Trilemma

trilemmaPenrosen kolmio on yhtä mahdoton.

Sveriges Riksbank perustettiin vuonna 1668. Se oli maailman ensimmäinen laatuaan. Sen tehtävänä oli sama kuin myöhemmin perustetun aikalaisensa Bank of Englandin (perustettu 1694). Valvoa liikkeessä olevan rahan määrää. Keskuspankkien tehtävät ovat tänä päivänä likipitäen samat kuin yli 300 vuoden takaisilla verrokeillaan. Pitää yllä tilannetta, ettei trilemma yllätä, vaikka sitä yrittäisivät taivaisiin tavoittelevat poliitikot.

 

Trilemma

 

Trilemma on mahdoton kolmio, missä yritetään pitää yllä kiinteää valuuttakurssia, vapaita pääomaliikkeitä sekä autonomista rahapolitiikkaa. Tämä ei käy. Miksi?

Kiinteä valuuttakurssi: Kiinteän valuuttakurssin ajatus on, että maan valuutan arvo on sidottu jonkin toisen, mutta suuremman valuutan arvoon. Tällöin valuuttansa sitoneen maan keskuspankin on myötäiltävä rahapolitiikassaan vahvemman mielenoikkuja.

Vapaat pääomaliikkeet: Sijoitusvarallisuus, raha kuin ihmisetkin voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman säätelyä tai sitomista. Vapaat pääomaliikkeet toteutuvat täysimääräisinä kauppa- ja tulliliitoissa. 

Autonominen rahapolitiikka: Keskuspankki pystyy itse harjoittamaan rahapolitiikkaansa. Keskuspankki ei ole valtio valtiossa, vaan pääosin keskuspankkit toimivat valtiovarainmisiteriön ja parlamentin valvonnassa. Euroopan keskuspankki toimii säännön vahvistavana poikkeuksena, vaikka tyystin vailla valvontaa ei ole sekään.

 

Maassa A = Vapaat pääomaliikkeet, kiinteä valuuttakurssi, mutta se keksii ruveta harjoittamaan autonomista rahapolitiikkaa

 

Maassa A on palkkakustannukset nousseet niin, että sen hintakilpailukyky globaaleilla markkinoilla on ruostunut kuin amis-corolla. Ammatiyhdistysliike on taipumaton kuin vanha punttijäärä, eikä suostu elinkeinoelämän vaateisiin joustoista työmarkkinoilla. Kilpailukyky sysätään keskuspankin vastustelusta huolimatta sen näpeille. Keskuspankille ei jää muuta asetta kuin wanha kunnon devalvaatio.

Valuutan devalvoitumisen myötä kotimainen korkotaso alenee, mutta ulkomaisen valuutan korkotaso ei. Tämä johtaa vapaiden pääomaliikkeiden oloissa pääomapakoon. Kotimaisen korkotason on noustava takaisin lähtötilanteeseen ja ylikin, jotta pääomapako tasaantuu.

Tanska on esimerkki maasta, jossa on kiinteä valuuttakurssi, mutta vapaat pääomaliikkeet. Autonomiselle rahapoliitiikalleen Tanska on saanut sanoa: “Bye!” Myös kultakanta oli järjestelmä, missä ei ollut sijaa autonomiselle rahapolitiikalle.

 

Maassa B = Autonominen rahapolitiikka, kiinteä valuuttakurssi, mutta se keksii ruveta vapauttamaan pääomaliikkeiden säännöstelyä

 

Maassa B on noussut toiveita tarttua globaaliin sutjakkuuteen. Keskuspankki on huonoksi onneksi säädellyt pääomien liikettä siinä pelossa, ettei pankin valuuttavaranto pakenisi säätelyn loputtua muihin maihin. No, liike-elämän toiveet on nostettu uuden hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Keskuspankki taipuu vastustelustaan huolimatta parlamentaariseen tahtoon ja vapauttaa pääomien liikkeet säännöstelyn ikeestä. 

Tiukasti säännellyillä pääomamarkkinoilla on saatu pidettyä valuuttakurssi kiinteän kurssinsa puiteissa. Pääomaliikkeiden vapauduttua markkinoilla huomataan maan B:n korkotason olevan yleisesti muita maita korkeampi. Valuuttaa tulvii ovista ja ikkunoista maahan B, joka kasvattaakseen investointiastetta tai kuluttamisen mahdollisuuksia lainaa rahaa kotimaansa asiakkailleen – kotitalouksille ja yrityksille.

Suomi joutui kelluttamaan valuuttansa 90-luvun laman aikana. Näin tehden Suomi sai sanoa kiinteälle valuuttakurssille: “Bye!” Toisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen Bretton Woods -järjestelmään ei myöskään mahtunut vapaat pääomaliikkeet.

 

Maassa C = Pääomien vapaa liikkuvuus, autonominen rahapolitiikka, mutta se keksii sitoa valuuttansa kiinteällä valuuttakurssilla

 

Maassa C oikeistokonservatiivinen hallitus tukee vanhoja veljiään vaatimuksillaan sitoa maan valuutan arvo tärkeimmän kauppakumppanin valuutan kanssa. “Se on Suomen etu!” karjuu vuorineuvos kahdeksan viskin pöhnässään. Keskuspankki koittaa laittaa vastaan järjettömälle hankkeelle, mutta ei auta, kaveriparlamentarismi on puhunut ja pulinat pois. 

Voimakaasta korkeasuhdanteesta nauttivassa kauppakumppanimaassa keskuspankki on nostanut ohjauskorkojaan taltuttaakseen inflaatioriskiä. Tieto maan C pyrkimyksistä ruveta seuraileen kauppamaansa rahapolitiikkaa saa pääomamarkkinat hereille. Maan C on asetettava keskuspankkikorkonsa kauppakumppanimaan kanssa samalle tasolle rauhoittaakseen pääomamarkkinoita. Valitettavasti maan C valuutta revalvoituu muihin kilpailijamaihin verrattuna, ja näin heikentää jo entuudestaan surkeaa kilpailukykyä.

Suomi joutui luopumaan omasta rahapolitiikastaan liittyessään EMU:n jäseneksi. 1990-luvun lopussa Suomessa elettiin vahvaa nousua, joten kiinteä valuuttakurssi euromaiden yhteiseen valuuttakoriin ei heikentänyt silloista kilpailukykyä.

 

Euromaat ovat A-luokan maita

 

Mikään maa ei pysty pitämään ihanteellista tilannetta ennustettavasta rahan arvosta, omasta päätäntävallasta ja vapaan maailman herkuista. Jostain on luovuttava, jotta jokin voisi olla olemassa. Globalisaation oloissa maan C lähtötilanne on nykyajan trendi: vapaat pääomaliikkeet, autonominen rahapolitiikka, mutta ei kiinteitä valuuttakursseja. Ruotsi, Norja, USA… ovat tällaisia maita.

Euromaiden kohdalla tilanne on maan A:n kaltainen: vapaat pääomaliikkeet ja kiinteä valuuttakurssi, mutta ei autonomista rahapolitiikkaa. Euroalueella on yhteinen valuutta euro, mutta euroalue on niin laaja, ettei yksikään jäsenvaltio (Saksaa lukuun ottamatta) voi vaikuttaa euron arvoon. Näinpä valuutta-alueiden keskuspankkien rahapolitiikka on alistettu yhteiselle päätökselle. Ja siihen tahtoon on taivuttava! 

Olisihan toki sisäinen devalvaatio työmarkkinoiden rakenteiden joustavoittamisella täysin mahdollista… mutta se ei käy!

Ei käy!

Mutk..Ei käy!

Ei käy!

 

Lisätietoja:

Kirja – Taloustiede – Matti Pohjola

Kirja – Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta – Björn Wahlroos

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s