Asunnottomuus on hyvinvointivaltion häpeä!

asunnottomuus

Kuvittele kokonainen Nakkilan kunta asukkaineen, mutta ilman asuntoja. Jos pidit kuvitelmasta olet luultavimmin aika sairas ja moraaliltaan ohut ihminen. Suomessa ilman asuntoja eläviä ihmisiä on näet kokonaisen Nakkilan kunnan verran. He edustavat tuhannesosaa koko Suomen väestöstä. Asunnottomien suuri enemmistö pyörii parasta aikaa tuttaviensa nurkissa ilman omaa asuntoa. Vain vähemmistö antaa ilmiölle sen surkeat kasvot, majoittumalla rappukäytäviin tai häkkivarastoihin. 

 

Perustuslaki on niin kuin se luetaan

 

Hyvinvointivaltion keskeinen ajatus on turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä. Suomen perustuslain toisessa luvussa luetellaan kaikille kuuluvat perusoikeudet. Sen kuudennen pykälän ensimmäisessä ja toisessa momentissa taataan yhdenvertaisuus lain edessä, ja ettei ketään saa syrjiä henkilöön liittyvien syiden, kuten terveydentilan, vammaisuuden tai mielipiteen vuoksi. Seitsemännen pykälän ensimmäinen momentti takaa jokaiselle vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden. 

Perustuslain yhdeksästoista pykälä käsittelee koko joukon oikeuksia sosiaaliturvaan. Sen ensimmäinen momentti takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toinen ja kolmas momentti takaa puolestaan oikeuden perustoimeentuloon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Asunnottomuuden kannalta olennaisin on kuitenkin yhdeksännentoista pykälän neljäs momentti, joka velvoittaa julkista valtaa edistämään oikeutta asuntoon.

 

Mitäs lupasit – Hyvinvointivaltio

 

Hyvinvointivaltion antama lupaus heijastuu perustuslain takaamien perusoikeuksien kautta. Peruskoulu, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut tai tulonsiirrot ovat hyvinvointivaltion tarjoamia ja totuttuja palveluja, joita pidetään nykypäivänä itsestäänselviöinä. Tätä ajatusta vasten asunnottomuus näyttäytyy Pohjoismaista -hyvinvointimallia vasten äärimmäisen kärsimyksen ja köyhyyden ilmiönä. Onko hyvinvointivaltio onnistunut siis pitämään lupaustaan, mikäli joukossamme marssii henkilöitä kuin Victor Hugon teoksesta Kurjat?

Historian ymmärtämisen avain on polkuriippuvuuden tunnistaminen. Hyvinvointivaltio on ajan saatossa kumuloituneiden päätösten ja saavutusten seuraus. Se on poliittisten päätösten tulos ja pyrkii elämään ajassaan kuin sen asukkaatkin. Julkisen sektorin budjettipolitiikka on yhtä puntarointia vaihtoehtojen viidakossa. Onko ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne niin kireä, ettei sympatiaa riittäne hävittäjähankintojen sijasta asunnottomien kärsimykselle? Onko asuntolainojen korkovähennys oikea tie asunnottomuuden vähentämiseen?

 

Kasinotalouden laihat varjot

 

Kultaisella 1980-luvulla kasinotalous kilisi, työttömyys oli vain harvojen häpeä. Vuosikymmenen loppuun mennessä talous oli kuumentunut kuin nistin lusikka. Vaikka vallitsi täystyöllisyys ja oli koittanut itsenäisyyden elämyksellisin taloudellinen vapautuminen, silti asunnottomina hääri porukkaa kokonaisen Kurikan verran. On pohtimisen arvoista, kuinka 80-luvun kasinovuosien oheistuotteena syntyi niin suuret kolonnat asunnottomia. Kyseistä aikaa kun yleensä pidetään myös hyvinvointivaltion “kultaisena aikana”.

Vuonna 2008 – vain hetkeä ennen Lehman Brothersin romahtamista – suomalaisessa asunnottomuuden hoitamisessa tapahtui ajattelutavan muutos. Aikaisempi tapa hoitaa asunnottomuutta pohjautui portaittaiseen järjestelmään, jonka kantava idea oli eteneminen sosiaalisessa kuntoutumisessa kohti omaa asuntoa. Järjestelmä oli asunnottomien kannalta velvoittava ja sopi vain niille, jotka olivat motivoituneita etenemään kuntoutumisessa. 

Aiemmin asunnottomuuden syynä nähtiin asunnottoman itse tekemät valinnat, joiden seurauksena hän oli asunnoton. Kuntoutuksen kautta henkilön tekemiä ongelmia voitiin “korjata” (mm. päihde- tai mielenterveysongelmat) ja moniportaisen kuntoutusohjelman kautta ovet omaan asuntoon lopulta aukenivat. Mikäli kuntoutuksen aikana asunnoton sortui päihteisiin, hän saattoi pudota kuntoutusohjelmasta kokonaan ulos ja takaisin kadulle. 

 

Annetaan PAAVO:n hoitaa!

 

Asunto ensin -periaate tähtäsi täysin vastakkaiseen tapaan hoitaa asunnottomuuteen liittyviä ongelmia. Siinä asunnottomalle järjestetään ensin asunto, jonka jälkeen hän voi ruveta tuoreempana kamppailemaan asunnottomuuteen johtaneiden syiden parissa. Kuntoutusprosessi lähtee käyntiin, kun asunnottomalla on katto pään päällä ja seinä turvana tuulelta. Asunnoton ei enää ole asunnoton, kun hän aloittaa kuntoutumisen. PAAVO I ja PAAVO II -ohjelmat (pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma) ovat kyenneet vähentämään asunnottomuutta eurokriisistä ja vuoden 2009 taantumasta huolimatta. 

Asunto ensin -periaate on paradigman muutos asunnottomuuden hoitamisen suhtautumisessa. Aikaisempi tapa syyllisti ja velvoitti kuriin ja nuhteeseen. Nykyinen tapa ymmärtää ja antaa mahdollisuuden. Äkkipäättelyllä voisi kuvitella kyseessä olevan erittäin käyttökelpoinen tapa asunnottomuuden kitkemisessä. Asunto ensin -periaatteen nimissä on noussut pitkäaikaisasunnottomien asuttamia slummeja. Arki Helsingin Auroratalossa työllistää Poliisia kuin juhannusyö. Lisäksi slummien rakentamisen myötä on onnistuttu kuin silmänkääntötempulla hävittämään tilastollista asunnottomuutta.

Asunnottomuus on todellista inhimillistä kärsimystä. Erityisten asunnottomuuden poistamiseen tähtäävien ohjelmien ansiosta asunnottomuutta on vähennetty Suomesta, vaikka seurauksena onkin syntynyt oma lieveilmiönsä, on suunta hyvinvointivaltion häpeäpilkun kitkemisessä oikea. Silti. Jos jää miettimään, mikä on hyvinvointivaltion keskeisin antama lupaus sen asukkaille, ei asunnottomien kohdalla tämä lupaus toteudu. Ehkä paikallaan olisi muutamien verohelpotusten karsiminen ja rahojen kohdistaminen sinne, missä kärsimystä esiintyy enemmän. 

 

Lisätietoja:

Tutkimusjulkaisu – Paikka asua ja elää – Useita kirjoittajia

Interwebbisivu – Asunto Ensin!

VVA ry:n interwebbisivu

Kurssi – Jyväskylän Yliopisto – Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s