Panostukset ekologisiin innovaatioihin parantavat myös työllisyyttä

tuulimyllyTuulimylly on satoja vuosia vanha esiteollinen innovaatio.

Kun koronavirus laittoi talouden kontilleen, unohtui niin mennyt kuin tulevakin. Kriisin aikana eletään päivä kerrallaan. Yritykset tuskailevat tyhjyyttään kumisevan kanssan kanssa. Ikäihmiset ovat linnoittautuneet kotiinsa kuin kuolemaa karkuun. Hallitukset ovat luvanneet tekevänsä kaikkensa. Ihmisten liikkumista rajoitetaan, mutta silti on hinku Lapin lumille. Aikanaan tämäkin kurjuus loppuu ja ollaan taas tutun kriisin kimpussa – ekokriisi ei kadonnut minnekään.

 

Talouden lyhin historia

 

Jos nyt joku ei tiedä: ekokriisi johtuu ihmisen aiheuttamasta liiallisesta kulutuksesta. Sen taustalla on vuosisatoja vanha tapa järjestää tuotanto. Aikaisemmat muodot tuotannon järjestämiseen ovat olleet orjatalous ja feodaalijärjestelmä. Antiikin Rooma oli talous, jota pyörittivät orjat. Feodaalijärjestelmässä maan omisti yläluokka, joka oli etuoikeudestaan tilivelvollinen kuninkaalle. Luokkayhteiskunta oli feodaalijärjestelmän synnynnäinen piirre – ainakin jos uskomme Marxia.

Hiljakseen kehittyneet (neljä i:tä) instituutiot, innovaatiot, investoinnit ja intrgraatio kiihtyivät teollistumiseksi 1700-luvun lopulla. Teollistumisen myötä tuotannon järjestäminen siirtyi tehtaiden ja tuotantolaitosten omistajien (kapitalistien) harteille. Teollistumisen ero aikaisempiin tuotantotapoihin oli sen tehokkuus. Ennen teollistumista maailmantalous per capita ei kasvanut juurikaan. Malthusilainen tasapaino piti talouden kehittymisen aisoissa. Mikäli väestö kasvoi liikaa, nälänhätä, taudit, kurjuus ja kuolema tasapainottivat väkimäärän ja maan kantokyvyn.

Teollistuminen muutti malthusilaista tasapainoa. Maanviljelyksen koneellistuminen lisäsi maanviljelyn tuottavuutta. Fossiiliset polttoaineet antoivat voimaa koneille ja tehtaille, missä tuotettiin ja tuotetaan yhä tavaroita ihmisapinan kulutettavaksi. Eläimellisen vietin ohjaamana esittelemme uusia esineitämme todistellaksemme kohonnutta sosiaalista statusta – vain rohkeimmat jättävät autonsa esittelemättä. Tarpeen ja turhamaisuuden raja on häilyvä, silti jokaiselle tärkeä. Me elämme työpaikkojemme kautta.

 

Ekologiset innovaatiot uuden talouden mahdollisuutena

 

Vuosina 2009 – 2011 Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin: onko ekologisiin innovaatioihin panostaneilla yrityksillä parempi kyky palkata väkeä töihin eli työllistää. Tutkimuksessa tutkittiin yli 9000 yritystä, joista 6129 olivat panostaneet innovaatioihin. Näistä yli 6000:sta yrityksestä ekologisiin innovaatioihin olivat panostaneet 2892 yritystä, (47%). Tutkimuksessa selvitettiin kahden ekonometrisen yhtälön avulla yritysten ekologisten innovaatioiden omaksumisen ja työllisyyden välistä yhteyttä. 

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena ja siinä testattiin neljäätoista hypoteesia, kuinka yritykset omaksuvat ekologiset innovaatiot. Hypoteesit koskivat yrityksen kokoa, kuulumista yritysryhmittymään, yrityksen ikää, julkisen sektorin tarjoamia tukia (yritystuet), R&D, kansainväliseen kauppaan orientoitumista sekä sisäisten ja ulkoisten informaatio lähteiden vaikutusta.

  • H1a. Yrityksen koko vaikuttaa positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H2a. Kuuluminen ryhmittymään vaikuttaa positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H3a. Yrityksen ikä vaikuttaa negatiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H4a. Julkisen sektorin tuki vaikuttaa positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H5a. R&D vaikuttaa positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H6a. Kansainvälisille markkinoille suuntautuminen vaikuttaa positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.
  • H7a. Sisäiset ja ulkoiset tietolähteet vaikuttavat positiivisesti eko-innovaatioiden omaksumiseen.

Hypoteeseista vain hypoteesi H3a ei pitänyt paikkaansa – yrityksen koko ei vaikuttanut negatiivisesti ekologisten innovaatioiden omaksumiseen. Ekologisten innovaatioiden omaksumisen vaikutusta työllisyyteen selviteltiin seuraavilla hypoteeseilla.

  • H1b. Yrityksen koko vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi
  • H2b. Kuuluminen ryhmittymään vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.
  • H3b. Yrityksen ikä vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.
  • H4b. Julkisen sektorin tuki vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.
  • H5b. R&D vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.
  • H6b. Kansainvälisille markkinoille suuntautuminen vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.
  • H7b. Sisäiset ja ulkoiset tietolähteet vaikuttavat positiivisesti työllisyyteen, eko-innovatiivisen käyttäytymisen kontrollointi.

Näistä hypoteeseista H2b ei pitänyt paikkaansa ja hypoteesit H4b ja H7b eivät pitäneet yksiselitteisesti paikkaansa. Yrityksen kuuluminen osaksi alansa yrityspatteristoa ei vaikuttanut työpaikkojen kasvuun. Julkisen vallan tuki voi olla yrityksille monenlainen, joten yksiselitteistä hyötyä työllisyyteen ei julkisen vallan tuella saavuteta. Organisaation sisäisten ja ulkoisten informaatiolähteiden hyödyntäminen ekologisten innovaatioiden kehittämisessä ei myöskään ollut yksiselitteisesti työllisyyttä kehittävä.

Kahteen edellä mainittuun vaikuttivat suuresti yrityksen koko. Isommissa yrityksissä organisaation omat R&D resurssit tuottavat uusia innovaatioita. Pienemmissä yrityksissä sen sijaaan pyritään hyödyntämään organisaation ulkopuolista osaamista uusien  innovaatioiden kehittämisessä. 

 

Lopputulos 

 

Panostukset ekologisiin innovaatioihin korreloivat positiivisen työllisyyskehityksen kanssa. Tätä voi havainnollistaa yrityksen yleisen innovaatiotoiminnan positiivisella vaikutuksella yrityksen kilpailukykyyn. Schumpeteriläinen kasvuteoria painottaa innovaatioita talouden kehittymisen keskeisimpänä ajurina. Uudet innovaatiot syrjäyttävät markkinoilta vanhat ja kestämättömät. Innovaatiopanostukset ovat siis yrityksen menestymisen edellytys.

Verrattuna entisiin aikoihin, nykyään maiden hallitukset kautta linjan subventoivat yrityksiä näiden matalasta hiilijalanjäljestä. Joten nykyään kannustimet luoda ekologisia innovaatioita on suuremmat kuin aikaisemmin. Markkinat kasvavat kestävästi tuotettujen hyödykkeiden parissa. Julkisen vallan onkin tarjottava yrityksille kannustimia tuottaa ekologisesti kestäviä innovaatioita. Julkinen valta luo markkinoiden toiminnalle institutionaalisen perustan – kestävän kehityksen suuntaviivoja vedellään parlamentaaristen voimien kädestä. 

Koronaviruksen myötä maailmantalous on taantunut. Julkisen talouden on tehtävä yritysten toimintakyvyn turvaamiseksi sen minkä voi (on jo tehnytkin). Kun koronavirus on taltutettu, alkaa uuden Suomen rakentaminen. Tulevaisuuden kannalta Suomen työpaikat ovat luonnon antimien varassa – uusien innovaatioiden muodossa. 

 

Lisätietoja:

Tutkimus – Environmental Innovation and Employment: Drivers and Synergy

Kirja – Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika

Kirja – Maailman taloushistoria: Teollinen aika

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s