Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

aluepolitiikkaapinaPeukkuttipa Aluepolitiikka-Apina ja siitäpä alkoi napina!

Maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa suuret. Uusimaa elättää suurta osaa reuna-alueiden Suomesta. Pirkanmaa hiihtää Stadin perässä, mutta bisnes on keskittynyt Helsingin ympärille. Kasvukeskuksia puuhaillaan ympäriä Suomea. Kuntayhtymä toisensa jälkeen kehuu teollisuuskyläänsä tai innovaatiokeskittymäänsä. Vararengaspalvelusta tai putkiasennusfirmasta on harvoin löydettävissä synergiaetuja kansallisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Miten siis tulisi kehittää maakuntien Suomea?

 

Raha Suomeen rantautui rantojen kautta

 

Jo piispa Henrikin ajoista lähtien Suomen elinkeinoelämä on keskittynyt rannikolle. Turku kukoisti pitkään Suomen maakunnan pääkaupunkina, kunnes vuonna 1812 Venäjän keisarikunnan tsaari Aleksanteri I vaihtoi autonomisen suuriruhtinaskunnan uudeksi pääkaupungiksi Helsingin. Skotlantilainen James Finlayson perusti konepajansa vuonna 1820 Tampereelle. Ja Pirkanmaan teollistuminen vahvistui Fredrik Idestamin vuonna 1865 Nokialle perustaman puuhiokefirman perustamisen myötä.

Kekkosen aikana teollista tuotantoa ripoteltiin vuorineuvosten perseennuolemisen perusteella. Presidentti muisti synnyin maakuntaansa, nykyisin kuolemaa tekevää Kainuuta. Rajan tuntumassa oli hyvä pitää firmaa – sodan jälkeen. Idänkaupan turvin koko Suomea voitiin aluepolitiikan avulla pitää asuttuna. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen globalisaatio on kiristänyt otettaan myös Suomesta ja Suomen maakunnista. Kainuulaiset taistelevat samoilla areenoilla kuin Uudellamaalla.

 

Yrittäjyys kansallisena ihmelääkkeenä

 

Yrittäjyyttä pidetään ihmelääkkeenä talouden- ja ympäristön ongelmien ratkaisussa. Sen lisäksi, että yrittäjyys on kovasti persoonallisuuteen sidottu ammatti tai tapa tehdä työtä, yrittäjyys on myös aikaan ja alueeseen sidonnainen. Maailman suurimmat yritykset ovat järjestäen kasvaneet kehittyneissä talouksissa. Makrotasolla voisi ajatella yrittäjyyden kasvun kertovan kansantalouden kilpailukyvyn kohentuneen. Näin ei ole. Yrittäjien määrän kasvu ei kerro parantuneesta kansantalouden kilpailukyvystä. 

Michael E. Portersin kilpailukykyteoria jakaa kansallisen kilpailukyvyn kahteen tekijään: mikro- ja makrotasoon. Makrotason muodostaa yhteiskunnan sosiaalinen infrastruktuuri, poliittiset instituutiot ja kansallinen talouspolitiikka. Mikrotason muodostaa yrittysten ympäristö, yritysklustereiden kehitys ja yritysten liiketoiminta sekä strategiat. Portersin kilpailukykyteoria antaa yritysten lähiympäristölle merkittävän roolin, sillä se on ensimmäinen taso, jolla yritys toimii. Tämän vuoksi kansallisen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä ottaa alueelliset erot huomioon.

 

Tutkimus Romaniassa

 

Vuonna 2012 Romaniassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin maan alueellisia eroja, kuinka jo aloittaneet sekä potentiaaliset yrittäjät haluaisivat kehittää alueensa yrittäjyyttä. Tutkimuksessa oli satunnaisotannalla valittu tutkittavien perusjoukko ja jaettu se neljään eri joukkoon, jotka oli jäsennelty eri ominaisuuksien mukaan. Ensimmäisessä tutkimusjoukossa tutkittiin 1200 työntekijää potentiaalisina yrittäjinä. Toisessa joukossa oli 360 henkilöä, joista 50% oli opiskelijoita, 30% työttömiä, 10% eläkeläisiä ja viimeinen 10% armeijan kapiaisia. 

Kolmannen joukon muodosti 360 yrittäjää ja viimeisen tutkimusjoukon pk-yritysten yrittäjät/omistajat, heitä myös 360. Tutkimus oli tehty kyselylomakkeella, jonka tarkoituksena oli selvittää potentiaalia ruveta yrittäjäksi tai kehittää yritystään. Tutkimuksen pohjalla oli Romanian kansallinen kilpailustrategia, jossa maa oli jaettu kolmeen eri alueelliseen sektoriin. Tutkimusjoukot oli jaettu tasan näiden kolmen alueen kesken. 

 

Aluepolitiikka on yhä pyhä

 

Niin kuin Suomessakin on maakuntien välillä alueellisia eroja toimia yrittäjänä, innovoida ja luoda taloudellista kasvua, niin on myös Romaniassa. Alueilla on eroja. Ne alueet joilla on saatavilla rahoitusta, osaavia työntekijöitä ja kasvavat markkinat (kasvukeskukset) myös yritykset pystyivät kehittämään liiketoimintaansa paremmin kuin niillä aluella, missä ei ole samanlaista toimintaympäristöä yrityksille.

Lisäksi alue oli houkuttelevampi myös potentiaalisille uusille yrittäjille. Kasvukeskukset houkuttelevat uusien yrittäjien lisäksi myös rahoitusta. Rahoitus on edellytys investoinneille. Ja missä investoinnit, siellä työpaikat. Top-down -tyyppisellä kansallisen kilpailukykyyn tähtäävällä politiikalla voidaan toki parantaa kansallista kilpailukykyä, mutta samalla aiheutetaan polarisaatiota maan sisällä alueiden välille. Jossain teoreettisessa mallissa tämä ei ole ongelma, jos kuvitellaan, että työn perässä liikkuminen olisi vaivatonta kuin introvertille karanteeni.

Paradoksaalista kansallisessa kilpailukykypolitiikassa tekeekin kasvava tarve aluepolitiikalle. Yhdestä päästä autetaan kun toisesta vastustetaan. Toki taustalla voi olla poliitikkojen kaukonäköisyys siitä, mikä on lopulta parasta millekin alueelle. Moiseen kaukonäköisyyteen en luottaisi.

 

Mitäpä voisi tehdä?

 

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.

Onko vaihtoehtona valita kasvukeskusten dynamiikan tai “koko maa asuttuna” periaatteen väliltä? Ehkä ei. Alueiden sisälle voidaan luoda klustereita, jotka kilpailevat ensisijaisesti osaamisesta. Tässä koulutusjärjestelmällä, innovoinnilla sekä ideoilla on kuningattaren rooli.

 

Lisätietoja:

Tutkimus – Regional differences in entrepreneurial perceptions and implications for the Romanian competitiveness policy

Kirja – Suomen Historia – Henrik Meinander

Linkki – Piaxabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s