Lafferin käyrä – Käyrä joka muutti Amerikan

Kesälomat on nyt blogin puolesta lusittu ja taas alkaa paukkumaan tekstiä kuin lomaa ei olisi ollutkaan. Työn orjat sorron yöstä nouskaa…

ArthurLaffer

herra Lafferin ajatukset ovat olleet tiukkaa nieltävää

Lautasliinalle sutaistu purkaus

 

Politiikka ei aina tarvitse Juha Sipilän kaavioita tai kakkaroita. Elettiin villiä 70-lukua, kun taloustieteilijä Arthur Laffer esitteli kolmelle kongressiedustajalle Donald Rumsfeldille, Dick Cheynelle ja Jade Wanniskinille lautasliinalle piirretyn kuvion. Ravintolaillallisella käydyssä keskustelussa Arthur Laffer havainnollisti kuviollaan kuinka suunnitellut veronkevennykset nostaisivat Yhdysvaltojen verotuloja ja kohentaisi talouskasvua. Kuvio esittää Arthur Lafferin nimellä kulkevan kuvaajan – Lafferin käyrän.

Ajatus kepeämmän verotuksen aiheuttamasta verotulojen kasvusta ei ollut Arthur Lafferin keksimä. Ranskalainen ekonomisti Jules Dupuit esitti saman huomion jo 1800-luvulla ja 1920-luvulla Yhdysvaltain valtiovarainministerinä toiminut Andrew Mellon toteutti Dupuitin ajatuksia Yhdysvaltojen talouteen. 1930-luvun laman myötä alkanut horjahdus keynesiläisyyteen painoi Dupuitin ja Mellonin opit kerettiläisyyteen kuuluvaksi. 

Tulokset Andrew Mellonin aikana olivat kiistattomat verotuksen keventämisen eduista. Ansiotulojen verotuksen katot laskettiin 73% -> 24% ja pienimpien tulojen osalta 0,5% palkkatuloista. Silti Yhdysvallat kykeni kasvattamaan verokertymäänsä ja lyhentämään liittovaltion lainaansa 25% lainan kokonaismäärästä. Työttömyys kynti 3% ja inflaatio vain 1%:ssa. Jopa John Maynard Keynes tunnusti Lafferin käyrän olemassa olon. Ronald Reaganin aikakaudella Lafferin kuvaajasta muodostui aikansa uskonkappale. Uusliberalismin riemumarssi, jonka kaiku kantautui Brittien rannoille kuin kohta koko maailmaankin.

 

Lafferin käyrän teoria

 

Lafferin käyrä kuvaa verotuksen ja verotulojen suhdetta. Veroasteen ollessa 0% myöskin verokertymä on 0€, kun veroastetta ruvetaan kiristämään kasvavat myöskin verotulot. Nousevan verotuksen myötä ihmiset muuttavat käyttäytymistään. He vähentävät työn tekemistä tai kulutusta, valitsevat toisen vaihtoehdon tai hylkäävät kokonaan. Veroasteen noustua 100%:iin ovat myöskin verotulot 0€.

 

lafferinkäyrä

 

Kuvaajan pysty- eli Y- akselilla ovat verotulot ja vaaka- eli X- akselilla on veroaste. Piste (a) kuvaa tilannetta, missä veroaste on 0% ja piste (b) kohdassa veroaste on 100%. Optimaalinen veroaste löytyy näiden kahden pisteen väliltä kohdasta (c). Tuosta pisteestä verotuksen keventäminen kuin sen kiristäminenkään ei lisää enää verotuloja. Kuvaaja hahmottaa empiiristä todellisuutta siitä kuinka veroastetta kiristäessä verotulot nousevat ja kiristämisen jatkuessa verotulojen kertymä pienenee pienenemistään kunnes ne ovat nollassa.

Lafferin käyrän mielenkiintoinen ominaisuus on sen huipulla oleva “tasanko”. Kuvaaja ei ole ylösalaisin käännetty V, jossa olisi yksi totaalisen optimaalinen veroaste, vaan tasangolle könyttyään verokarhu voi käyskennellä korkeamman tai matalamman veroasteen kimpussa tavoitellen yhteiskunnan kannalta muita kuin verotulojen optimointia. Ympäristö- kuin muutkin ulkoisvaikutukset ja tuloerot ovat myös yhteiskuntien polttavia kysymyksiä.

 

Kuinka arvaillaan Lafferin tahtiin?

 

Lafferin käyrä on teoreettisesti mielenkiintoinen ja sopii poliitikoille veron kevennysten puolusteluun kuin verotuksen kiristämiseen. Aina sanavalmis poliitikko voi piirrellä ihanne veroasteensä käyrän mille kohtaa hyvänsä. Lafferin käyrä onkin epäkelpo teoreema, sillä sen käytäntöön asettaminen on haastavaa. Sillä ei ole yhtä yhtenäistä verokantaa. Kokonaisveroaste muodostuu kaikista veroista. Siksi Lafferin käyrä täytyisi laskea jokaiselle verolle erikseen – ottaen huomioon, että kuluttajien kulutusmahdollisuudet muuttuisivat jokaista veroa optimoidessa niin, että edellinen päätös olisi jo seuraavan päätöksen edessä.

Toisekseen kuin jo mainittuakin verotuksella ei aina pyritä keräämään optimaalista verotuottoa. Verotuksella pyritään myös tasaamaan epätasa-arvoa ja tuloeroja -ansiotulojen progressiivisuus on tästä kourissa tuntuvin esimerkki. Työntekoa verotetaankin raskaammin kuin kertynyttä varallisuutta. Pääomatulot ovat liukkaampia siirtymään maasta toiseen toisin kuin työn perässä juokseva proletaari. Lafferin käyrän kannalta verojen eri käytännöt ovat kiusallisia soveltaa todellisuuteen.

 

Autokaupat maiden välillä

 

Oletko koskaan huomannut naapurin uutta autoa? Jos olet, olet myös kaiketi syyllistynyt vertailuun. Maiden tekemä vertailu muiden maiden välillä asettaa hataria reunoja oman valtion Lafferin käyrän määrittelemiseksi. Suomessa pyritään monesti apinoimaan pitkälti Ruotsissa parhaaksi havaitut käytänteet. Ne koskevat vain harvoin verotusta ja osuvatkin siksi enemmän politiikan muihin lohkoihin. Maavertailussa harvoin kilpailevat vain kaksi arvolisäverokantaa vaikka Viron mallia koskien yhtiöverotusta on toitotettu Suomessa jo pitkään. Instituutiot kuten EU, OECD, IMF tasapäistää maiden välisiä eroja helpottaen maiden välisten vertailujen tekemiseen.

Lafferin käyrä kuluu samaan kastiin kuin aikaisemmin käsittelemäni Baumolin tauti & Wagnerin laki. Se kuvaa julkisentalouden tiettyä ongelmakohtaa kuin asetttaa reunaehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Kuten herrat Baumol ja Wagner myös Arthur Laffer pyrki rakentamaan teoreeman, joka myös ennustaa eikä vain kuvaa asioita. En laske Lafferin käyrää teoriaksi, sillä sen soveltaminen ennnusteiden aikaan saamiseksi on vaivalloinen kuin maanantai aamu.

 

Lisätietoja:

Kirja – Julkistalous – Matti Tuomala

Kirja – Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta – Björn Wahlroos

Lehtiartikkeli – Talouselämä

Artikkeli – Lafferin käyrä

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s