Neuvostoliiton perintö pilasi presidentin elämän

itkupilli

“Puolustusministeri puhuu kauniisti, mutta paskaa.” toteaa Lasse Pöystin näyttelemä J. K. Paasikivi mainiossa tv-sarjassa Presidentit. Kohtaus sijoittuu vuoteen 1948, joka oli Suomen kohtalon kannalta niin sanottujen vaaran vuosien aikaa. Sodan hävinnyt Suomi joutui Neuvostoliiton etupiiriin. Kaksinapaisen maailman toinen supervalta halusi pitää lähialueensa kurissa. Suomi suomettui kylmän sodan vuosikymmeninä. Sirpin ja vasaran heijastus kuvastui Kekkosen kiiltävästä kaljussa. Mitä jäi Neuvostoliiton perintönä postmodernin ajan Suomeen?

Toisessa maailmansodassa Suomi hävisi ensin talvisodan ja reilua viittä ja puolta vuotta myöhemmin jatkosodan. Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä. Helsinkiä ei koskaan miehitetty. Suomi ei joutunut luopumaan perustuslaistaan eikä demokraattisesta hallintotavastaan. Vaikka Suomen itsenäisyyden voi kylmän sodan aikana kyseenalaistaa, ei Suomessa ruvettu vannomaan Stalinin nimeen. Neuvostoliiton vaikutus kuitenkin tuntui eri instituutioissa. Tämä on kolmiosaisen blogitekstisarjan ensimmäinen osa. Käyn sarjassa kepeästi läpi kolme keskeistä instituutiota, joihin suuren ja mahtavan Neuvostoliiton perintö vaikuttaa edelleen.

 

Kekkonen

 

Puolivillainen vilkaisu Urho Kekkosen presidenttivuosiin paljastaa karulla tavalla, kuinka vahvasti Neuvostoliitto halusi pitää Suomen ykkösluotetustaan kiinni. Neuvostoliitto tuki Kekkosen kampanjoita niin rahallisesti kuin poliittisten näytösten turvin. Vuoden 1961 noottikriisi on tutkitun tiedon valossa Neuvostoliiton järjestämä tempaus, jonka turvin Kekkonen saatiin kansan silmissä näyttämään todelliselta valtiopäämieheltä. 

Noottikriisi lyhyesti: (Neuvostoliitto esitti epäluottamuslauseen Suomea kohtaa, jota perkaamaan lähti presidentti Kekkonen. Urkki saapui kuin kansansa pelastanut messias Kremlin neuvotteluistaan. Kekkosta vastaan puuhailtu ns. Honka-liitto hajosi tämän voitokkaan esityksen tuloksena. Kekkonen oli Neuvostoliiton ykkösmies Suomessa ja ykkösnyrkistään supervalta piti kiinni.)

Vuonna 1973 eduskunta sääti poikkeuslain, jonka turvin Urho Kekkosen kolmatta virkakautta jatkettiin neljällä vuodella. Tuota aikaa eläneet, pitävät poikkeuslakia demokraattisen valtion häpeäpilkkuna. Lääkäreiden vapautettua Kekkosen tehtävistään lokakuussa 1981, hänen isoihin saappaisiinsa astui pitkä mies Mauno Koivisto, joka aloitti määrätietoisesti kaventamaan presidentin valtaoikeuksia ja lisäämään eduskunnan roolia maan ylimpänä päättävänä elimenä. 

 

Päähän potkittu presidentti

 

Vuonna 1999 eduskunta sääti uuden perustuslain. Presidentti-instituution kannalta sen keskeisimmät muutokset koskivat presidentin valtaoikeuksia. Presidentti ei enää nimittänyt hallitustunnustelijaa, ei pystynyt omin päin hajottamaan eduskuntaa, eikä pyrkimään edes kolmannelle kaudelle. Toimeenpanevan eli hallitusvallan taustalta katosi merkittävä voima. Sen uutena tehtävänä oli enää kätellä vuosittain pari tuhatta salonkikelpoista ihmistä.

Uuden perustuslain muutos presidentin valtaoikeuksiin oli vastapotku Kekkosen ajan semidiktatuurille. Mutta kun, katsellaan tämän ajan hallitusten politiikkaa, tai sen puutetta, voidaan perustellusti kysyä toimiiko Suomessa poliittinen päätöksentekojärjestelmä? 

Valtioneuvoston eli hallituksen puheenjohtajana häärii pääministeri. Toisin kuin presidentti, pääministeri ei ole itsenäinen toimija, vaan johtamansa koalition ja ajamansa hallitusohjelman “vanki”. Pääministeri tarvitsee aina eduskunnan enemmistön luottamuksensa taakseen. Hallituksen toiminnan vähimmäisedellytys on enemmistöhallituksen muodostaminen. Monipuoluejärjestelmässä tämä tarkoittaa sitä, että puolueiden runsauden vuoksi yhteisten nimittäjien löytäminen eri intressien puolustajien keskuudesta on laiha kuin kaalisopasta elävä työmies.

 

Surullinen vuosi 2011

 

Vuonna 2011 kokoomus voitti eduskuntavaalit. Pitkään totuttuun kolmen suuren puolueen (Kepu, SDP ja Kok.) sijaan oli vaalien jälkeen totuttava neljän keskisuuren puolueen asemaan. Timo Soinin johtama perussuomalaiset väänsivät ison jytkyn vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Aiemmin hallitukset oli muodostettu kahden suuren puolueen pohjalle, yhden suuren aina jäädessä oppositioon kesannolle. Nyt tilanne oli muuttunut uudeksi ja hallitusta piti muodostaa vähän kaikkien tarpeiden mukaan.

Pitkään kestäneiden hallitusneuvottelujen tuloksena aloitti Jyrki Kataisen johtama sixpäkki hallitus – jonka saavutukset jäivät köyhiksi kuin piiritason kirittäjällä. Pienimmän yhteisen agendan yhdistäessä hallituksen politiikkaa, ei synny kuin sutta ja sekundata. Mikäli yhteistä arvomaailmaa ei hallituspuolueiden välillä synny, ei hallituksen ajama politiikkakaan toimi. Mutta. Entäpä jos presidentti voisi nimittää hallitustunnustelija ja voisi toimia hallituksen politiikan tukena – vastavoimana eduskunnan mielioikuille. Toimintakykyistä hallituista ei tarvitsisi siten raapia kokoon eduskunnan nurkkavieruja myöten.

Demokratian hehkutuksen paradoksaalisuus näkyy myös siinä, kuinka presidentti valitaan. Kekkonen valittiin valitsijamiesten toimesta. Vuodesta 1994 presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla. Demokraattisesti valittu presidentti toimisi vastavoimana demokraattisesti valitulle eduskunnalle. Tämä olisi yksi lääke demokratian ongelmakohtien korjaamiseen – saa käyttää…

Neuvostoliittoa ei enää ole, eikä Neuvostoliiton renkipoikaa Kekkostakaan. Kumpaakaan ei kaivata. Neuvostoliiton perinnön vuoksi vallasta kuohittu presidentti on enää vain impotentti kättelykaveri. Vastapotku Neuvostoliiton vaikutusvallasta irtautumisen vuoksi tuntuu yhä 2020-luvullakin. Olisiko aika irrottautua Neuvostoliiton perinnöstä ja rakentaa vallankolmijako kuin se on tarkoitettu!
Lisätietoja:

Kirja – Urho Kekkonen Suomen johtaja – Jukka Seppinen

Kirja – Minä ja Kekkonen – Lasse Lehtinen

Kirjanen – Hiljainen vallankumous – Björn Wahlroos

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s