Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Kekkonenmarkka

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. 1990-luvun laman syvyyteen vaikutti idänkaupan loppuminen Neuvostoliiton romahtamisen vuoksi, mutta myös suomalaisen teollisuustuotannon laatu – Venäjän karhulle kelpasi myös susi.

 

Sotakorvausten liioiteltu rooli

 

Väite suomalaisen teollisuuden syntymisestä sotakorvausten myötä on kansallinen jatkokertomus sodassa koetulle urhollisuudelle. Tulkinnassa korostetaan aina suomalaisten uhrimieltä ja loputonta sisukkuutta – lyötynäkin me yhä nousemme! Sodassa Suomea puolustaneet laitettiin tarinan myötä myös rakentamaan hyvinvointivaltion perusmuurin. Sotaan joutuneen sukupolven rooli suomalaisuuden rakentajana on kulkenut kahta reittiä pitkin – sodan ja rauhan. Eikä heidän tekemistään tässä ole tarkoitus kritisoida. He joutuivat elämään nuoruuttaan ja aikuisuuttaan Euroopassa vallinneina hirveinä aikoina. Hyvin pärjäsivät.

Eikö Suomeen olisi syntynyt teollisuutta ilman suurvallan pakotusvoimaa tai ankaria rauhanehtoja? Tämän vuoksi sotakorvaukset ovat saaneet suomalaisen teollisuuden synnyssä painoaan suuremman arvon. Teollisuus rantautui Suomeen jo 1860-luvulla. Ensimmäiset tehtaat keskittyivät puunjalostukseen. Fredrik Idestamin perustama puuhioketta tuottanut yritys Nokia Oy oli Suomen ensimmäisiä teollisia yrityksiä. Suomeen oli jo kehittynyt teollista tuotantoa, joka sotakorvausten myötä laajeni. Toimialojen määrä ei kasvanut, vaan olemassa olevat yritykset saivat suurimman osan sotakorvausten tilauksista. Sotakorvaukset vahvistivat vahvoja.

 

Setä Stalin ja köyhän ymmärrys

 

Kun kommunistit yrittivät vaaran vuosina napata vallan Suomessa, ei Stalin laittanut tikkuakaan ristiin suomalaisten kommunistien tukemiseksi. Hänen intresseissään oli Suomen kyky maksaa sotakorvaukset pois. Koska Neuvostoliitto ei onnistunut miehittämään Suomea, pelkäsi Stalin, että ulkoapäin tullut tuki olisi herättänyt suomalaisten lähimuistissa lymynneen puolustustahdon. Siksi suomalaisten kommunistien olisi itse pitänyt kyetä kaappaamaan valta vaaran vuosina (1945-1948).

Neuvostoliitto ei ollut sodan päätyttyä vielä supervalta, vaan pahasti sodan kärsimyksistä ja sisäisistä likividoinneista kärsinyt maa. Sotakorvaukset auttoivat Neuvostoliittoa toipumaan toisen maailmansodan rasituksista. Stalin oli jopa niin helpottunut, että alensi Suomelle kohdistettuja sotakorvauksia. Olympiavuosi olikin kansallistunnon kliimaksin vuosi. Sotakorvaukset oli saatu korvattua, Armi Kuusela valittiin miss Universumiksi ja Helsingissä juhlittiin Coca-Colan rantautumisen lisäksi myös viimesiä “puhtaita” olympiakisoja. Suomessa puhalsi myötätuuli.

 

Clearing-kauppa ja Kekkonen

 

Kone Oyj:n legendaarinen Pekka Herlin kirosi idänkaupan pitävän Suomen teollisuuden kehitysmaan tasolla. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kaupankäynti oli suoraa jatkoa sotakorvausten päätyttyä. Kaupankäynti Neuvostoliiton kanssa ei ollut viennin ja tuonnin muodostumista vapaasti markkinoilla, vaan kauppa oli enemmän tai vähemmän vaihtokauppaa. Kahdenvälistä kauppaa kutsuttiin clearing-kaupaksi.

Siinä ideana oli sopia tulevan tilikauden tavoitearvot erilaisten hyödykkeiden vaihdosta. Kaupankäynnistä pidettiin maiden välillä kirjaa. Tavoitteena oli, että tilikauden lopussa molempien osapuolten saamiset ja antamiset vastasivat keskenään. Neuvostoliitto oli kroonisesti alijäämäinen Suomen kanssa käydyssä clearin-kaupassa. Neuvostoliitto piti siis Suomen vaihtotasetta ylijäämäisenä – eli rahoitti suomalaisten elämää. Suomalaisten rakennusmiesten urakat Kostamuksessa olivat eräitä clearing-kauppaan kuuluneita vaihtoja. 

Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991, tyrehtyi myös kahdenvälinen kauppa. Pelkkä idänkaupan loppuminen löi lovensa Suomen kansantalouteen. Pahempaa jälkeä kuitenkin oli jo tehnyt Suomen teollisuuden riippuvuus Neuvostoliitosta. Suuret ikäluokat saattavat herkistyen muistella, kuinka onnellisesti asiat olivat ennen. Suomessa valmistettiin paljon erilaisia tuotteita kuten elektroniikkaa ja farkkuja.

Suomen monipuolinen teollisen tuotannon mahdollisti Neuvostoliitto. Globalisaatio oli vain futuristien haaveena. Suomalaiset yritysten johtamiskäytänteet, köyhät markkinointitaidot ja laadultaan heikot tuotteet eivät haitanneet, koska vierusmaana oli supervalta, joka oli valmis tekemään tappiollistakin kauppaa. Halvalla kun sai pitää Suomen etupiirissään. Presidentti Kekkosen rooli Suomen ykkösmyyntitykkinä oli aikalaisten suuri voitto.

 

Euro – uutena ryssänä

 

Vuonna 1998 Suomi liittyi Euroopan valuuttaunioniin (EMU). Euro otettiin käyttöön 1.1.1999 ensin tilivaluuttana ja 1.1.2002 maksuvälineenä. Suurin syy valuuttaunioniin liittymiseen on markan sitominen varmemmalle pohjalle kuin se oli ollut lama-aikana. Suomen taloudelle kaivattiin vakautta laman myötä koettujen kauhujen vuoksi. Suurin yksittäinen syy 1990-luvun lamaan oli Suomen Pankin harjoittama liian kireä rahapolitiikka. Neuvostoliiton rooli laman osalta rakentui elinkeinoelämän ja suomalaisten teollisuuspatruunoiden helppojen voittojen kautta. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta – ei kahletta.

 

Lisätietoja:

Kirja – Minä ja Kekkonen – Lasse Lehtinen

Kirja – Kuinkas tässä näin kävi? – Björn Wahlroos

Kirja – Euro: Valuutta ilman valtiota – Sixten Korkman

Kirja – Talous ja Utopia – Sixten Korkman

Kirja – Koneen ruhtinas – John Simon

Linkki – Kekkosen markkakuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s