Keinottelijoista ja muista kiiluvasilmäisistä

pörssi

Hollantilaiset tulppaanit puhkaisivat ensimmäisen sijoituskuplan jo 1600-luvulla. Pörssit ovat romahdelleet siten säännöllisesti heti niiden keksimisestä lähtien. Romahdukset ovat vieneet miljoonien ihmisten työpaikat ja aiheuttaneet kansakunnille kärsimystä kuin kurjuuttakin. Nousukauden huuma nähdään jälkijättöisesti moraalisesti paheksuttavana – huijareiden aikaansaamana. 

Kilometritehtaalle joutuneilta ei heru ymmärrystä laman aiheuttaneille paskiaisille. Porsasjuhlissaan marinoituneet pörssimeklarit ja varainhoitajat eivät kuolevaisten kärsimyksestä piittaa, sillä heitä puhuttelee vain raha.

 

Yritys Oyj pörssin pelinappulana

 

Pörssi on kauppapaikka yhtiöiden osakkeille. Kaupankäynti yhtiöiden osakkeilla ovat vaatimus tehokkaille osakemarkkinoille tai rahoitusmarkkinoille. Siinä vaiheessa kun yritys on kasvanut niin suureksi, ettei rahoituksen kannalta ole järkevää lainata tai ruinata rahaa – voi yritys pyrkiä listautumaan pörssiin. Pörssin kautta yritys voi hakea  rahoitusta liiketoimintaansa. IPO (Initial Public Offering) on pörssiin listautuminen yritykseen arvoon pohjautuvalla osakkeen hinnalla.

Esimerkiksi Yritys Oyj on vuosien saatossa kasvanut tarpeeksi suureksi, että happi totutussa toimintaympäristössä on loppunut. Tällöin Yritys Oyj keksii pyrkiä pörssiin. Yritys Oyj tekeen IPO:n eli listautuu pörssiin vaikkapa 10€ osakehinnalla. Listautumisen yhteydessä Yritys Oyj laskee miljoona kappaletta uusia osakkeita. Näin Yritys Oyj hakee rahoitusmarkkinoilta 10 000 000€ omaa pääomaa.

Listautuessa pörssiin Yritys Oyj laskee osakkeita ensimarkkinoille. Listautumisen jälkeen Yritys Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Mikäli Yritys Oyj on hyvissä näpeissä ja liiketoimintaa johdetaan määrätietoisesti kuin personal trainerin tsemppaamana. Voi ehkä ollakkin niin, että viiden vuoden kuluttua Yritys Oyj:n osake on noussut jo 20€ kurssihintaan.

Niimpä Yritys Oyj keksii hakea lisää omaa pääomaa, jonka turvin voi huoletta laajentaa liiketoimintaa. Tällöin Yritys Oyj tekee osakeannin. Osakeannissa yhtiö laskee markkinoille uusia osakkeita vaikkapa nyt kuvitteellisessa esimerkissämme miljoona kappaletta. Koska Yritys Oyj:tä on johdettu hyvin ja sen arvo on noussut, hakee Yritys Oyj osakeannillaan 20 000 000€ lisää omaa pääomaa.

 

Täydelliset rahoitusmarkkinat

 

Todellisuudessa osakeanteja suunnataan vanhoille osakkaille ja osakkeen hinta muodostuu tietty pörssissä käytävän kaupankäynnin kautta. Esimerkkini oli vain karkea kuvaus, siitä miksi yritykset listautuvat pörssiin – hakeakseen rahoitusmarkkinoilta lisää omaa pääomaa.

Mikäli yhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa laiskasti kuin Laihialaisella torilla ei yrityksillä ole intoa listautua pörssiin. Hyvin toimivat jälkimarkkinat mahdollistavat myös hyvin toimivat ensimarkkinat. Perusduunarin voi olla vaikea käsittää, että nimenomaan tuo “likainen” pelaaminen on edellytys onnistuneelle IPO:lle.

Täydellisen kilpailun markkinoilla osakkeiden arvo on yhtä kuin nykyhetkeen diskontattut tulevaisuuden kassavirrat. Täydelliset markkinat ovat kuitenkin vain teoreettinen hypoteesi. Todellisuudessa markkinat ovat aina epätäydelliset johtuen epätäydellisestä informaatiosta ja informaation hankkimiseen liittyvistä transaktioista.

Yritykset pyrkivät antamaan tilanteestaan todellisuutta kauniimman kuvan. Yrityksien vuosikertomuksien lukeminen vaatii osaamista ja ymmärrystä. Tiedon hankkiminen yritysten liiketoiminnasta, toimialan näkymistä ja yritysten kyvystä vastata tulevaisuuden heittämiin haasteisiin on aikaa vievää ja työlästä puuhaa. Salkun- ja/tai varainhoitajat veivailevat työkseen yritysten talouden tunnuslukuja. He tuottavat informaatiota, josta hyötyvät lopulta kaikki sijoittajat.

Keinottelijat, jotka pyrkivät haistamaan väärin hinnoiteltuja sijoituskohteita, korjaavat markkinoiden aiheuttamia hinnotteluvirheitä. Informaation epätäydellisyydestä johtuen keinottelijat voivat hyötyä hinnoitteluvirheestä. Heillä ei tarvitse olla moraalista oikeutusta tai yhteiskunnallista vastuuta toiminnassaan. Voiton tavoittelu riittää heidän toimintaansa. Hinnoitteluvirheiden korjaaminen on rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta.

 

Sofistikoituneet finanssi-instrumentit

 

Sauli Niinistö nosti huolestuneiden kulmakarvojensa lisäksi esille rahoitusmarkkinoilla olevat “sofistikoituneet finanssi-instrumentit” vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä. Hänen keskeinen argumenttinsa oli kuinka hajaantuneet sijoituspaketit ovat irti reaalitaloudesta. Eli sijoituskohteet elävät omaa elämäänsä irti todellisesta työstä, tuotannosta kuin tekemisestäkin.

Osakeyhtiö kehitettiin jakamaan liiketoimintaan liittyvää riskiä. Pörssiyhtiöiden omistajuus on hajautunut tuhansille ellei miljoonille osakkaille. Osakkeista, lainoista, tai raaka-aineista koostetut johdannaiset ovat jatkoa tarpeelle hajauttaa omistajuuteen liittyvää riskiä. Niinistön argumentti sofistikoituneiden finanssi-instrumenttien irtoaminen reaalitaloudesta on houkutteleva, mutta väärä.

Peli pörssissä ei ole irti reaalitaloudesta. Hyvää tulosta tekevät yritykset ja vahvat brändit ovat houkuttelevia sijoituskohteita. Yritysten kyky tuottaa omistajilleen voittoa heijastuu paketoitujen sijoitustuotteidenkin houkuttelevuuteen. Ja jos sofistikoituneet finanssi-instrumentit olisivat irti reaalitaloudesta, miksi pörssien romahtaessa työttömyys ja kurjuus kasvavat?

Hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä on hiljainen ja vakaa. Pörssikurssien romahtaessa melu moraalittomista pankkiireista tai muista kiiluvasilmäisistä pintaliitäjistä nousee median otsikoihin. Päitä vaaditaan vadeille omaisuuserien arvon romahtaessa. Tämä on ymmärrettävää. Nousukauden huumassa esiin nousevat jupit löytävät myös reittinsä parrasvaloihin. Median herkkyys tarttua keinottelijoihin pitää yllä mielikuvaa pörssimaailman moraalittomuudesta.

Kaikesta huolimatta juuri näiden kiiluvasilmäisten pörssipelureiden voiton maksimointi tuottaa tehokkaat rahoitusmarkkinat. Hyvin pelatut pelit pörssissä luovat toimivat rahoitusmarkkinat ja ovat näin talousjärjestelmämme perusta. Taloutemme perusta lepää pörssimeklareiden, keinottelijoiden ja varainhoitajien vihattun armeijan varassa.

 

Lisätietoja:

Kirja – Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta – Björn Wahlroos

Kirja – Onnistu osakemarkkinoilla – Kim Lindström & Tom Lindström

Kirja – Rahoitus – Jarmo Leppiniemi

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s