Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

tonttu“…perkele…”

Väitetään, että kisalla olisi yhdeksän elämää. Kauas ei kalpene ihminen. Onhan ihmiselläkin monta elämää. Seksielämän lisäksi on ainakin työ-, perhe-, oma-, ja elämä. Kuolemaa teemme hitaasti ja hartaasti. Maanpäällisestä taipaleestamme vietämme keskimäärin 8 prosenttia töissä. Monista elämistämme työelämä nauttii eniten palstamillimetrejä. Yhteiskunta on viritetty työelämää varten.

 

Työelämän laatu

 

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta (organisaatio), yhteiskunnasta (kulttuuri, instituutiot) ja työn vaihtoehtoiskustannuksista (työttömyys,eläke,opiskelu). Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus – samalla myös kadotus.

Pelkkä työn sisältö ei riitä mahdollisuuksineen ja haastavuuksineen kuvaamaan työntekijän hyvinvointiin liittyviä piirteitä. Organisaatiokulttuuri rakentuu organisaation kirjoitetuista ja kirjoittamattomista säännöistä, tavoista ja tottumuksista. Organisaatiokulttuuri on organisaatioiden päivittäiseen toimintaan liittyvistä tekijöistä kaikkein voimakkain.

Työntekijän ammatillisen pätevyyden tai jopa identiteetin rakentumisessa organisaatiokulttuurilla on merkittävä voima. Kuinka hyvin työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kuinka hyvin organisaation asettamat haasteet vastaavat henkilön ammatillisen pätevyyden ja ammatillisen itseilmaisun odotuksia? Pelkät työtehtävät eivät riitä, suuri rooli on myös työpaikan yleisillä toimintatavoilla.

 

Työelämä ja työmarkkinat: miten mitataan ja mihin puututaan?

 

Työelämän laatua kuvaavien mittareiden ongelmana on sama kuin minkä tahansa inhimillisen kehityksen mittaamisen osalla – ne ovat aina tiettyyn suuntaan painottuneita. Työelämän laatua mittaavien mittareiden kehittäminen on ollut silti tärkeää. Näitä ovat muun muassa Job Quality Index (JQI), Eurofond ja UNECE:n työelämän laatua mittaavat mittarit. Kansalliset tutkimukset työelämän laadusta antavat poliittisille päättäjille sekä muille työmarkkinoiden kokonaisratkaisuihin vaikuttaville tahoille informaatiota teroittaa epäkohtiin puuttuvien instrumenttien terävyyttä.

Työmarkkinoiden toimintaan puuttuminen ylhäältä (top down) käsin on kuitenkin menneen maailman keino vaikuttaa. Kylmän sodan kuumina vuosina työmarkkinoiden ongelmakohdat pystyttiin hoitamaan tupo-pöydissä. Globalisaation vuoksi työmarkkinoista on kehittynyt dynaamisemmat. Ei pelkästään globalisaatio vaan myös internet on sukkeloittanut niin hyödyke kuin työmarkkinoidenkin rakennetta.

Asiansa osaavat yritykset ovat tuottavampia kuin asiansa kanssa kuutamolle astelevat. Organisaatioiden kompetenssierojen vuoksi myös työntekijät ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla. Hyvässä organisaatiossa työskentelevät nauttivat työn tuomista eduista, huonossa odotellaan kuin tuomittuna lomautuslapun antamaa armonlaukausta. Markkinoiden dynaamisuuden vuoksi työelämän laadun heitot mediaanin molemmin puolin ovat voimistuneet.

Makrotasolla tarkasteltuna työelämän laadun mittaaminen on ongelmallista, sillä kuinka puuttua epäkohtiin ja mistä epäkohdat ovat syntyneet? Onkin pitkälti  poliittinen kysymys kuinka “häiriöttä” markkinatalouden annetaan toimia ja kuinka paljon työntekijöiden puolella julkinen valta pyrkii olemaan. Selvää on kuitenkin, että suden osa äänestäjistä on tavan työntekijöitä.

Mikäli poliitikot pitävät osankaan lupauksistaan, kannattaa duunarin äänestää duunareiden puolesta lupailevaa. Mediaaniäänestäjän käyttäytyminen selittää pitkälti lupailevien poliitikkojen suosiota. Suomessa vastakkainasettelu työntekijöiden ja työnantajien välillä näyttää elävän yhä voimissaan. Alkuvuoden kohuttu rikkuri Ida oli kuin vastakkainasettelun veistos.

 

Konvergenssi vs divergenssi – globalisaatio vs lokalisaatio

 

Kansainvälisessä taloudessa työelämän taisteluparin muodostaa nykyään työmarkkinoiden konvergenssi ja divergenssi. Globalisaatio ja internet ovat tehneet maailmasta lähestulkoon yhden esteettömän kauppa-areenan. Johtuen kuitenkin maiden välisistä kulttuurillisista ja kielellisistä eroista työmarkkinat eivät ole kovergoituneet yhtä joustavaksi kuin hyödyke- tai finanssimarkkinat. Työvoiman kannalta ei kuitenkaan tarvita globaaleja työmarkkinoita, siihen riittävät globaalit finanssimarkkinat. Pääoma hakeutuu sinne, missä se tuottaa parhaiten.

Pääoman perässä juoksevat tehtaat ja toimistot.

Kansalliset instituutiot pitävät kuitenkin kynsin ja hampain kiinni saavutetuista eduista. Valtioiden instituutiot ovat kehittyneet historian aikana. Länsimaat ovat hyötyneet eniten modernin ajan teollistumisesta. Hyvinvointivaltiot on voitu rakentaa, koska on ollut tuotannollista potentiaalia, millä rahoittaa julkista sektoria tai työntekijöille kohdistuvia etuja. Instituutioiden kyvykkyys vastustaa globalisaation ajamaa kehitystä rakentaa divergenssiä työmarkkinoiden välille. Eri työmarkkinoilla on erilainen potentiaali huomioida työelämän laatu. 

 

Työelämän laatu ja työllisyys

 

Työn laadun ja työllisyyden välinen kytkös on kuin klassinen esimerkki syötyjen jäätelötuuttien ja hukkumiskuolemien välillä. Oikea vastaus hyvien työolosuhteiden ja matalan työttömyyden välillä on työn tuottavuudessa. Tuottavaa työtä tehdessä työntekijöiden kokemus työelämän laadusta on myös korkea. Korkean tuottavuuden työt lisäksi vaativat hyvän työelämän laadun.

Mahdollisuus rahoittaa korkeaa työelämän laatua on työn korkean tuottavuuden varassa. Korkeasti koulutetut omaavat osaamista, jolle on markkinoilla kysyntää. Työn tuottavuus näkyy viime kädessä markkinoilla, eli siitä onko kukaan valmis maksamaan tehdystä työstä. Työn tuottavuuden vuoksi yrittyksillä on vara maksaa korkeampaa palkkaa, pitää jääkaappi täynnä limpparia, sponsoroida tyky-päiviä ja pitää huolta työntekijöistään kuin Jeesus opetuslapsistaan.

 

Lisätietoja:

Kurssi – Jyväskylän yliopisto – Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s