Maailman taloushistoria – talouskasvu

hammaspyörätKehityksen rattaat.

Yuval Noah Harari kuvailee kirjassa Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, kuinka vuonna 1500 jaa. syntyneen elämä ei sanottavammin poikennut 500 tai 1000 vuotta aiemmin eläneen ihmisen ympäristöstä. Kolmannen milleniumin aattoon syntynyt tyyppi elää tyystin toisenlaisessa maailmassa kuin vuosisataiset verrokkinsa. Kuinka viiden tuuman näytöstä näkyvä maailma voikaan olla niin rikas?

 

Teollistuminen – ei teollinen vallankumous

 

Voi olla, että tienaan historian tutkijoiden vihat niskoilleni, kun kirjoitan teollistumisesta teollisen vallankumouksen sijaan. Teollistuminen kuvaa mielestäni terminä yhteiskunnallisen kehityksen jatkuvuutta. Teollinen vallankumous on sen sijaan helppo rinnastaa lokakuun vallankumouksen kaltaisin yhden yön juttuihin. Sellaisesta ei teollistumisessa ollut kyse. Vallanvaihtoa kesti vähintään sata vuotta. Perin verkkainen vallankumous.

Tulen tässä pitkin vuotta kirjoittelemaan maailman taloushistoriasta. Painotan kirjoituksissa nimenomaan teollistumisen kehitystä. Kuinka teollistuminen alkoi, ja mitkä ovat olleet sen seuraukset? Ei pelkästään siitä näkökulmasta, missä ollaan nyt, vaan mitä on 250 vuoden aikana teollistumisen välttämättöminä oheistuotteina kehittynyt maailmaan.

Teollistuminen kulkeen neljän i:n kautta.

  • Instituutiot: lait, säädökset, tavat, tottumukset ja laitokset kuten oikeuslaitos.
  • Innovaatiot: vuoroviljely, höyryvoima, koneellistuminen ja institutionaaliset innovaatiot kuten pankkit ja pörssit sekä raha.
  • Investoinnit: laivanrakennusteollisuus, kotiteollisuus, armeija sekä tehtaat ja kaupungit lukuisine innovaatioineen
  • Integraatio: kolonnialismi, imperialismi, globalisaatio sekä näiden institutionalisoidut ylikansalliset organisaatiot kuten YK, Maailmanpankki, IMF

Näitä neljää i:tä seurailemalla voi yhä arvailla tulevan kehityksen suuntaa, sillä ei historia ole loppunut, me kuljemme tänään yhdellä sen ohikiitävällä sivulla.

 

Talouskasvu – mitä se on?

 

Taloustieteen isä Adam Smith kritisoi voimakkaasti teoksessaan Kansojen varallisuus 1700-luvulla vallinnutta talousoppia: merkantilismia. Merkantilismi oli valtioiden harjoittamaa talouspolitiikkaa, missä maan omaa tuotantoa suojattiin monopolien ja tullien avulla – eli häjyä protektionismia. Viennin tuli olla tuontia suurempi, eli vaihtotase piti pysyä kroonisesti ylijäämäisenä.

Tänäpäivänä ymmärretään monopolien ja tullimuurien tuottavan tehokkuustappioita, mutta valistuksen kynnyksellä kompuroivia kuninkaita ei kokonaistuotanto kiinnostanut. Heille kruunun jalokivet olivat hyvinvointia arvokkaampia.

Smithin kritiikki kohdistuikin merkantilismin aiheuttamaan tehokkuustappioon. Rikkaus ei ole rahassa, vaan siinä, mitä rahalla saa. Tänä päivänä puhutaan kokonaistuotannosta, jota mitataan BKT:lla. Monopolien vuoksi markkinoilta puuttui kilpailu. Smith uskoi kilpailun tuottavan yhteisen edun kannalta kaikkein optimaalisimman lopputuloksen ja näin nostavan BKT:ta.

Yksilöiden kilvoitellessa markkinoilla ideoidensa ja innovaatioidensa kanssa, ihmisten loputon kekseliäisyys valjastettaisiin palvelemaan yhteistä hyvää. Näkymättömän käden ohjaama markkinamekanismi kannustaisi ihmisiä tuottamaan oman etunsa nimissä yhteiskunnalle sen kysymiä hyödykkeitä.

 

Hyvinvointia hyödykkeillä

 

Adam Smithille talouskasvua eivät olleet kirstuun jemmatut jalokivet, vaan ihmisten käsillä olevat hyödykkeet. Ja sitä se on tänäänkin, talouskasvu on hyödykkeiden jalostumisen kehitystä. Talouskasvun rajat ovat samat kuin ihmiskunnan kognitiivinen kapasiteetti tuottaa uusia innovaatioita – tekoälyä unohtamatta.

Talouskasvua mitataan rahan avulla, mutta – instrumentti arvonsa lisäksi – raha itsessään ei ole kuin luottamusta keskuspankin kykyyn hoitaa velkasitoumustaan. Hyvinvointi asuu hyödykkeissä – pehmeissä patjoissa ja hyvässä ruuassa.

Hyödykkeitä eivät ole pelkästään ostoskeskuksista löytyvä ryöhnä. Teollistumisen myötä startannut kokonaistuotannon kasvu loi vahvat kannustimet eri teollisuuden lohkojen kehitykselle. Kilpailu uusista innovaatioista kehitti tiedettä, synnytti oheistuotteina uusia toimialoja, loi kannustimia keksiä uutta ja ihmeellistä.

Esimerkiksi tämän päivän sairaanhoito on tämän monipolkuisen kehityksen tuloksena aivan erilaista kuin vielä poppamiesten aikaan. Magneettikuvaus- tai röntgenkuvauslaitteet ovat useiden toisistaan alun tietämättömien innovaatioiden tuloksia. 

 

Kolikon nurjapuoli

 

Talouskasvukriitikot muistuttavat nykyisen tuotantotavan pohjautuvan ehtyvien luonnonvarojen poskettomaan riistoon. Tässä he ovat oikeassa. Ilmastonmuutos, biodiversiteetin tuho ja kolossaaliset jäteongelmat ovat nykyisen talouskasvun (hyvin) negatiivinen ulkoisvaikutus. Kritiikki menee pieleen, kun samaan syssyyn sotketaan kapitalismi ja markkinatalous. Tuotanto lähtee ihmisten rajattomista tarpeista, ja jollain tavalla se on järjestettävä. 

Ulkoisvaikutusten uudelleen allokoinnissa valtion rooli on korvaamaton. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia valtion voi kaitsea verotuksen (Pigou-vero) ja/tai valjastamalla markkinatalouden instrumentit sen omia tuotoksia vastaan. Päästökauppa on kauppaa luvista saastuttaa. Ne joiden intresseissä hiilipäästöjen tuottaminen on välttämätöntä, maksavat päästöluvistaan enemmän.

On päivänselvää, että päästökaupan tai verotuksen kaltaiset toimet ulkoisvaikutusten hoitamisessa vaatii taustalle toimivat instituutiot. Yksityinen tuotanto ei ole koskaan ollut muusta yhteiskunnasta erillinen. Korruptio, ihmisoikeuksien polkeminen ja rikollisuus ovat ilmiöitä, jotka eivät kuulu hyvinvointia tuottavaan markkinatalouteen.

Markkinatalous tarvitsee instituutiot, uudet hyödykkeet innovaatiot, tehtaat ja sairaalat investoinnit. Tämän kaiken niittaa yhteen integraatio, joka muodostaa tänään globaalin maailman.

 

Lisätietoja:

Kirja – Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika Johan Söderberg

Kirja- Maailman taloushistoria – Teollinen aika – Lennar Schön

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s