Kuinkas siinä sitten kävi? Kirja-arvostelussa Björn Wahlroosin viimeisin teos

nalle

Björn Wahlroos kertaa, summaa ja tasaa uusimmassa teoksessaan Suomen kehityksen ja lankeemuksen hyvinvointivaltion rakentamisessa. Kirja on totuttua Wahlroosia. Kahdesta aikaisemmasta kirjasta poiketen (EVA:n pamflettia ei nyt lasketa) tämä keskittyy nyt vain Suomeen. Ja siinäpä sitä sitten piisaakin paasaamista.

 

Genesis

 

Itse odotin tätä kirjaa. Siis sitä, että saan sen hyppysiini asti ja minulla on aikaa kirjan lukemiseen. Ja näin tapahtui. Pikainen arvio heijastuu Wahlroosin kahta aikaisempaa teosta vasten. Niihin verrattuna kyseinen kirja on kuin oheistuotteena syntynyt. Markkinat ja demokratia – loppu enemmistön tyrannialle ja Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta ovat tietokirjallisuutta sen parhaimmasta päästä. Niidenkin kanssa saa ja pitääkin olla eri mieltä, mutta sen perkeleen vaikeaa, Nalle taitavan argumentoinnin vuoksi. Tässä kirjassa lukijaa ei sivistetä maailman taloushistorialla tai talouden lainalaisuuksilla. Kirja on tiivis kuvaus Suomen teollisuuden synnystä ja sen tuhosta.

Kirja on jaettu neljään osaan. Niistä ensimmäinen genesis (syntymä) tiivistää vajaaseen viiteenkymmeneen sivuun suomalaisen teollisuuden synnyn. Toinen osa hybris (ylimielisyys) kertaa kuinka sodan jälkeisten vuosikymmenten teollisuus nousi neuvostokaupan ja devalvaatioiden turvin. Kolmannessa osassa nemesis (rangaistus) Nalle listaa maailmaa muuttaneiden voimien summaa. Kirjan mollivoittoisuus taittuu sen viimeisessä osassa renessanssi (uudestaan syntyminen), jossa kirjailija Wahlroos esittää teesinsä Suomen nostamiseen menneiden loistojen suureen valoon. Jaottelu toimii tässä kirjassa erittäin mainiosti.

 

Hybris

 

Itse odotin tämän kirjan lukemista. Eihän tässä teemaltaan ole mitään uutta. Wahlroos nivoo nyt kansien väliin sen, mitä hän on julistanut mediassa jo vuosia. Mukana on tutut kritiikit ay-liikkeen roolista ja uuden perustuslain hampaattomuudesta. Osansa saavat myös vuorineuvokset kuin myös Nokian menestyksen huumassa syntynyt ajatus suomalaisesta erinomaisuudesta. 

Wahlroos asettaa jo koko tarinan Suomalaisen teollisuuden syntymisestä kyseenalaiseksi. Periteinen käsityshän on ollut, että Suomen teollisuus syntyi sotakorvauksien myötä 1950-luvulla. Ikään kuin meidän olisi vieläkin kiittäminen sodan voittanutta Neuvostoliittoa korvausten asettamisen vuoksi. Wahlroos kysyykin, että eikö moinen tulkinta ole masentava, että ilman suurvallan asettamaa pakkoako Suomeen ei olisi koskaan teollisuutta kehittynyt? 

Kirja on täynnä oivaltavaa pohdintaa, mikä ei kirjailijan älyn näppäryyden huomioon ottaen ole kovinkaan yllättävää. Pohdinta kuitenkin paikka paikoin tyssää vuosilukujen ja tilastospeksien sekä muun numeraalisen faktan jalkoihin. Kirjaan on ympätty raskas määrä nippelitietoa kuin pohdintaa ryydittämään. Näissä kohdin kirja kompuroi omassa paskassaan kuin bajamajassa. Tuntuu kuin Wahlroos olisi kirjoittanut hartiat jäykkänä; rentous puuttuu.

 

Nemesis

 

Wahlroos kirjoittaa mieleistään tulkintaa Suomen historiasta. Itse ihailen Wahlroosia. En voi sitä kieltää. Luen hänen tekstejä mielelläni, mutta tämän vuoksi kriittisesti. En rupea tarkastamaan jokaisen vuosiluvun pitävyyttä. Historian tuntemukseni on sillä tasolla, että voin uskoa niiden olevan lähellä likiarvoaan. Muutaman seikka minua kuitenkin jäi häiritsemään, jotka eivät ole varsinaisesti virheitä, mutta niiden yksipuoleinen esittäminen antaa falskin kuvan.

Devalvaatio. Wahlroos argumentoi aivan oikein, että Suomen kilpailukykyä parannettiin aika ajoin ja paikka paikoin markkaa devalvoimalla. Hänen kuvauksensa devalvaatiosta pelkkänä autuaaksi tekevänä voimana vääristää devalvaation vaikutukset. Devalvaatiota käsittelevässä luvussa odotin, koska Wahlroos tuo esille, mitkä vaikutukset devalvaatiolla olisi tämän ajan suomalaiselle kuluttajalle, mutta se nyt oli unohtunut. 

Kaupanala. On perusteltua väittää, että teknologian kehittyessä yhä useammalla alalla työpaikkoja katoaa varmemman korvaajan toimesta. Yksi näistä aloista on epäilemättä kaupan kassa. Ihmettelenpä vain, miksi uusia kauppakeskuksia avataan kuin matkakohteeksi, missä voi viettää koko päivän ostoksia tehden ja välillä lounastaen. Wahlroosin tulevaisuuden kuvitelmasta saa sen kuvan, että kaikki tilaisivat ruokansa ja tavaransa kotiinsa kuin kuningas.

 

Renessanssi

 

Suomella on vielä mahdollisuutensa kääntää kelkkansa kohti valoa. Tämä onnistuisi valitettavasti nykyisestä tinkimällä. Perustuslaki olisi palautettava ståhlbergiläiseen muotoonsa ja riisuttava ay-liikkeeltä sen monopolivalta Suomen työmarkkinoilla. Poliitikoilla pitäisi olla munaa tehdä päätöksiä, eikä jättää nykyisiä ongelmia tulevien sukupolvien kontolle. 

Wahlroos ei silti syytä yhtäkään tahoa Suomen mollivoittoisesta vuosikymmenestä. Ay-liike toimii Wahlroosin mielestä niin kuin kartellin kuuluukin. Perustuslakiuudistus oli perusteltu parlamentaarinen vastapotku Kekkosen valtakaudelle. EMU-jäsennyys oli perusteltua Suomen elinkeinoelämän intressien kannalta. Suurin syyllinen Suomen nykyiseen kurjuuteen löytyy sen parhaimmasta menestystarinasta – Nokiasta.

Björn Wahlroosin kirja – Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollutkaan malttia vaurastua? (Nalle tykkää pitkistä kirjan nimistä) on sukkelaa luettavaa, vaikka paikoin knoppitieto tekeekin kirjasta tikkuista. Kunhan näissä muista, minkä vuoksi kirjailija on kirjansa kirjoittanut, niin näitä on hyvä lukea. Kirjasta saa ajattelulleen aminohappoja, vähintäänkin se loukkaa sinun maailmankuvaa. 

Koko kansan Nalle, tykkäsit sitten tai et. 

***½

 

Lisätietoja:

Björn Wahlroos – Linkki kirjan esittelyyn

 

 

 

One thought on “Kuinkas siinä sitten kävi? Kirja-arvostelussa Björn Wahlroosin viimeisin teos

  1. Kirjaa lukiessani olisi muistellut omia “irrelevantteja” kommentteja matkan varrelta, etenkin koskien sitä kummallista 70 lukua.
    Kirjoittaja varmaan muistaa mistä häntäkin voidaan muistuttaa ja historia vahvistanee ovatko hänen johtopäätöksensä historian valossa valideja.
    Nautin lukemastani ja toivon että ne jotka päättävät ja “luulevat päättävänsä” perehtyvät sanomaan ja tekevät tarvittavia johtopäätöksiä.

    Like

Leave a Reply to Juha Tasanko Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s