Finanssipolitiikan ydin

bätmänJos John Maynard Keynes olisi lukenut sarjakuvia…

Kun ihminen kuolee, häntä elvytetään. Ei tietenkään aina, mutta tarpeen niin sanellessa. Kun talous kuolee, sitä elvytetään, aina. John Maynard Keynesin defibrillaattori käsiin kuolleen talouden henkiin herättelyyn oli finanssipolitiikka. Tuota shokkihoitoa on räpsitty tuon tuosta uuden laman koittaessa. Viimeisin elvytysinto Suomen kamaralla nähtiin vuonna 2009 finanssikriisin jälkimainingeissa. Sen jälkeen ei ole tyhjissä jonoissa seisottu.

 

Finanssipolitiikka se ei sovi jätkälle

 

Valtion budjetista päättää eduskunta valtioneuvoston esityksen pohjalta. Valtion harjoittamaa budjettipolitiikkaa kutsutaan finanssipolitiikaksi. Se kertoo, mistä valtio saa tulonsa ja mihin valtio käyttää rahansa. Valtion budjetin hyväksyy siis eduskunta, mutta budjetin operatiivisesta toimeenpanevasta roolista vastaa valtiovarainministeriö. Finanssipolitiikka onkin pitkälti valtiovarainministeriön harjoittamaa talouspolitiikkaa. Valtiovarainministeriö on osa valtioneuvostoa ja toimii näin ollen eduskunnan luottamuksen varassa. Täten finanssipolitiikka on demokratialle alisteista.

Suomessa kunnat hoitavat aimo-osan julkisten palveluiden tuotannosta. Finanssipolitiikka on silti valtiovallan näpeissä, sillä kuntien tehtävät ovat pitkälti lakiin kirjattuja, jotka siis säätää eduskunta ja valtio tukee kuntien tarjoamien palveluiden tuotantoa/järjestämistä valtio-osuuksin. Finanssipolitiikka käsittelee siis kansantalouden tasolla tapahtuvia ilmiöitä. Sen mukaan taloudessa vallitseva tavaroiden ja palvelusten kokonaiskysyntä määrää talouden nousu- sekä laskusuhdanteen.

Noususuhdanteessa talouden kokonaiskysyntä on koholla, mikä johtuu kotitalouksien voimakkaasta kulutuksesta ja investoinneista. Laskusuhdanne tapahtuu Keynesin mukaan siksi, etteivät kotitaloudet uskalla kuluttaa ja investoida riittävästi kansantalouden toimeliaisuuden takaamiseksi.  Suhdanteiden tasaamisen avain on kotitalouksien ja yritysten harjoittaman kulutuksen ja investointien säätely. 

 

Faaraoista valtioihin

 

Keynesin talousteoreettinen ajatus nojaa jo tarinoihin Joosefista, tämän neuvoessa Faaraoita säästämään hyvinä vuosina huonojen vuosien varalle. Finanssipolitiikan tärkein instrumentti onkin juuri kyseinen vastasyklisyys. Noususuhdanteessa valtion täytyisi harjoittaa kontraktiivista eli kiristävää finanssipolitiikkaa. Tällöin valtion täytyy nostaa verotuksen tasoa ja leikata tulonsiirtoja. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima ja yritysten investointihalukkuus vähenee. Tämän vuoksi kansantaloudessa kokonaiskysyntä supistuu ja talouden noususuhdanne taantuu.

Laskusuhdanteessa kotitaloudet eivät kuluta eivätkä investoi samaan tahtiin kuten noususuhdanteen aikana. Tällöin valtion täytyy harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa eli kasvattaa kokonaiskysyntää lisäämällä julkisia menoja. Tämän valtio voi rahoittaa noususuhdanteen aikana kertyneiden ylijäämäisten budjettien turvin tai hakemalla rahoitusmarkkinoilta vierasta pääomaa eli velkaa. Jälkimmäinen on tuntunut poliittisesti helpommalta vaihtoehdolta.

Valtio voi myös keventää verotusta, lisätä julkisia tulonsiirtoja tai investoida julkisiin hankkeisiin ja näin lisätä kokonaiskysyntää kansantaloudessa.  Siirtosuorituksilla eli verotuksen keventämisellä ja tulonsiirtojen kasvattamisella valtio pyrkii lisäämään kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten herkkyyttä investoida. Suorat julkiset investoinnit lisäävät kansantalouden kokonaiskysyntää voimakkaammin kuin kotitalouksille myönnetyt veronkevennykset tai tulonsiirrot.

 

Koko kansan politiikkaa

 

Finanssipolitiikka kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Valtio kilpailee näet yhtenä toimijana samoilla  rahoitusmarkkinoilla kuin kotitaloudet ja yritykset. Lisääntynyt rahan kysyntä nostaa sen hintaa eli korkoa. Pahimmillaan tämä korkojen noususta aiheutunut syrjäytysvaikutus kotitalouksia ja yrityksiä kohtaan voi tehdä tyhjäksi valtion tekemät panostukset finanssipolitiikkaan. Asuntolainan korkohyvitys jää luuksi käteen finanssipolitiikan myötä kohonneen korkotason myötä.

Finanssipolitiikan keksimisen jälkeen valtioiden budjettialijäämät ovat kasvaneet, mikä on aiheuttanut julkisten talouksien velkaantumisen. Valtioiden velkaantuminen on  lisännyt epäilyjä finanssipolitiikan kestävyyttä kohtaan. Lisäksi finanssipolitiikkaa on moitittu sen poliittisesta houkuttelevuudesta. Muun muassa pankkiiri Björn Wahlroos on kritisoinut finanssipolitiikan antaneen maiden hallituksille miltei rajattomat valtuudet kasvattaa valtaansa ja velkaansa. 

Lordi Keynesin ajatuksen mukaan valtio pystyisi finanssipolitiikan avulla tasoittamaan talouden suhdannevaihteluita. Aktiivisen finanssipolitiikan turvin valtio voi korjata markkinoilla aiheutuneita kysyntäshokkeja. Ennen Keynesin teorioita valtiot harjoittivat niin kutsuttua myötäsyklistä talouspolitiikkaa. Tällöin valtioiden budjetit seurasivat suhdanteita ja näin ollen pahensivat suhdanteiden vaikutusta talouteen. Nousukausi kukoisti kuin päivänokosilla ja laskukausi vei kuin pulkkarinteessä.

John Maynard Keynesin lääke suhdannevaihteluihin oli tarjota valtion auttava käsi  finanssipolitiikan keinoin. Finanssipolitiikan esiinmarssi tapahtui 1930-luvun laman myötä Yhdysvalloissa käynnistetyllä New Deal -ohjelmalla. Sen voimin yritettiin nujertaa ahneiden pankkiirien kiiluvasilmäinen usko markkinoiden ylivertaisuuteen. Se oli keynesiläinen talouspoliittinen hanke ja sen viitoittamalla tiellä tämänkin päivän valtiot elvyttävät taloutensa.

 

 

Lisätietoja:

Suomen perustuslaki 1999/731 annettu Helsingissä 11.6.1999. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Viitattu 6.11.2019.

Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede. WSOY, Helsinki 2004.

Korkman, Sixten: Talous ja utopia. Docendo, Jyväskylä 2013.

Wahlroos, Björn: Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. Otava, Helsinki 2015.

Schön, Lennart: Maailman taloushistoria – Teollinen aika. Vastapaino, Tampere 2013.

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s