Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin

putkimiesTyön sankari kuin Aleksei Stahanov

Suomen sisäpolitiikka oli kylmän sodan vuosikymmeninä taiteilua idän ja lännen välissä. Neuvostoliiton ote Suomesta oli vahva. Suomi ei kuitenkaan lipunut itäblokin maiden kaltaiseksi satelliittivaltioksi. Kauppasopimukset EFTA ja EEC olivat Suomen voittoja vapaiden länsimaiden joukossa. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Vasemmistopuolueet elivät kannatuksensa kulta-aikaa 1960- ja 70-luvulla. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.

 

Mitä se Lenin lupasi?

 

Kun Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden vuoden viimeisenä päivänä 1917, hänen kainalostaan pilkisti ketunhäntä. Tarkoitus oli provosoida Suomen työväki kapinaan porvarillisia vallanpitäjiä vastaan. Vapaussotana, veljessotana tai vain sisällissotana tunnettu kahakka taisteltiin kevään mittaan 1918. Punaisten tumppuhanskainen rosvoporukka tuhottiin järjestelmällisesti organisoituneiden valkoisten ja heitä auttamaan saapuneiden Saksan asevoimien toimesta. 

1920- ja 30-luvulla kommunistien kyyditseminen itärajalle oli aikalaishupia. Fasismin kliimaksi jäi (toistaiseksi) vuoden 1931 Mäntsälän kapinaan. Ääripäiden kitkeminen lientyi yhteistyön rakentamiseksi. Vuonna 1937 presidentti Kallio nimesi A. K. Cajanderin hallituksen, sen rungon muodostivat maalaisliitto ja SDP. 1940 solmittu tammikuunkihlaus oli sopimus, jossa työnantajapuoli tunnusti työntekijäpuolen vertaisekseen neuvottelukumppanikseen.

Hävityn jatkosodan ja Neuvostoliiton kasvavan voiman vuoksi Suomen geopoliittinen asema heikkeni. Neuvostoliiton intresseissä oli pitää Suomi tiukasti kiinni etupiirissään. Tämä tarkoitti vasemmiston tukemista niin, että se itse ottaisi vallan kuin Lenin oli vuonna 1918 jo uumoillut. Presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen myötämielinen ulkopoliittinen linja riitti Neuvostoliiton johdolle aina vuoteen 1964. Kunnes Leonid Brežnev syrjäytti Nikita Hruštšovin Neuvotoliiton suurimman jefen paikalta. Kylmän sodan punainen supervalta kiristi otettaan Suomen sisäpolitiikassa – tie vasemmistolaisille reformeille oli auki.

 

Mafia Ay

 

Kylmän sodan aikaan suomalainen vasemmisto ei taistellut proletaarin puolesta yhdessä rintamassa vaan pikemminkin toisiaan vastaan. SDP:stä irtaantui TPSL ja SKP:stä SKDL, lisäksi 1970-luvulla poliittisessa kentässä avoimen kommunistiset taistolaiset muodostivat äänekkään vasemmistoryhmänsä. Vaikka vasemmistolaisuus ei ollut yhtenäinen oli vasemmistolaisuus ilmiönä yleinen. 

Tämän ajan näkökulmasta 1960- 70-lukujen vasemmistolaisuus on ymmärrettävää. Tuolloin ei ollut vielä työehtoihin sisällytettyjä etuuksia tai autoimmuunisairautta potevaa sosiaaliturvaa. Vuosilomat, pekkaset ja lomaltapaluurahat olivat tervetulleita parannuksia työväen arkeen. Työehtosopimuksista sovittiin kolmikantaisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan edustajien toimesta. Kaikkiin uudistuksiin oli varaa ja uudistuksilla saatii paljon hyvää. Miksi?

Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa aina sotakorvauksista lähtien bilateraalista kauppaa Neuvostoliiton kanssa. Kahdenvälisen kaupan ajatuksena oli keskenään vaihdettavien hyödykkeiden tasapäinen vaihto. Suomi vei sekundaromua Neuvostoliittoon ja sai vaihdossa raakaöljyä. Suomen idänkauppa oli vaihtotaseeltaan ylijäämäistä, eli Neuvostoliitto osti enemmän kuin Suomi. Tämä rikastutti Suomea ja erityisesti Neuvostoliiton edustajien kanssa kauppaa tehneitä vuorineuvoksia.

Suomeen syntyi punaisten vuorineuvosten luokka, jotka kilpailivat suosiosta niin Kremlin kuin Kekkosenkin kanssa. Osasyy nykyiseen kurjuuteen paistaa vuorineuvosten paskan ruskeista kielistä. Kaupankäynti Neuvostoliiton kanssa piti Suomea turvallisesti piilossa esiin hiipivältä globalisaatiolta. Kylmän sodan aikana Suomi ei kohdannut kansainvälistä kilpailua yhtä rajusti kuin Neuvostoliiton romahdettua.

Idänkauppa vahvisti vahvoja ja suorastaan vaati hyvävelikerhoja sekä mainiota pärstäkerrointa. Asiat olivat neuvoteltavissa hintaa myöten. Idänkaupan, vasemmistolaisuuden ja vielä otollisen ikärakenteen vuoksi Suomessa voitiin tehdä ja tehtiin paljon uudistuksia, jotka toimintaympäristön totaalisen muutoksen vuoksi ovat muodostuneet raskaaksi hintalapuksi.

 

Globalisaatio ja internet = halvempi maailma

 

Globalisaation ja ennen kaikkea internetin vuoksi maapallosta on tullut yksi kauppa-areena. Maailman työmarkkinoille on lisäksi tullut yli miljardi uutta työntekijää, jotka ovat valmiitta tekemään töitä murto-osalla pekkasistaan nauttivan suomalaisen duunarin palkasta. Globalisaation vuoksi palkka on nykyään työn tuottavuuden funktio. Made in Finland brändi merkitsee laatua vain suomalaiselle. Made in China kelpaa kun hintalappua vilkaisee. Yritys hinnoittelee palkkakustannukset osaksi tuotteidensa hintaa, kun hinta nousee niin kysyntä laskee. Globalisaation vuoksi suomalaisen duunarin suhteellinen hinta on kohonnut maailman markkinoilla.

Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vuoden 1970 helmikuussa solmittu laki työehtosopimusten yleissitovuudesta on laki, joka on antanut ay-liikkeelle yksinoikeuden sanella työn hinta. Näinpä Neuvostoliiton perintö näkyy myös suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen monopolivaltana. 

 

Lisätietoja:

Kirja – Minä ja Kekkonen – Lasse Lehtinen

Kirja – Urho Kekkonen Suomen johtaja – Jukka Seppinen

Kirja – Kuinkas tässä näin kävi – Björn Wahlroos

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s