Yhteiskuntatieteet – tarinaa vai tiedettä?

tarinoitaAsiat näyttävät erilaiselta, riippuen mistä kulmasta niitä katsoo.

Tuttu väite kuuluu, etteivät ihmiset riitele vaan asiat. Tämä on myös tunnetusti täyttä paskaa. Kun maailmankatsomuksia rutataan, ei ruhjeiltakaan voi silloin välttyä. Tieteessä nähdään mieluiten pesäero yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden välillä. Luonnontieteet nähdään kovana tieteenä, jotka tutkivat “oikeita” asioita, kuten painovoima, sähkö tai maanjäristykset. Entäpä yhteiskuntatieteet? Ovatko etnografiset eläkeläistarinat vain kioskikirjallisuutta?

 

Tiede, teoria ja mä

 

Olen käsitellyt aikaisemmissa kirjoituksissa tieteellisen tiedon muodostumista, ja sitä kuinka tieteellinen tieto eroaa arkisesta ajattelusta. Lyhyesti nyt tiivistettynä: Arkinen ajattelu on heuristista (nyrkkisäännöt, yleistykset) ja päättely abduktiivista (paras käsillä oleva selitys) tai induktiivista (yksittäisistä asioista yleiseen päätelmään). Eli hetken mielijohteessa syntyvät ajatuspierut värittävät spektrin kaikilla sävyillä ajatuksiamme.

Tieteellinen tieto rakentuu vertaisarvioitujen tutkimusten tuloksena. Yksi tieteellinen tutkimus ei vielä todista mitään, mutta vertaisarvioinnin ja koeasetelman uudelleen toistamisen myötä tutkimus alkaa saavuttaa tiedeyhteisön hyväksyntää kelpona selityksenä testatulle hypoteesille. Olettaen tietenkin, että uudelleen järjestetty koe tuottaa saman tuloksen. Tutkijat ovat tietenkin ihmisiä omine ajatuspieruineen. Koeasetelman kriittisen tarkastelun ja tutkimuksen uudelleen testaamisen myötä ajatuspierut paljastuvat kuin poliisin kuulusteltavana.

Tieteellinen teoria tarkentuu tutkimushypoteesien ja tehtyjen tutkimusten yhteisen tanssin myötä. Teoria ei ole siis totuus, mutta teorian pitää pystyä ennustamaan luotettavasti sen kuvailemaa ilmiötä. Nyt voimme siirtyä tekstin varsinaiseen aiheeseen. Onko monimerkityksellisyydestään tutut yhteiskuntatieteelliset teoriat tieteellisesti päteviä? Kuinka luotettavia voivat olla teoriat, joista tehdyt tulkinnat ovat lukijansa näköisiä?

 

Yhteiskuntatiede on tarinallinen tiede

 

Yhteiskunnalliset tieteet joihin kuuluu muun muassa: sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, filosofia, valtio-oppi, taloustiede ja kauppatieteet – olipa kyseessä kuinka höttöinen bisnestiede – pyrkii kuvaamaan, kuinka ihmiset toimivat. Ihmisen tekemistä, ajattelua ja toimintaa jaotellaan tieteenlohkosta ja koulukunnista riippuen aina yksilöistä koko globaalin pallon ympäri.

Yhteiskunnallisten tieteiden rikkaus on niiden monimuotoisuudessa, poikkitieteellisyydessä ja tästä syntyvien miljoonien eri sävujen sekamelskassa. Tutkimusta löytyy vaikka ja mistä väestönosan kohorttijakauman spesifistä yhteiskunnallisesta murheesta. Tutkimuksissa kuvataan eläkeläisiä, lapsia ja ihmisiä ylipäätään heidän arkisissa toimissaan. Tutkimuskysymykset ovat tyypillisesti hyvin rajattuja ja koskevat yleensä pientä porukkaa. Toki joukosta löytyy kunnianhimoisia yritelmiä nivoa koko maailma yksiin kansiin.

Yhteiskuntatieteiden ongelmaksi muodostuukin se, että ne yrittävät tutkia ilmiöitä ja asioita, joissa tutkimuskohde on käytökseltään ailahteleva kuin vaihdevuosina. Tämä johtaa helposti siihen, ettei riitasointuinen tutkimuskohde ole matemaattiseen muotoon puettavissa. Kämmenelle mahtuvan teorian sijaan yhteiskuntatieteilijä joutuu tarinoimaan teoriansa uskottavuuden puolesta kuin runopäivillä. 

 

Matematiikan yksiselitteisyys on yksisilmäisyyttä

 

Matematiikan etu on sen kyvyssä pelkistää asiat. Sanat sen sijaan viettelevät ja johtavat harhaan. Taloustiede on yhteiskuntatieteistä ainoana tarttunut hyvin innokkaasti matematiikkaan, silti kolmen taloustieteilijän kohdatessa syntyy helposti neljä eri mielipidettä. Taloustieteessä matematiikalla kuvataan tapahtumien kulkusuuntaa ei päämäärää. Kuvitelmat lopullisesta Shangri-La:sta poikkeavat taloustieteilijöiden keskuudessa, siksi päämäärät nähdään ekonomistiporukassa erilaisena. 

Toisin kuin yhteiskuntatieteessä, joissa tutkittavilla on aina oma ailahteleva mielensä, tutkivat luonnontieteet ilmiöitä, jotka ovat käytökseltään kuin lihavia ja leppoisia. Fysiikan, kemian, biologian ja geologian tutkimuskohteilla ei ole mielipiteitä siitä, kuinka asioiden pitäisi olla. Painovoimaa ei kiinnosta, mitä mieltä siitä olemme. Voimme toki rakennella omia kuvitelmia painovoimasta, mutta mikään ei painovoimassa muutu.

Luonnontieteiden tutkimuskohteet vastaavat todennäköisemmin kokeesta toiseen samalla lailla, toisin kuin ihmiset heille tehdyissä kyselytutkimuksissa. Luonnontieteen teorioita voidaan siksi testata yksiselitteisesti. Yksiselitteisyydestä johtuen, myös niistä johdetut teoriat ovat ennustevoimaltaan pätevämpiä kuin ihmismassoista pääteltyt teoriat. Pingispalloa pudotellessa, pallo kiihtyy kutakuinkin yhtä nopeasti pudotuskerrasta riippumatta. Kellomiehen liipaisinsormen herkkyys selittää suurimmat kiihtyvyyserot.

 

Falsifiointi – tieteen vahva perämies

 

Riippumatta siitä etteivät yhteiskuntatieteet kykene tuottamaan yhtä päteviä ennustemalleja kuin luonnontieteet, ovat yhteiskuntatieteet kuitenkin tiedettäSillä yhteiskuntatieteiden teoriat ovat monitulkannaisuudestaan huolimatta kuitenkin testattavissa. Falsifiointi (vääräksi osoittaminen) on tieteellisen tiedon tuottamisen airut. Yhteiskuntatieteelliset teoriat ovat osoitettavissa vääräksi kuin luonnontieteiden tuottamat teoriat. Tämä voi vaatia tutkijoilta kykyä soveltaa tutkimusta, mutta niin vaatii luonnontieteetkin. 

Nyt utelias voi tietenkin vielä kysyä, miten vääräksi osoittaminen muka todistaa teorian puolesta. Eikö sen pitäisi kumota teoria pelkkänä huuhaana? Mikäli teoriaa ei voisi kumota, ei sitä myöskään voisi testata. Mikäli koejärjestelyjä ei voisi suorittaa, jäisi teoria (tai hypoteesi) vain pelkäksi julistukseksi kaikkien ylevien julistusten joukkoon.

Mietippä sitä!

 

Lisätietoja:

Linkki – Pixabayn kuvaan

Linkki – Youtube videoon – Keskustelu aiheesta “Johtaako tiede ateismiin?”

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s