Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

yhteiskuntapolitiikkaKapakka on kuin yhteiskunta – globaali ja lokaali.

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

 

Mitä on yhteiskuntapolitiikka?

 

Opiskelen pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa. Silti en osaa yksiselitteisesti määritellä, mitä moinen tieteenhaara tutkii. Ongelman selitys voi liittyä toki tyhmyyteeni, mutta myös tieteenalan monimerkityksellisyyteen. Yhteiskuntapolitiikka kun ei ole taloustiedettä, ei sosiologiaa, ei valtio-oppia, ei politiikan tutkimusta eikä filosofiaa, saati edes yhteiskuntafilosofiaa.

Mutta yhteiskuntapolitiikka on silti sekä taloustiedettä,  sosiologiaa, valtio-oppia ja filosofiaa. Tieteenhaarana yhteiskuntapolitiikka on vähän kaikkea tunnustamatta oikein kenenkään väriä. Yhteiskuntapolitiikkaa voisi tieteenalana luonnehtia yhteiskuntatieteiden kymmenottelijaksi – kymmenotteluahan pidetään yleisurheilun kuninkuuslajina. Yhteiskuntapolitiikan synonyyminä pidetään usein sosiaalipolitiikkaa.

Sosiaalipolitiikka kehittyi samoihin aikoihin, kun Suomi rupesi vaurastumaan 1900-luvun alussa. Sosiaalipolitiikan varhaiset juuret ovatkin köyhäin-, vanhain- ja sairainhoidossa. Vanhakantaiset sanat kuvaavat sosiaalipolitiikan kohderyhmää. Sosiaalipolitiikan tarkoituksena on alun alkaen hoitaa heikommassa asemassa olevia ja varulta myös leimata avunsaaja sosiaalisesti alempaan yhteiskuntaluokkaan.

Tänä päivänä puhe köyhien hoitamisesta heijastaisi kaikuja apartheidista. Sosiaalipolitiikan tutkimuskenttä majailee yhä nuor- ja vanhasuomalaisten ajan kysymysten äärellä. Sosiaalipolitiikkan tutkimuskentä on aina ihmisen kurjuudessa.  Yhteiskuntapolitiikan tutkimuskenttä on yhteiskunnassa. Näimpä yhteiskuntapolitiikka ei ole siis sama kuin sosiaalipolitiikka, ero paljastuu viimeistään niissä kysymyksissä, jotka koskevat surkeimmassa asemassa olevien tilannetta. Sosiaalipolitiikan tutkija piehtaroi kuin sika ihmisten kurjuudessa. 

 

Ketäpä koskee siis yhteiskuntapolitiikka?

 

Tutkimuksen kohteena ovat hallintorakenteet, talouden vaikutukset yhteiskunnan rakenteiden sutjakkuuteen tai lainsäädännöllisten muutosten vaikutukset ihmisten arkeen. Tutkimuskenttä ei kavahda työelämää tai sen muutosta, vapaana tutkimuksesta eivät vaeltele vanhukset eivätkä tutkimukselta turvassa ole edes turvapaikanhakijat. Yhteiskuntapolitiikan tutkija ei lepää edes maailmanpolitiikan ääressä.  Heiltä ei löydy vaatimattomuutta edes ekonomisten edessä. Yhteiskuntapolitiikan tutkija on yhteiskunta tutkimuksen jumala.

Yhteiskuntapolitiikan tutkimus on tiedettä siinä missä, mikä tahansa ihmistieteellinen tutkimuksen ala. Tutkijan työkalupakista löytyvät sofistikoituneet instrumentit, joiden avulla havainnoin kerättyä tutkimusaineistoa käsitellään vimmalla, jonka rinnalla CERN:in hiukkaskiihdytin kuin hulavanne keski-ikäisen lanteilla. Kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmetodit astelevat käsikynkkää yhteiskuntapolitiikan tutkijan säestäessä orrelta.

 

Tiedettä vai kirjallisuutta?

 

Luonnontieteilijät voivat toki parahtaa ihmistieteellisten tutkimusalojen tulosten kelpaavan vain kepeäksi kioskikirjallisuudeksi. Tutkimustulokset ovat silti tieteen keinoin hankittuja ja falsifioinnin alttarille alisteisia. Tiede vastaan käytäntö eivät riitele yhteiskuntapolitiikassa, sillä yhteiskuntapolitiikka on tiedettä ja tiede tunnetusti tiukasti kiinni käytännössä. Luonnontieteistä poiketen ihmistieteiden tulokset ovat usein monitulkintaisia ja huutavat aina lisätutkimuksia. Työtön yhteiskuntapolitiikan tutkija on siis löytänyt fyysikolta alati karkaavan totuuden.

Tutkimuksellisen kentän monipuolisuudesta ja tutkimustulosten moniselitteisyydestä johtuen yhteiskuntapoliittinen tutkimus ei ole mielipiteistä vapaata. Mutta mikäpä tieteen haara olisi? Matemaatikot kinastelevat yhä pluslaskujen pätevyydestä, fyysikot painovoimasta ja kolmen taloustieteilijän kohdatessa syntyy aina neljä mielipidettä. On selvää, että yhteiskuntapolitiikka herättää poliittisia intohimoja. Mutta eikö tämä ole juuri se voima, joka puhaltaa falsifioinnin purjeeseen?

Koulukuntien keskinäinen kilvoittelu kohti totuutta on se kriittinen voima joka vie yhteiskuntatiedettä eteenpäin. Diktatuurien tunnusmerkki on aina ollut koulukuntien puute. Virallista linjaa on kyseenalaistettu vain päätä lyhempänä. Tutkijat tutkivat kiinnostuksen kohteitaan, silti objektiivisuuteen pyrkivässä metodissa on aina inhimillisyyden menevä aukko. Tiedeyhteisön tiedostaessa tieteen inhimillisyys, voidaan karkeimmat julistukset vaientaa alas. Mielipiteiden riehu sammuu vertaisarvioinnin puhurissä. Kytemään jää tulkinnan leima, kuin kutsuakseen uusia tutkimuksia.

 

Äsken, nyt, kohta! Tutkimuksen suunta, vastavirtaa ja lohta!

 

Kun ajatellaan mihin yhteiskuntapolitiikan tutkimus tähtää, ei olla vain taivastelemassa faktojen maailmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka turvin yhteiskunnan sosiaalista oikeudenmukaisuutta rakennetaan. Siksi tutkimuksen kohteena lymyääkin yhteiskunnallinen ristiriita, epäoikeudenmukaisuus tai huoli tulevaisuuden riittämättömyydestä.

Tämän vuoksi yhteiskuntapoliittinen tutkimus on aina jo lähtökohdiltaankin poliittista – aivan kuin kaikissa muissakin yhteiskuntatieteissä. Yhtälailla ekonomistin julistus on aina politiikan julistus. Politiikka jää kuitenkin vaaleilla valittujen vastuulle. Tutkija ei päätää politiikan toimista, mutta eivätpähän poliitikotkaan päätä tutkijoiden tutkimuskohteista. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus etenee rauhassa omaa kevyttä kivikkoista polkuaan. Luonnontieteistä poiketen sen polku kulkee ajan mukana.

Ei miljardien vuosien maailmassa.

 

Lisätietoja:

Kurssi – Jyväskylän yliopisto – Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Linkki – Pixabayn kuvaan

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s