Suhteellisen edun periaate

Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli tietotekniikan mallimaa. Mutta miksi Nokian kännykät eivät enää myy? Mahdollisuuksistaan huolimattako digitaalisuus mädättää Suomen metsät? Paperi ei enää myy, silti haemme elantomme yhä metsästä. Kohtako enää puolukoiden muodossa? Ei kait ole sattumaa, että Suomen loistoa rakensi vahva metsäteollisuus ja Hollanti tulppaaneistaan tunnetaan.

metsäSuomen menestys lepää edelleen metsissä…

David Ricardo ja suhteellisen edun periaate

Brittiläinen taloustieteilijä David Ricardo kehitti jo 1800-luvulla kansainvälistä kauppaa koskevan teoriansa maiden kannustimista panostaa omaan tuotantoonsa. Selkeästi innoitusta Adam Smithin teoksesta Kansojen varallisuus saaneen Ricardon teoriassa painotetaan maiden tuotannollista panosta, joka määräytyy markkinoilla tapahtuvan vaihdannan kautta. Suhteellisen edun periaate kehittyi globalisaation aamunkoin aikana eikä se siksi itke valtion perään – päin vastoin.

 

Absoluuttinen etu vai suhteellinen etu, kenen etu?

 

Suhteellisen edun periaatteen mukaan on kunkin maan etujen mukaista keskittyä siihen tuotantoon, missä sillä on suhteellinen etu verrattuna muihin markkinoilla toimiviin maihin. Oppikirjaesimerkissä käsillä on kaksi maata A ja B. Jakaessaan tuotanto kapasiteettinsa tasan maa A tuottaa maitoa litran viikossa ja leipää kahdeksan kiloa työviikon aikana (40 h, ei pekkasia…) Maa B tuottaa samassa ajassa maitoa kaksikymmentä litraa ja leipää kymmenen. Näin maalla B on absoluuttinen etu omassa tuotannossaan verrattuna maahan A. 

maito ja leipä

Tuotantomahdollisuuksien käyrä kertoo kaikki potentiaaliset kansantalouden tuotantomahdollisuudet. Koulukirjaesimerkissä  tuotantomahdollisuuksien käyrä rakentuu kahden hyödykkeen eli maidon ja leivän varaan. Mikäli maa A haluaa lisätä leivän tuotantoaan yhdellä kilolla, on sen luovuttava puolesta litrasta maitoa. Monestako litrasta maitoa maa B joutuu luopumaan saadakseen lisää leipää?

 

Maalle B leivän vaihtoehtoiskustannus on 20/8 = 2,5 … eli leipäkilon hinta on 2,5 litraa maitoa.

Maalle A leivän vaihtoehtoiskustannus on ½ = 0,5 … eli leipäkilon hintalappu on 0,5 litraa maitoa.

 

Näin maalla A on leivän tuottamisessa suhteellinen etu verrattuna maahan B. 

 

Maalle B maidon vaihtoehtoiskustannus on 8/20 = 0,4 … eli maidon hintana on 0,4 kiloa leipää.

Maalle A maidon vaihtoehtoiskustannus on 2/1 = 2 … eli maidon hintana on 2 kiloa leipää

 

Mikäli maat rupeaisivat harjoittamaan vaihdantaa keskenään. Kannattaisi maan A tuottaa leipää ja maan B maitoa, sillä näissä hyödykkeissä maiden välillä on suhteellinen etu. Kannattavan kaupankäynnin ehtona on kuitenkin maiden omasta tuotannosta muodostuva hinta. 

Maan A ei kannata myydä leipäänsä halvemmalla kuin 0,5 litraa maitoa, eikä maan B kannata ruveta maitokauppiaaksi mikäli ei saa vähintään 400 grammaa leipää tilalle. 

 

Kertooko koulukirja käytännöstä

 

Koulukirjan esimerkki on tietenkin naiivi. Missään maassa ei tuoteta pelkästään kahta hyödykettä. Taloudessa toimii miljoonittain eri toimijoita, joilla kullakin on omat pinttyneet intressit. Markkinoilla muodostuneen hintamekanismin vuoksi hyödykkeiden arvo määräytyy myös rahalliseen muotoonsa. Tämän näkymättömän käden vuoksi miljoonat toisilleen tuiki tuntemattomat tekevät toisistaan tietämättä toisiaan koskevia valintoja.

Suhteellisen edun myötä tuotantoa on siirtynyt niihin maihin, joissa tuotanto on edullisempaa. Tämän seurauksena kussakin maassa on kannustimia pyrkiä tuottamaan edullisesti tuotettavia hyödykkeitä. Kaupan seurauksena kauppojen hyllyt notkuvat toinen toistaan hienompia älypuhelimia, telkkareita tai pölynimureita. Eksoottisimmat hedelmätkin löytävät tiensä takapajuisten kyläkauppojen hyllyille. Mikäli maassa pyrittäisiin valmistamaan kaikki hyödykkeet itse, olisi myös hyödykkeiden hinnat kuluttajien ostovoiman ulottumattomissa. Kuvittelepa Suomessa kasvatettavia vesimeloneita…

On mielenkiintoista, että suhteellisen edun periaatteessa kuvataan maita kuin maat olisivat itsenäisiä toimijoita kansainvälisessä kaupassa. Maiden julkikuvaa edustavat valtiot, jotka tietty mahdollistavat panostansa kansainvälisessä kaupassa. Kansainvälistä kauppaa harjoittavat kuitenkin yritykset, joiden tuotteiden kysyntä määräytyy lähes yksinomaan markkinoilla juuri tuon näkymättömän käden ohjaamana. 

 

Kansainvälisen kaupan pitkä varjo

 

Globalisaatio on pitkälti kansainvälisen kaupan aiheuttamaa. Vaikka suhteellisen edun mukana on tullut paljon hyvää: teknisiä, taloudellisia, terveydellisiä innovaatioita. On sen mukana saapunut myös pahaakin. Työpaikat ovat liipaisimella kuin sotatantereella. Suomalaista duunaria viedään kuin vierasta, jos saman metallilevyn hitsaajaksi löytyy kaukainen kiinalainen. Suhteellisen edun mukana syntyi kansainvälinen työnjako, josta puhuttiin pitkään Kiina-ilmiönä. Työnsä menettäneiltä ei heru ymmärrystä Ricardon ajatuksille.

Käsillä oleva ilmastokriisi voidaan helpon yksioikoisesti laittaa markkinatalouden ja kansainvälisen kaupan aiheuttamaksi. Ihmisten tarve haluta enemmän ja parempaa ei ole yhtäläinen syntipukki, sillä ovelat markkinamiehet myyvät meille kaikkea mitä emme tarvitse. Näin varmasti onkin. Mikäli markkinoilla ei ole kannustimia tuoda uutta, niin sitä ei myöskään valmisteta, eikä sen tähden osteta. Maiden asettaminen toisiaan vastaan markkinoiden alttarilla, mahdollistaa materian hopeisen kiillon sitä haluavien silmissä.

Houkutuksistaan ja kannustimistaan huolimatta lääkkeet ilmastokriisiin tai työmarkkinaongelmiin voivat levätä kansainvälisen kaupan huomassa. En usko, että markkinamekanismin puitteissa korjataan jo aiheutuneita ongelmia. Päätökset vaativat kansainvälisiä sopimuksia ja kansallista ketteryyttä. Kannustimet kansainväliseen kauppaan on kuitenkin oltava. Ehkä onkin niin, että Suomen tulevaisuus lepää edelleen metsissä – kyvyssä säilyttää ne. Se olisi meille suhteettoman edullista.

 

Lisätietoja:

Kirja – Globalisaatio koetuksella – Sixten Korkman

Kirja – Talous ja Utopia – Sixten Korkman

Kirja – Kansantaloustiede – Jukka Pekkarinen & Pekka Sutela

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s