Hyödykkeet niin hyödylliset

kahvipannu

Tekstissäni “Jos kerta kysyä sai niin tarjoathan kai? kerroin kuinka kasvonsa säilyttäneen kuluttajan ja kasvottoman markkinan välillä syntyy yhteisymmärrys kaupanteossa. Teksti käsitteli makkinamekanismin syntyä ja seurauksia. Markkinatasapainossa kuluttajat ovat löytäneet markkinoilta mieleisensä hyödykkeet ja hyödykkeitä tuottavat tai niitä kauppaavat myyvät kuluttajille tuon määrän.

Tässä tekstissä käydään läpi hyödyketyypit ja vertaamme hyödyketyyppejä keskenään. Hyödykemarkkinoilta löytyy itse kullekkin sitä, mitä ei itse edes älyä keksiä. Internetin myötä shoppailua on voinut harrastaa jo sukupolven ajan myös peräkylien peräkammarin poikienkin toimesta. Hyödykemarkkinat ovat tänä päivänä laajat kuin erämaat, silti markkinoiden tapa suhtautua eri hyödykkeisiin ei ole muuttunut.

 

Hyödyllinen hyödyke

 

Lyhyesti ymmärrettynä hyödyke on markkinoilta saatavaa tavara ja/tai palvelu. Erottelu tavaraan tai palveluun on useiden hyödykkeiden kohdalla kuin veteen piirretty viiva. Moni tavara vaatii palvelua ja moni palvelu on seurausta ostetusta tavarasta. Hyödyke voidaan ymmärtää myös tuotteeksi, mutta tällöin jo arkikuva heijastaa pikemminkin fyysisestä tavarasta ja palveluiden merkitys katoaa savuna kuin leirinuotiolla. Terminä hyödyke on etupäässä taloustieteessä pelkistämiseen tarkoitettu käsite. 

Markkinat muodostuvat kuluttajien lisäksi kaikista tavaroita ja palveluita tarjoavista tuottajista ja myyjistä. Tähän porukkaan lasketaan tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös julkinen sektori. Valtion ja kuntien tarjoamat hyödykkeet ovat etupäässä palvelua. Perusopetus on kuntien rahoittama hyödyke, jonka tarjoilee sivistyksellä twistattuna peruskoulu. Vaikka perusopetussa ei esiinny suoraa kilpailua opetukseen, silti jokainen koululainen saa kuulla ympärillään vaikka ja mitä, mikä haastaa oppitunnilla esitettyjen asioiden uskottavuutta.

 

Erilaiset hyödykkeet

 

Hyödykkeitä ovat siis kaikki tavarat ja palvelut tuottipa nämä sitten kruunu tai patruuna. Hyödykkeet jaetaan neljään eri kategoriaan: normaalit, inferioriset, komplementaariset ja substituutit. Niin kuin kaikissa yhteiskuntaa koskevissa jaoissa, nämäkin jaoit on toimitettu ihmisen toimesta. Moniin hyödykkeisiin voidaan soveltaa usemmankin kategorian piirteitä. Pääasiassa kategoriat kuvaavat hyödykeluokkia selittäessä markkinoilla tapahtuvaa muutosta.

Useammat markkinoilla olevat hyödykkeet ovat normaalihyödykkeitä. Näiden hyödykkeiden kohdalla niiden kysyntä kasvaa, kun kuluttajien tulot kasvavat. Tällaisia hyödykkeitä ovat mm. kodinelektroniikka, asuinneliöt tai ruoka. Normaalihyödykkeet on voidaan pikemminki käsittää hyödykeryhmäksi kuten ruoka kuin yhdeksi tietyksi hyödykkeeksi kuten pähkinät. Kuluttajien markkinakäyttäytymistä voidaan pitkälle ennustaa normaalihyödyke-käsitteen perusteella. Jos hyödykkeiden suhteellinen hintataso tippuu (eli tulot nousevat) niin taloudessa hyödykkeiden kokonaiskysyntä kasvaa.

Inferioriset hyödykkeet kuuluvat eri luokkaan kuin infernaaliset hyödykkeet. Inferioriset hyödykkeet ovat vähäpätöisiä hyödykkeitä, jotka kuluttaja korvaa tulotason kohotessa. Inferiorisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi eri tuoteperheiden halppismerkit. Euroshopper tai Rainbow ovat näistä kelpoja esimerkkejä. Tulotason kohottua kuluttaja nappaa mieluummin siistimmässä pussukassa olevan verrokin.

Komplementaariset hyödykkeet ovat tavaroita ja palveluja, jotka täydentävät toisiaan. Klassinen esimerkki on auto ja siihen tankattava polttoaine. Kasvaneen autokannan mukana kasvaa myös polttoaineen kysyntä. Komplementaarisiin hyödykkeisiin voidaan laskea myös matkapuhelin. Matkapuhelinten lisääntynyt käyttö tukee myös muita kännyköiden käyttäjiä, niiden ohjelmistojen kehittäjiä ja digitalisaation eri innovaatioita muihinkin laitteisiin. Yhden hyödykkeen lisääntyneen käytön myötä myös koko toimiala hyötyy.

Substituutit ovat hyödykkeitä, jotka päinvastoin kuin komplementaariset hyödykkeet korvaavat toinen toisiaan. Kahvin hinnan noustessa lisääntyy muiden kofeiinipitoisten juomien kysyntä. Kahvi ja tee ovat esimerkkejä toistensa substituutteista. Toisen edullinen hyllyhinta on toisen kirous. Substituutteja kuin komplementaarisiakin hyödykkeitä ohjaa hinnan lisäksi muodin muuttuminen ja muu brändien luomat mielikuvat. Silti vahvojakin brändejä ohjaa viimekädessä niiden hinta.

 

Komplementti hyöty on toisen substituutti haitta

 

Normaalihyödykkeistä puhuttaessa puhutaan parantuneen ostovoiman myötä kohonneesta elintasosta. Inferioriset hyödykkeet ovat tuttuja kaikille opiskelijoille, jotka valmistumisen jälkeen voivat makaronin sijasta syödä pastaa. Komplementaariset ja substituutit kuuluvatkin juupas-eipäs porukkaan. Edellä esimerkiksi otettu auton ja polttoaineen suhde on kuin Facebookissa vaikeasti selitettävä parisuhde. Lisääntynyt autokanta nostaa polttoaineen kysyntää, mutta polttoaineen hinnan nousu kaitsee autokannan uusiutumista. 

Kaikessa edellä esitetystä on oletettu ettei kuluttajien kukkaroita kukkaroa rasita mikään muu kuin markkinoilla muodostuva hinta. Todellisuudessa täydellisen kilpailun markkinoita ei ole. Tuotantoa säännellään lakipykälin ja päästörajoituksin, lisäksi kruunu on asettanut veroja niin tuotantoon, ihmisten tuloihin kuin kauppojen hyllyiltä löytyviin tavaroihinkin. Vielä tämän lisäksi oligopolit, monopolit ja julkinen sektori ovat tekijöitä, joissa markkinoilta tuttu kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa kuin lavatansseissa.  

Seuraavassa tekstissä hyökätään markkinoille syvemmin. Käsittelyssä on täydellinen ja epätäydellinen kilpailu.

BTW… infernaaliset hyödykkeet ovat kaikki niitä, mitkä vievät suoraan helvettiin. Eli kaikki muut kuin Volvo – Volvon omistajilla on varma taivaspaikka, sillä maallisen taipaleen ollessa helvettiä.

 

Lisätietoja:

Kirja – Kansantaloustiede – Jukka Pekkarinen & Pekka Sutela

Kurssi – Taloustieteen peruskurssi – Jyväskylän yliopisto

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s