Lopulta mediaaniäänestäjä päättää!

mediaaniäänestäjäMediaaniäänestäjä osaa piiloutua sujuvasti.

Suomi on demokraattinen valtio. Se tarkoittaa, että jokaisella täysi-ikäisellä ja täysivaltaisella Suomen kansalaisella on äänioikeus. Suomessa demokratia ei ole suoraa, eli kansalaiset eivät itse päätä asioista, vaan valitsevat vaalien kautta ne henkilöt, jotka heidän puolestaan päätöksiä tekevät. On perin arveltavaa, että ihmiset äänestävät pääsääntöisesti vaaleissa niitä ehdokkaita, jotka ovat yhteiskunnan kehityksestä tai tilasta kutakuinkin heidän kansaan samaa mieltä. Ja luultavammin äänestäjiä puhuttelevat ne ehdokkaat, jotka lupailevat helpotusta juuri heidän oloonsa.

 

Huomasiko joku kuka oli mediaaniäänestäjä?

 

Mediaaniäänestäjä määritellään pitkälti hänen tulojensa mukaan. Esimerkiksi vuonna 2016 suomalaisen kokoaikaisessa työsuhteessa olevan palkansaajan ansiotason keskiarvo oli 3500 € /kk, mediaanitulot huiteli 3000 € / kk ja yleisin palkka eli moodi oli 2500 € / kk. Mediaaniäänestäjä on se, joka tienaa bruttona kolme tonnia kuussa. Palkkakuitin lisäksi häneltä vaaditaan vielä osallistumista valtakunnallisiin vaaleihin. Rikkaista poiketen mediaaniäänestäjällä on harvoin varaa äänestää jaloillaan.

Tuloja verratessa keskeistä on huomata, että mediaanitulot ovat aina keskiarvotuloja pienempiä. Suurituloiset painavat tienesteillään keskiarvoa ylöspäin, siksi palkansaajien enemmistö on alle palkkakeskiarvon. Ja palkkakeskiarvo määrittää sen kannattaako rahoittaa vaiko hakea tulonsiirtoja tasoittamaan syntynyttä tuloeroa. On kait ymmärrettävää, että tulonsiirtojen vapaaehtoinen sponsorointi ei ole motivoivaa. Tämän vuoksi tulonsiirroista hyötyviä on enemmän kuin tulonsiirrot rahoittavia. 

 

”Demokratia ei tarkoita ‘minä olen sinun vertaisesi’, vaan ‘sinä olet minun vertaiseni’.” – James Russell Lowell

 

Mediaaniäänestäjä on demokratian toimivuuden kannalta keskeisessä asemassa. Jokaisen kansalaisen ääni on vaaleissa yhtä arvokas. Äänen arvo ei kysele älykkyyden, mielipiteen tai varallisuuden perään. Hetken mielijohteesta tehty äänestyspäätös on lopputuleman kannalta yhtä arvokas kuin pitkään harkittu ja useamman yön yli pohdittu. En silti kyseenalaista mediaaniäänestäjän kykyä tehdä harkittua päätöstä äänestyskopissa, sillä rikkaissa kuin köyhemmissäkin on sama siivu tyhmiä. 

 

Rajakustannus kiinni! Joku hullu huusi

 

Taloustieteessä tunnetaan termit rajahyöty ja rajakustannus. Yhteiskunnan kannalta tehokkain ratkaisu on, kun rajahyöty ja rajakustannus ovat yhtä suuret. Tällöin kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja yhteiskunnan kokonaishyöty lisääntyy pareto-optimaalisesti. Ja mikä on pareto-optimi? Lyhyesti: Pareto-optimi saavutetaan tilanteessa, jossa yhden yksikön lisähyöty muodostuu niin, ettei kenenkään hyöty tämän kustannuksella kärsi. Vaihdannan on tapahduttava vapaaehtoisesti, kuluttajilla/kansalaisilla on oltava kaikki informaatio hallussa, eikä transaktioita (kauppakustannuksia) tapahdu.

Pareto-optimaalinen tilanne = (rajakustannus = rajahyöty) eli (MC = MR) 

Mediaaniäänestäjän kannattaa omaa hyötyä ajatellen äänestää niitä ehdokkaita, jotka parantavat hänen asemaansa, eli lisäävät hänelle kohdistettuja tulonsiirtoja tai keventävät verotusta. Tämä ei tietenkään koske jokaista äänestäjää, joka sen rapia kolme tonnia tienaa kuukaudessa. Jokaisen mediaaniansioon yltävän hyödyn kannalta on kuitenkin rationaalista toimia niin, että käytettävissä olevat varat tai muu hyöty maksimoituisi tulonsiirtojen nettohyödyn kautta. Ja nettohyöty on? Lyhyesti: saadut tulonsiirrot ja julkisen sektorin kustantamat palvelut miinus maksetut verot.

Mediaaniäänestäjän tilanne = (rajakustannus < rajahyöty) eli (MC < MR)

 

Mediaaniäänestäjän paradoksi

 

Kun kuninkaat luopuivat kruunuistaan kansanvallan edessä, ovat julkisen talouden menot kasvaneet kasvamistaan. Tämä ei ole huono asia. Koulutus, terveydenhuolto ja herraties mitä kaikkea hyvää on luotu demokraattisen järjestelmän puitteissa. Ihmiset elävät tänään siinä paratiisissa, mihin eivät esi-isämme uskoneet. Hyvinvointimme on seurausta markkinatalouden ja vahvan legitiimin demokratian avioliitosta.

Kun julkisen talouden menot ylittävät puolet koko kansakunnan tuottamasta arvosta, voi hyvinvointiin puutunut ruveta epäileen, eikö tämä jo riittäisi? Jos voisimme tehdä aikamatkan sadan vuoden taakse, niin epäilemättä tämän päivän hyvinvointimme kelpaisi kurjimmillekin. Mutta emme voi. Me elämme tätä päivää. Äänestäjät käyttäytyvät tämän ajan mukaan eivätkä peilaile tilannettaan isoisovanhempiensa arkeen.

Aina on siis isompi joukko niitä, jotka hyötyvät julkisen sektorin menojen lisäyksestä kuin niitä, jotka joutuvat menojen lisäyksen rahoittamaan. Tämä ei ole edelleenkään kenenkää syy tai vika. Miljoonien ihmisten toimiessa pääasiassa oman etunsa nimissä, sen seurausvaikutuksena syntyy se noidankehä, jonka vuoksi julkisen sektorin menot kasvavat kasvamistaan. Tässä ympäristössä poliitikkojen on helpompi lupailla lisää kuin leikata entisiä pois. 

Kaikkia äänestäjiä ei tietenkään kiinnosta tai he eivät ymmärrä talouteen liittyviä kysymyksiä. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen sovittaminen avoimeen kansainväliseen talouteen ei ole kaikille itsestäänselviö. Äänestäjillä on kullakin omat preferenssinä, jonka pohjalta he äänestävät kuin äänestävät. Maahanmuutto, ilmastonmuutos, hoivapalvelut, eläkkeet tai pakkoruotsi ovat vaalien alla teemoja, joista käsin ääniä kalastellaan. Mutta olipa teema tai asia mikä hyvää, lopulta mediaaniäänestäjä on se joka homman päättää!

 

”Demokratian aluksen, joka on kyntänyt kaikki myrskyt, saattaa upottaa itse laivassa syntyvä kapina.” – Grover Cleveland

 

 

Lisätietoja:

Kirja – Matti Tuomala – Julkistalous

Linkki- interwebbisivu – Tilastokeskus

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s