Baumolin tauti – robotisaatio & mustasurma

terminator

1960-luvulla yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol teki esittävän taiteen tutkimuksessaan lopensa itsestäänselvän havainnon. Beethovenin jousikvartettoihin tarvittiin yhä sama neljän hengen porukka soittamaan sitä. Eikä Beethovenin säveltämää musiikkiakaan voinut soittaa tarkoitettua nopeammin. Baumolin havainnon lopputulos oli, ettei klassisen musiikin esittämisessä ollut tapahtunut minkäänlaista työn tuottavuuden kasvua, sitten Beethovenin päivien. Baumolin taudilla kuvataa kehitystä, jossa palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuuden palkkakehitystä, vaikka työn tuottavuus polkisi paikallaan kuin 1800-luvun kamarimusiikki. 

 

Baumolin tauti

 

Teknologinen kehitys on talouskasvun lähteistä merkittävin yksittäinen tekijä. Teollisuudessa työn tuottavuus kasvaa sen teknologisen painotuksensa vuoksi. Tämän ansiosta palkkakehitys on teknologiavaltaisilla aloilla voimakkaampaa, sillä globalisoituvassa maailmantaloudessa palkka on yhä tarkemmin työn tuottavuuden funktio. Johtuen kuitenkin ammattiliitoista tai muista keskitetyistä palkkaratkaisuista, palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuutta työn tuottavuuden kasvusta viis. Pitkällä aikavälillä markkinamekanismi pitää palkkojen tasoittamisesta huolta, sillä palvelualat kilpailevat teollisuuden kanssa samasta työvoimasta.

Baumolin tauti ei ole tosin kuin Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla -teoksessa väitetään talouskasvukriittinen teoria. Baumolin havainto juontuu empiriasta ja on sukua joka kesäiselle ihmettelylle liian lämpimistä hellepäivistä. Sen ydin pointsi on kuinka palvelualoilla – joita julkisella sektorilla pääasiassa on – palkat kehittyvät. Tänä päivänä sen avulla kuvataan, kuinka käy julkisen talouden ja eteenkin julkistalouden palkkakustannusten, vaikka talous kasvaisi avoimella teknologia vetoisella sektorilla kuin riivattuna. Baumolin tautia sairastaakin etunenässä julkinen sektori.

 

Mustasurma innovaatioiden ajurina

 

Teollistuminen sai uutta tulta liekkeihinsä 1700-luvun loppumetreillä. Monesti käytetään termiä teollinen vallankumous, mutta vallankumoukseksi muutos oli verkkaista kuin laihdutuskuurilla. Teollistumisen eräs käänteentekevistä historiallisista tapahtumista oli mustasurma. Euroopassa mustasurma niitti kolmanneksen väkeä tuonelaan vain parissa vuodessa.

Väestökadon vuoksi työvoiman hinta nousi, jopa sen aikaisilla työmarkkinoilla, koska työvoiman tarjonta oli pudonnut mustansurman aiheuttaman katastrofin takia. Työvoimapula ja saatavilla olevan työvoiman kohonnut hinta loi kannustimia sen ajan suurpääoman omistajille. Ensimmäiset tuulimyllyt ja vesirattaat korvasivat kadonnutta työvoimaa. Mustansurman aiheuttaman katastrofin vuoksi syntyneet kannustimet investoida tuotantoteknologiaan on historian dramattisin syy korvata ihmisen työpanosta koneellisin voimin.

Tuotannon järjestämiseen on aina vaikuttanut vaihtoehtoiskustannus. Se että tuotantoteknologiset investoinnit saavat vihreää valoa, on rakentunut kahta reittiä pitkin – saatavilla olevan työvoiman tuottavuuden ja teknologisen investointien nettonykyarvon vaihtoehtoiskustannuksesta. Mikäli työvoima on hinnoitellut itsensä ulos tästä kilvasta, on koneellinen voima sitä usein korvannut.

 

Terminaattori hoivaamaan Baumolin tautia

 

Kun Baumolin tauti koettelee julkista taloutta, sen suhdanne herkkyyttä tai pitkän aikavälin kestävyysvajetta, en pitäisi (jossain määräämättömän pitkässä ajassa) mahdollisena sitä, etteikö populaarikulttuurista tutut robotit tai androidit olisi ihmisten kavereina kääntelemässä vuodeosaston mummuja. Terminaattorin kourissa olemme kevyitä kaikki.

Mikäli terminaattoreiden markkinahinnat tippuvat alle keskiverto lähi- tai sairaanhoitajan palkkakustannusten, pian meitä (tai minua) syöttääkin iloisesti hymyilevä terminaattori. Ehkäpä jätän kaukaisen tulevaisuuden arvailun futuristien murheeksi ja keskittyä kuin Astral-TV:n täti näkyvissä olevan tulevaisuuden tarkastelemiseen.

 

Koneoppiminen ja palvelualojen pelastus

 

Risto Siilasmaa (joka ei ole valitettavasti Astral-TV:ssä) on useasti julkisuudessa puhunut tekoälystä ja sen mahdollistamassa koneoppimisesta. Kun kudosnäyte lähetetään patologin tutkittavaksi onko kyseisessä kudoksessä syöpäsoluja, on kyseinen työ käsipelin tehtävä. Prosessia voidaan nopeuttaa huomattavasti työssään itsenäisesti oppivan tekoälyn ohjaaman koneoppimisen avulla. Lopulta työtä valvoo kuitenkin ihminen, mutta kuin konsanaan taskulaskin saapui kirjanpitäjien työkaluksi on tekoäly yhä tiiviimmin ihmisen kaverina tehostamassa korkean osaamisen työtä.

Ekonomistit valittavat, ettei Suomessa työn tuottavuus ole noussut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Julkinen talous on kriisissä, väestö vanhenee, loputonta murhetta ja kurjuutta on luvassa maailman tappiin asti. Mutta myös palvelualojen työn tuottavuutta voidaan parantaa teknologisten innovaatioiden avulla. William Baumolin havainto oli, ettei klassisessa musiikissa työn tuottavuus ollut kehittynyt satoihin vuosiin. Baumolilta jäi kuitenkin oivaltamatta, mikä voima innovaatioilla on. Jokaiselle kylätalolle ei tarvita enää omaa bändiä soittamaan Beethovenia. William Baumolin aikaan ei ollut vielä Spotifyta.

 

Lisätietoja:

Kirja – Sosiaalipolitiikan rajat – Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu

Kirja – Talous ja utopia – Sixten Korkman

Kirja – Julkistalous – Matti Tuomala

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s