Pyhä BKT

nallekarkkiKansantalouksien nallekarkit eivät mene tasan.

TV-uutisissa taivastellaan vähän väliä, kuinka Suomen BKT:lle on kuluneen vuoden tai vuosineljänneksen aikana käynyt. Televisioon on kutsuttu silminnähden huolestunut taloustieteilijä, joka ennustaa vaikean näköisestä numerosta synkkiä aikoja sekä kurjuutta kuin tarot-korteista. Seuraavan vuosineljänneksellä tapahtunut yllättävä käänne muuttaa ekonomistin äänenlaadun kuin lauluopettajan koulimana. Nyt on syytä juhlia, vaikkei siihen edelleenkään ole varaa! Mitä pyhää on siis bruttokansantuotteessa eli tuttavallisesti BKT:ssä?

 

Miten siis ynnäilään bruttokansantuote?

 

BKT mittaa tarkastelujakson aikana tuotettujen lopputuotteiden yhteenlasketun markkinahintaisen arvon. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa kaupanhyllyltä löytyvien tavaroiden yhteenlaskettua summaa. Kuinka hyvin kauppa käy vuoden aikana, kertoo ekonomistien mielestä myös kansantalouden toimeliaisuudesta. Perättäisten vuosien kohdalla täytyy muistaa vielä inflaatio, jonka vuoksi reaalinen BKT eroaa himpun nimellisestä BKT:sta.

On tärkeä muistaa, että BKT:hen lasketaan vain lopputuotteet. Kaupasta ostettu leipä lasketaan lopputuotteeksi, vaikka sen päälle laitettaisiinkin makkarasiivut ja juustoviipaleet vielä ennen syöntiä. Leivän leiponeen leipurin käyttämiä jauhoja, voita yms. ei lasketa mukaan bruttokansantuotteeseen, sillä ne ovat välituotteita, joiden BKT:ta nostanut hinta löytyy leipähyllyn kupeesta. Mikäli jauhot laskettaisiin BKT:hen mukaan jo leipoessa, tulisivat ne tällöin lasketuksi kahteen kertaan. 

Todellisuudessa BKT:hen laskettavien lopputuotteiden summa on riemastuttavasti enemmän kuin pelkkien kauppakuittien loppusumma. Palvelualat edustavat Suomen BKT:ssä suden osaa, rakentaminen, teollisuus ja alkutuotanto eli maanviljelys muodostavat loput Suomen BKT:stä. Mittatilauksena rakennettava valtamerialus nostaa itsessään BKT:n loppusummaa ja saa näin telkkariin eksyneen ekonomistin hykertelemään varovaisesti paremman tulevaisuuden vuoksi.

BKT on tärkeä mittari kertomaan mihin suuntaan talous on menossa. Kansakuntien talouden rakenne pysyy vuodesta toiseen liki muuttumattomana. Mikäli kaupankäynti on taloudessa vilkastunut, niin on luultavasti myös talouteen osallistuvien aktiivisuuskin lisääntynyt. Tällöin lopputuotteita tuotetaan ja ostetaan edellistä vuotta ahkerammin.

 

Mitä ongelmia BKT:hen liittyy?

 

Bruttokansantuote on sokea kansantaloudessa tuotettujen lopputuotteiden tarkoituksesta. Pääosin taloudessa tuotetut hyödykkeet palvelevat tavalla tai toisella kuluttajien tai yritysten hyvinvointia. Ruoka, tukan leikkuu tai leffa ovat kuluttajille arkipäivää ilostuttavia hyödykkeitä. Paperikone on paperitehtaalle tuiki tärkeä kuin pakastin jäätelökioskille. Silti taloudessa tuotetaan paljon myös sellaista, mikä tuhoaa ympäristöä ja luo yhteiskuntaan pahoinvointia. BKT ei siitä piittaa, tuottiko jokin tavara, jollekin hyvää tai huonoa. Se laskee kaiken paskankin samaan koriin. Valtio voi nostaa nimellistä BKT:ta, vaikkaps lainarahoin hankituilla pyssyillä ja pommeilla.

Bruttokansantuote ei myöskään kerro mitään kansakunnan tuloeroista. BKT per capita, joka mittaa bruttokansantuotteen kokoa per henkilö, on kuitenkin yleisimpiä mittareita kertomaan maiden välisistä elintasoeroista. BKT per capita voi olla kahdessa maassa samalla tasolla, vaikka toisessa maassa maaorjat kuokkivat suota siinä missä linnanvouti elää juhlasta juhlaan. Samanoloisten maiden keskenään vertaileminen on vielä mielekästä BKT per capita mittarilla (kuten pohjoismaat), mutta Yhdysvaltojen ja Ruotsin tai Iso-Britannian ja Suomen kohdalla vertailessa kävelään jo ritisevän jään päällä.

Bruttokansantuote ei myöskään mittaa kotitöiden, harmaantalouden yms.. rikollisuuden “lopputuotteiden” arvoa, koska niiden hinta ei välity kuittien kautta kansantalouden kirjanpitoon. Eikä BKT kerro mitään kansalaisten kokemasta onnellisuudesta, tasa-arvosta, sivistyksestä tai ympäristöstä puolta sanaa. BKT:n rinnalle onkin siksi kehitelty erilaisia mittareita, jotka painottavat yhteiskuntien ongelmakohtia. Näiden mittareiden ongelma on usein se, että ne ovat perustellusti, mutta mielivaltaisesti valittuja.

 

Miksi kuitenkin BKT.

 

BKT on kylmä, kova ja karski. Se ei piittaa, mistä tai miten lopputuotteiden arvo tulee, eikä sitä kiinnosta tehtiinkö BKT:n vuoksi paljon hyvää saati paljon pahaa. BKT onkin juuri sokeutensa takia taloudellista toimeliaisuutta parhaiten kuvaava mittari. Se ei painota mielipiteitä, eikä kuuntele kovinta huutoa. Sen kylmä tapa jäsentää maailmaa hylkää puolivillaisen haihattelun. BKT:n riemu on sen yksinkertaisessa viestissä. Mikä on lopputuotteiden arvo?

BKT ei kuitenkaan ole ainoa mittari, mitä ekonomistit ja muut yhteiskuntatieteilijät (josko poliitikotkin) katsovat. Muun muassa Tilastokeskus tuottaa BKT:n ympärille hirveän määrän muutakin dataa ihmisten tuloeroista, ostovoimasta, elinaikaodotteista, julkisen talouden tilasta, velkaantumisasteista ja herra ties mistä. Tämän lisäksi dataa tuotetaan kansainvälisin hartein, OECD, IMF, EU, YK mittaavat omilla mittareilla muutakin kuin kansantalouden lopputuotteiden arvoa. BKT voidaan itsessäänkin jakaa vielä osasiinsa ja tutkia, mikä talouden lohko on ollut talouskasvun veturina. 

Eri mittareiden kautta tutkittuna BKT:sta saatava informaatio asettuu mielekkääseen formuunsa. Lopputuotteiden arvo paljastaakin lopulta, mistä yhteiskunnan kenkää puristaa. Ilman ainuttakaan ihmisen tunteet huomiotta jättävää mittaria yhteiskuntiemme päättäjillä olisi käytössään vain narratiiveja toinen toistaan rikkaammalla kertomuksella. BKT:n käytännöllisyys lepääkin sen epäkäytännöllisyydessä – pelkkänä numerona, jota vasten tulkinnat heijastuvat.

 

Lisätietoja:

Kirja – Kansantaloustiede – Jukka Pekkarinen & Pekka Sutela

Kirja – Väärää talouspolitiikka – Sixten Korkman

Kurssi – Taloustieteen peruskurssi – Jyväskylän yliopisto

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s