Yhteismaan ongelma on ympäristön tunnelma

yhteismaa

Koronakriisi on potkaissut talouteen kuin Litmanen palloon. Hallituksen kovasti arvostamani yritystukipaketti on kohuotsikoissa paljastunut sosialismiksi kauneimmillaan. Linja on tämä, kun rahat jaetaan! Vaikka talous yskii koronan kourissa on eräs taho, joka kiittää pienen viruksen suuresta teosta – nimittäin ilmasto. Kun koronakriisi on ohi ja talous palaa normaaliin arkeen, eivät ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos ole kadonneet. Hetken sai helpommin hengittää.

 

Ilmastonmuutos on hinnoitteluvirhe

 

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen suurin markkinahäiriö, totesi Olli Rehn aikoinaan Suomen Pankin blogi julkaisussaan. Olli on oikeilla jäljillä. Ilmastonmuutos on markkinoiden lyhytnäköisyydestä aiheutuva pitkän aikavälin hinnoitteluvirhe. Lyhytnäköisyys on seurausta ihmisen itsekkäästä toiminnasta. Yksinkertaisesti: Mulle heti kaikki nyt! Eli välitöntä tarpeen tyydyttämistä.

Lyhytnäköisyydestä voidaan syyttää myös kapitalistista talousjärjestelmää, mutta moinen tulkinta on itsessään lyhytnäköinen. Kapitalistinen tuotantotapa on kehittynyt käsikynkkää yhteiskuntien liberaalin kehityksen kanssa. Markkinatalous rakentuu ihmisten varaan ja on näin ollen bottom-up -järjestelmä. Tosiasia kuitenkin on, että markkinat ovat hinnoitelleet luonnonvarat liian kepeästi pitkän aikavälin negatiivisten ulkoisvaikutusten takia. Mutta miksi?

 

Yhteismaan ongelma

 

Kuvitellaanpa tilanne, että olisi laidun, joka olisi kaikkien käytössä ja jokainen voisi sitä käyttää kukin omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Laitumen “tuotossa” ei olisi mitään ongelmaa aina siihen asti kunnes laitumen tuotannolle olisi liikaa kysyntää. Mikäli sinä ja naapurisi laidunnatte muutamaa mullikkaa, niin laitumen tuotossa ei olisi ongelmaa. Mutta kun, laitumen käyttöä ei ole rajoitettu, niin samalle niittysiivulle mullikoitaan työntää myös ne vittumaiset naapurit. Kun naapureiden naapuritkin tuovat mullikkansa samalle niitylle, on laidunmaa kohta jyrsitty viimeistä rikkaruohoa myöten.

Yhteismaan tragedian estämiselle on kolme keinoa:

Ensimmäiseksi laidunmaan käytöstä voidaan sopia yhteisesti. Tämä kohta on julkisen sektorin tapa hoitaa ongelma. Ongelmana tässä vaihtoehdossa tulee se, että noudattavatko sopijapuolet yhteistä sopimusta. Kehitysmaissa kapitalistin on helppo raiskata sademetsää, sillä kehitysmaiden instituutiot ovat hauraat kuin luukadosta kärsivän nivelet.

Siksi sopimukseen perustuva yhteismaan hoitamisen taustalle tarvitaan aina vahvat hartiat. Esimerkiksi Suomessa instituutiot ovat kehittyneet ja ovat monin verroin korruptoimattomat kuin kehitysmaissa, joten Suomessa ja Suomen kaltaisissa maissa julkinen valta voi asettaa säännöt, joita on noudatettava rangaistuksen uhalla. On rikos poiketa julkisen vallan asettamista säännöistä.

Toisena vaihtoehtona laidunmaan voi yksityistää. Sai sen haltuunsa kuka tahansa on laidunmaan omistajalla kannustimet pitää huolta siitä, miten, miksi, kuka tai kuinka laidunmaata käytetään hyväksi. Ongelmaksi tässä mallissa tulee se, kuinka tärkeästä “laidunmaasta” on yhteisöllisesti kyse ja kuinka kyseisen laidunmaan omistaja kohtelee laidunmaatansa.

Ympäristöongelmien torjunnassa ongelmaksi koituu myös se, millaisen prosessin kautta yksityistäminen tapahtuu. Kilpailuttaako kunta aidosti ja asiantuntevasti järvensä ja ilmatilansa? Onko kunnissa kompetenssia toteuttaa kilpailuttaminen ja/tai onko alueella tarpeeksi nohevaa seriffiä, joka pitää huolen, ettei laitumen omistaja ole kylää ryöstävä rosvoparoni.

Kolmas vaihtoehto on, että niukalle resurssille asetetaan hinta kuin yleensäkin taloudessa. Ilmastonmuutoksen torjunnan eräs instrumentti on päästökauppa. Siinä kaupataan lupia saastuttaa. Huutokauppana toteutettu päästökauppa nostaa saastuttajien todellisen maksuhalun hiilipäästöjen aiheuttamisesta.

Ongelmaksi tässä politiikassa koituu taas julkisen talouden uskottava huutokaupan järjestäminen sekä reaalisen huutokaupan toteutuminen. Poliitikot voivat möhliä huutokaupan kuin krapulainen Aki Palsanmäki. Päästökaupan reaalinen vaikutus voi jäädä toteutumatta, sillä organisaatioille, jotka päästelevät hiilipäästöjään voidaan myöntää myös yritystukia, jotka toisesta päästä tsemppaavat sotkemaan. 

 

Julkinen valta on pakkovalta – kannustimet ihmisen valinta

 

Puhdas ilma on kirjaesimerkki julkishyödykkeestä, jota voi maksutta kuluttaa, ja jossa lisäkuluttajasta ei koidu lisäkustannuksia (luojan kiitos). Mutta julkishyödykkeiden kohdalla niiden kuluttamiseen voi syntyä ns. vapaamatkusjaongelma eli joku, tai monet (tässä kirjoituksessa saastuttava teollisuus) voi kuluttaa ja käyttää ilmastoa maksutta omiin tarpeisiinsa. Julkinen sektori voi vaikuttaa markkinatalouden toimintaan, joko armottoman pakotusvallan voimin (vassareiden fantasia) tai luomalla kannustimia, joilla ihmisiä ohjataan toimimaan toiseen suuntaan kuin olisivat toimineet ilman kannustimia.

Itse uskon kannustimiin, sillä ihmiset keksivät aina keinoja, jolla kruunua tai voutia voi kusettaa. Ihmisten kekseliäisyys on kuin käsipadottava vesiputous – aina jostain suunnasta pato valskaa. Kun laki asetetaan niin kohta joku jo tekee kauppaa jota ei saisi. Ilmastonmuutoksen torjumisessa kannustimien rooli on tärkeä, mutta kahtalainen. Mikäli Suomessa hiilipäästöjen aiheuttaminen hinnoitellaan liian kepeästi on tuotannolla kannustimet investoida maahan – ja päinvastoin. Näinpä hiilipäästöjen korkeampi hinnoittelu on tehtävä globaalisti. Yhteisen ympäristön ja yhteisen tulevaisuutemme tähden!

 

Lisätietoja:

Kirja – Björn Wahlroos – Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta

Kirja – Julkistalous – Matti Tuomala

Kurssi – Suomen talous ja talouspolitiikka – Jyväskylän yliopisto

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s