Baumolin tauti ja Wagnerin laki

kestävyysvaje

Ekonomistien esittäessä huolensa julkisen talouden kestämättömästä tilasta ovat poliitikot huokaisseet huolettomana huomiseen. Talouskasvu hoitaisi tulevaisuudessa huolet kuin niitä ei olisikaan.  Kilpailu mediaaniäänestäjän huomiosta ei kannusta poliitikkoja kiperiin leikkauksiin tai mullistaviin uudistuksiin. Ääniä kerätään varmemmin lupailemalla vappusatasia.

Mediaaniäänestäjän suosiosta kilvoittelun vuoksi julkisella sektorilla (valtio&kunnat) on täten taipumusta kasvaa jo kansansuosion saavuttamiseksi. Kestävyysvaje on viipyillyt pitkään tulevaisuuden uhkana yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa. Laajan julkisen sektorin rahoituksen turvaaminen ei voi enää nojata pelkän talouskasvun varaan – Baumolin tauti ja Wagnerin laki ovat sen karu todiste.

 

Heikko talous, hyvä talous?

 

Itsenäisyyden aikana Suomen kokonaistuotanto on noussut 15 kertaiseksi. 1800-luvun lopun globalisaatio aallossa – joka loppui ensimmäiseen maailmansotaan – myös Suomen taloudellinen kehitys sai alkunsa Fiskarsin, Finlaysonin ja Nokian kaltaisten yritysten syntymisen myötä. Näiden kaltaisten yritysten ansiosta teollisuutta alkoi kehittyä Suomeen. Itsenäisyyden alkuvaiheessa henkeä kohden mitattu bruttokansantuote oli kuudestoista osa nykyisestä. Pääelinkeino nuoressa Suomessa oli kuitenkin maatalous.

Julkiset menot 1910-luvun Suomessa olivat vaivoin tusinaa prosenttia. Valtion liikelaitokset, rautatiet, metsät ja tullit tuottivat kepeän verotuksen lisäksi nuoren valtion tulot. Oppivelvollisuuslain ja eläkejärjestelmän luontiin kesti vielä lähes sukupolven verran. Mediaaniäänestäjän lisäksi myös moni muu on vaatinut kruunulta lisää. Suomen talouden kasvaessa monikertaiseksi myös huoli valtion taloudesta on kasvanut samalla mitalla. Missä siis talouskasvun myötä hävinnyt kestävyysvaje? 

 

Baumolin tauti

 

Yksityisissä yrityksissä talouden kasvu on nopeampaa kuin julkisella sektorilla. Tämä johtuu siitä, että tehokkaampien tuotantotapojen omaksuminen on nopeampaa tavaratuotannossa ja muutenkin yksityisissä yrityksissä, missä varta vasten kehitetään uutta teknologiaa. Hoivapaikan hoivaa on hankalampi tehostaa tuottavammaksi paksummilla patjoilla tai vahvemmilla lääkkeillä, eikä lapsille luettavia satujakaan voi kovinkaan paljon nopeammin lukea.

Työmarkkinoilla palkat kuitenkin nousevat samaan tahtiin, johtuen joko kilpailusta työvoimasta (ihmiset tekevät pääsääntöisesti yhtä työtä kerrallaan) ja/tai ammattiliittojen vahvasta neuvotteluvallasta. Tämä johtaa julkisen sektorin menojen lisääntymiseen riippumatta työn tuottavuuden olemattomasta kasvusta.

Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla jos kansantaloudessa kaikkien palkansaajien tulot nousevat. Yksityisen sektorin (yritykset) palkkakehitys nousee työn tuottavuuden myötä, mikäli samaa sääntöä sovelletaan julkiselle sektorille lisääntyy ajan mittaan eriarvoisuus ja julkisen sektorin houkuttelemattomuus työnantajana. Julkisen sektorin kannalta ikävä tosiasia on, että sen suhteellisen osuuden on heikennyttävä suhteessa kokonaistuotantoon.

 

Wagnerin laki

 

Talouskasvun myötä ihmisten laatuvaatimukset nousevat. Palvelutalon lämmitykseen ei enää pelkkä kakluuni riitä, kouluruoalta vaaditaan ajan henkeen sopivia vaihtoehtoja sekä leivän ja sirkuksen lisäksi kansalle on tarjottava urheiluelämyksiä, tiedettä, taidetta, kulttuuria. Julkisten palveluiden kysynnän kasvu johtaa uusien palvelumallien tarjontaan. Niihin lisätyt laatuvaatimukset nostavat entisestään julkisen talouden menoja.

Baumolin taudin nostaessa julkisen talouden palkkavaatimuksia, Wagnerin laki nostaa julkisen talouden laatuvaatimuksia talouskasvun myötä. Wagnerin lain myötä julkisen talouden kustannuksen nousevat, vaikka palkkaneuvottelukierroksella päädyttäisiinkin nollaratkaisuun. Maailman talouden porskuttaessa ja muun maailman taloudellisen nousun myötä valtion palveluntuotanto kohtaa kasvanutta kysyntää.

 

Kestävyysvaje

 

Kestävyysvaje on ollut julkisessa keskustelussa tapetilla tuon tuosta. Hallituksen esitellessä budjettiaan ekonomistit kiirehtivät julkisuuteen muistuttamaan vetotuksen ja menoleikkausten riittämättömyydestä. Kestävyysvajeella tarkoitetaan suhdannekorjattua alijäämää, jossa heijastuu väestörakenteellinen kehitys. Suomen osalta tämä tarkoittaa ikääntyvää kansakuntaa kasvavine eläkemenoineen ja hoivapalveluineen.

Liiaksi paisuva kestävyysvaje heikentää tulevaisuuden talouskasvua, sillä kasvavat julkiset menot vaativat veronsa. Kiristyvä verotus heikentää taloudellista toimeliaisuutta veroista johtuvien tehokkuustappioiden ja työnteon/yrittämisen kannustinvaikutusten heikentämisen vuoksi. Voidaan aiheellisesti kysyä onko oikeudenmukaista sukupolvien välisen tulonjaon vuoksi nykyisenkaltainen eläkejärjestelmä tai massiivinen julkinen sektori. Demokratiassa jokainen on äänensä arvoinen, mutta olisivatko nuoret jopa jo kahden?

Talouskasvu ja sen toivominen ei poista julkiseen talouteen kohdistuvia ongelmia. Verotusta ei juurikaan voida globaalin verokilpailun vuoksi kiristää – Lafferin kuvaajat piirtävät pitkää tasankoaan jo nyt monen veron kohdalla. Baumolin tauti ja Wagnerin laki ovat empiirinen todiste yleisen talouskasvun seurauksista julkiseen talouteen. Jos poliitikoista olisi valtiomiehiksi/naisiksi he todennäköisesti turvaisivat tulevaisuuden kasvumahdollisuudet – retoriikalle herkkä mediaaniäänestäjä on kuitenkin se joka päättää.

 

Lisätietoja:

Kirja – Talous ja utopia – Sixten Korkman 2013

Kirja – Globalisaatio koetuksella – Sixten Korkman 2017

Kirja – Markkinat ja demokratia (loppu enemmistön tyrannialle) – Björn Wahlroos 2012 

Artikkeli – Suomen talous itsenäistymisen aikaan – Reino Hjerppe 2017

Artikkeli – Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015 – Matti Pohjola 2017

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s