Suomi Unkarin tiellä

unkarintieBefore the dark times…

Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 1924 suomalaiset kestävyysjuoksijat Paavo Nurmi ja Ville Ritola valmistautuivat seuraavan päivän juoksukisaan syömällä kauraryynisosetta. Pariisilaiset vitsailivat heidän syöttävänsä moista moskaa vain hevosilleen, johon suomalaisten tiedetään vastanneen: “Ilmankos juoksemmekin kuin hevoset.” Pelkän kauran syöttämisen sijaan, myös juoksijoitakin täytyy ensin harjoittaa. Kilpailukyky vaatii kuntoa.

 

Kansantalouden kilpailukyvyn molemmat puolet

 

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.

Taloudellinen menestys on siis seurausta kilpailukyvystä. Mikään edellä mainituista määritelmistä ei ota kantaa siihen, miten kilpailukyky rakentuu. Perinteisesti kilpailukyvyn rakentuminen pohjautuu ensisijaisesti taloudellisiin tekijöihin kuten hintakilpailuun tai rahoituksen saatavuuteen. Perinteinen tapa tarkastella kilpailukykyä saattaa olla vanhentunut ja kaavoihinsa kangistunut.

Taloudellista kasvua mitataan BKT:n muutoksilla. BKT puolestaan mittaa kansantaloudessa tuotetun arvolisän – jonkunhan se arvo on tehtävä. Joseph Schumpeter kehitteli endogeenisen talouskasvuteorian, jossa taloudellisen kasvun tekijät löytyvät talouden sisältä. Taloudellinen kasvu tapahtuu Schumpeterin teoriassa yrittäjien kehittäminen innovaatioiden kautta. 

 

Tapaus Unkari 

 

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 myös Unkari pääsi irti sen ikeestä. Unkari ei koskaan kuulunut Neuvostoliittoon, mutta oli tiukasti sen otteessa. Kun kansandemokratia oli haihtunut kommunismin myötä, piti alkaa Unkarin uuden kasvun kausi. Ymmärrettävää että Unkari valitsi tyystin toisenlaisen kasvustrategian kuin oli tottunut. Sen sijaan että Unkari olisi pyrkinyt kasvattamaan talouttaan laadulla se kasvatti sitä määrällä. Se oli väärä valinta. Talouden kytkys koko yhteiskuntaan on vahva, sen me näemme nyt.

MIT:n taloustieteen professori Lester Thurow ennusti 90-luvun alussa Unkarin ottavan länsimaiden elintason nopeasti kiinni, mikäli maa panostaisi osaamiseen. Tämä olisi tarkoittanut politiikkaa, jossa panoksia olisi lisätty koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja yrittäjyyden dynamisuuteen. Mutta ei. Unkari valitsi strategian, missä se houkutteli maahan vierasta pääomaa halvalla työvoimalla sekä edullisella verokohtelulla. Unkarin taloudellista linjaa kannattivat niin IMF, Maailmanpankki sekä sittemmin EU – Maastrichtin sopimus vaatii julkisen talouden tasapainoa.

Maastrichtin sopimuksen täyttämisen vuoksi Unkari tasapainotti julkista talouttaan leikkaamalla muun muassa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Näinpä koulutettu väestö ei saanut osaamista vastaava työtä, joten aivovuoto Unkarista muihin maihin pahensi kompetenssipulasta jo entuudestaan kärsivää maata. Unkarin kilpailukyky perustui halvalle työvoimalle ja maasta kehittyi lähinnä komponentteja valmistava talous. Unkarilla olisi ollut toinenkin tapa rakentaa talouttaan.

 

Ihminen tekee talouden

 

Ns. Kotlerin talouskasvu-mallissa taloudellinen kasvu voidaan ymmärtää myös taloudelliseksi kehittymiseksi. Talouden kehittymiseen vaikuttaa aineeton pääoma kuten kulttuuri, arvot, asenteet ja sosiaalinen kestävyys. Mallissa on myös mukana perinteiset “kovat” talouskasvun tekijät kuten raha, hinnat ja teknologia. Kotlerin malli painottaa inhimillistä ja aineettomaa pääomaa talouskasvun tekijänä. Rahaa tarvitaan, mutta osaamisen kautta syntyy kansantalouteen arvonlisää.

Kun tarkastellaan valtioita, joissa sosiaalinen kestävyys ja kulttuuri tunnustavat ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvon puhutaan samalla myös valtiosta, jota kroonisesti löytyvät kilpailukykylistojen kärkipäästä. Pohjoismaat (myös Suomi) ovat kilpailukykyisiä maita, vaikka niissä on korkea veroaste laajan julkisen sektorin vuoksi. Pohjoismaat ovat kilpailukykyisiä kuitenkin sen vuoksi, koska niissä on koulutettua väkeä, runsaasti ideoita sekä turvaverkko, joka pysäyttää vaikka putoaisikin.

 

Kiky, kiky, kiky, lauloi Juha ja kikytteli vaan

 

Juha Sipilän hallitus lähti parantamaan Suomen kilpailukykyä tasapainottamalla valtionbudjettia leikkaamalla muun muassa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Lisäksi Sipilän hallitus pyrki parantamaan Suomen kilpailukykyä hintakilpailun kautta. Kun kilpailukykysopimus solmittiin olin itsekin sen kannalla, että tehty ratkaisu oli oikea. Kun valuuttaa ei voi devalvoida, niin työvoiman voi. Empä ole enää.

Sipilän hallitus teki osansa, että Suomen talous palasi kasvu-uralle. Kuitenkaan tehdyt päätökset eivät olleet kestävällä pohjalla. Niin aktiivimalle kuin kikykin ovat enää vain halpa muisto. Kansantalouden kilpailukykyä olisi pikemminkin pitänyt kasvattaa koulutuksella, tutkimuksella, innovaatioiden tukemisella sekä kulttuurisen koheesion vahvistamisella. Muutaman vittuuntuneen ylityöminuutin viettäminen työpaikalla ei paranna Suomen kilpailukykyä.

 

Ja mitä on talouden kehittyminen?

No sitä, että enemmän jauhoja pullassa ei tee pullasta parempaa, mutta kun pullaan laitetaan mustikoita puhutaan jo korkeamman jalostusasteen tuotteesta. Talouden kehittyminen on hyödykkeiden laadun kehittymisen sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan summa.

 

Lisätietoja:

Tutkimus – The competitiveness of economies: Different views and arguments – Csath Magdolna

Kirja – The Economic Growth – Philippe Aghion

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s