Talouskasvu ja ilmastonmuutos

ilmastonmuutosKorona vai pelkät saasteet?

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen markkinahäiriö. Näin julistaa Suomen Pankin nykyinen pääjohtaja Olli Rehn 6. lokakuuta 2018 julkaistussa blogikirjoituksessa. Markkinat tuottavat hyvinvointia vain, jos vaihdannasta ei koidu negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Ja mitä on negatiiviset ulkoisvaikutukset? Ilmastonmuutos, koronavirus, petokset, rikokset, kurjuus, halla ja kuolema. Haitallinen toiminta, jota ei oltu hinnoteltu (kielletty) kaupanteon yhteyteen. Hyötyjien sijaan löytyy kärsijöitä.

 

Ilmasto muuttuu kun kauppakassi puuttuu

 

Ilmastonmuutos on ihmisen taloudellisen toiminnan ulkoisvaikutuksena kehittynyt luonnonilmiö. Hiilidioksidi absorboi maan pinnalta avaruuteen takaisin säteilevää infrapunasäteilyä. Tämän vuoksi maapallo lämpenee päivä päivältä kuin sauna kesälomalla. Ympäristölle kestämättömäksi käyvä tuotantotapa muuttaa talouden pelisääntöjä.

Energiaveroja puuhaillaan hallitusten toimesta ruoskimaan voittoon kiiluvasilmäisesti ihastuneita kapitalisteja. Hiilivero, hiilitulli ja hiilinielu ovat huutokauppahenkisen päästökaupan ohella instrumentteja, joilla kansallisvaltiot ja niiden liittoumat ovat käyneet ilmastonmuutosta vastaan. James Bondilla oli julkishallinnon myöntämä lupa tappaa, tämän päivän kapitalistilla on oltava julkishallinnon lupa saastuttaa.

Pohjimmiltaan ilmastonmuutoksen syynä on ihmisapinan tarve saada suurta, kauniimpaa ja parempaa. Metsästäjä-keräilijät leuhkivat toisilleen keneltä löytyi eniten sipukankuoria tai muuta romua. Tänä päivänä kohonnutta sosiaalista statusta todistetaan uudella autolla tai isommalla asunnolla. Aurinkorannalla ylitsetursuavaa onnellisuutta on jaettava myös muille – sosiaalisen median kanavia pitkin.

Kulutus muodostuu arkisista hyödykkeistä. Hukkaan kadonneiden värikynien tilalle kuluttaja ostaa uuden paketin ja kauppakassin unohdettua kotiin, kuluttaja nappaa mukaansa uuden kassin. Tarve saada enemmän on syy kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Toisen syyn muodostaa kasvava ihmiskunnan joukko. Useamman ihmisen halutessa aina vain enemmän houkutus säännöstellä tuotantoa on todellinen.

Globaalin sosiaalipolitiikan kannalta tilanne muodostaa kiusallisen tilanteen. Kuinka kiellämme ihmisten yhtäläiset mahdollisuudet vaurauteen ja onneen? Voi olla, ettei raha tuo onnea, mutta sattumoisin vauraimmissa kansakunnissa elää onnellisimmat asukkaat. Kulutuksen kasvun ulkoisvaikutusten oikeudenmukainen kompensaatio on tulevaisuuden sosiaalipoliittisen toimien keskiössä.

 

Talouskasvu ja ilmastonmuutos

 

Ilmastonmuutoksen syynä pidetään yleisesti talouskasvua. Seuraavaksi pieni muistutus, miksi talouskasvua tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Jo aikoinaan Adam Smith arvosteli merkantilismia sen kyvyttömyydestä ymmärtää, mitä on taloudellinen hyvinvointi. Talouskasvu ei ole rahan keräämistä, eikä muoviryönän hamstraamista.

Taloudellinen kasvu on aina ollut  kuluttajien parantunut mahdollisuus hankkia hyödykkeitä oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kulutus on teknologisen kehityksen myötä jalostunut parempien hyödykkeiden kuluttamiseen. Juuri tuo muutos entisen ja uuden välillä on taloudellista kasvua. Muutos vanhasta parempaan vaatii välilleen innovaation. Innovaatiot voivat olla teknisiä, rakenteellisia tai sosiaalisia. Yhtä kaikki, muutos parempaan käy innovaatioiden kautta.

Talouskasvu on seurausta teollistumisen voimistumisesta. Instituutioiden, innovaatioiden ja integraation lisäksi teollistuminen tarvitsi investoinnit. Kansainväliset rahoitusmarkkinat siirtävät pääomia sinne, missä ne tuottavat parhaiten. Kun ilmastonmuutosta torjuvat innovaatiot muodostavat tuottavat markkinat, myös niihin kohdistuva rahoitus voimistuu vahvistaen investointeja kestäviin tuotantotapoihin.

Kestävä tuotantotapa vaatii uusia innovaatioita. Pitkän aikavälin kehityksen ja lyhyen aikavälin taloudellisen kasvun välillä on silti selkeä ristiriita. Kuuluisaa taloustieteilijää John Maynard Keynesiä lainaten: “Pitkällä aikavälillä me olemme kaikki kuolleita.” Joten ilmastonmuutoksen torjunta käy ensisijaisesti globaalein poliittisin päätöksin. Pitkällä aikavälillä innovaatioiden kautta.

 

Innovaatiot ihmisen poikana

 

Lyhyen aikavälin poliittinen ongelma on, kuinka toteutetaan ilmastokokousten tavoitteet? Taloudellinen kasvu tuottaa uusia innovaatioita, mutta lyhyen aikavälin taloudellinen kasvu on valtansa kahvassa pyrkimään pysyville poliitikoille pitkän aikavälin kestävyyttä houkuttelevampi vaihtoehto. Äänestäjät eivät ymmärrä kestävän kehityksen tarpeellisuutta, jos jääkaapin täyttää vain pelkkä valo. He äänestävät herkemmi sitä, joka lupaa heille työtä ja turvaa sen kustannuksella, joka lupaa sitä sadan vuoden päähän.

Kun väitetään, että tulevaisuudessa hyvinvointia sataa mannana taivaalta niukemmin, unohdetaan ihmisapinan käsittämätön kyky keksiä uutta. Yksi teollistumisen tärkeimmistä instrumenteista ovat olleet innovaatiot. Schumpeteriläinen talouskasvuteoria vannoo innovaatioiden nimeen. Teollistuminen ei ole kerran käyntiin pärähtänyt ilmiö, vaan jatkuvan kehityksen kautta uusiutuva ihmiskuntaa alati muuttava voima.

Vaikka en usko, että ilmastonmuutoksesta selvitään kuivin jaloin. Annan kuitenkin mahdollisuuden ihmisapinan luovuudelle tuottaa uusia ja mahtavia innovaatioita. Innovaatioissa asuu myös globaalin sosiaalipolitiikan oikeudenmukaisuuden siemen.

 

Lisätietoja:

Kurssi – Jyväskylän yliopisto – Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Blogi – Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen markkinahäiriö – Olli Rehn

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s