Oppivelvollisuuden pidentäminen osa 1: uudistus ja uudistuksen hyvät puolet

oppivelvollisuus

Suomalaisten nuorten menestyminen PISA-testeissä oli kansakuntamme ylpeyden aihe ja kansallisen itsetuntomme lähde kuin vuoden 2008 salibandyn maailman mestaruus. Tapamme löytää itsemme maailman kartalta ovat monet. Vaikka Suomi on koulutuksen mallimaita ja koulutuksen vuoksi eräs maailman tasa-arvoisimmista valtioista, silti 16 prosentilla alle 25-vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Luku on hätkähdyttävä – kuudennella osalla nuorista on suoritettuna vain peruskoulu.

 

Oppivelvollisuusiän pidentäminen – kuinka se aiotaan toteuttaa

 

Yksi Sanna Marinin johtaman hallituksen hankkeista on laki oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Nykyään oppivelvollisuus loppuu kuin käskystä, kun nuori on suorittanut peruskoulun tai peruskoulutaipaleen aloittamisesta on vierähtänyt kymmenen vuotta. Tyypillinen tulkinta nykyiselle laille on oppivelvollisuuden kestävän 16 vuotiaaksi saakka.

Tavoitteena lakiuudistuksen myötä on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuus olisi ohi vasta, kun nuori olisi suorittanut toisen asteen tutkinnon tai, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisää koulutuspaikkoja sekä reilua parannus opinto-ohjaukseen, jotta nuorilla olisi tietoa peruskoulun jälkeisen koulutuksen vaihtoehdoista. 

Tyypillisesti toiseen asteen koulutus suuntautuu lukioon tai ammattikouluun (amis(h)). Oppivelvollisuuden pidentämisen myötä koulutuspaikkoja olisi lisättävä myös lukion ja ammattikoulun lisäksi myös muissa vaihtoehdoissa, joihin peruskoulun jälkeen voi hakea. Näitä paikkoja olisi nivelvaiheen koulutuksessa (tutkintoon valmistavaopetus), kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuissa opinnoissa sekä erityistä tukea tarvitseville suunnatut itsenäisen elämän ja työhön valmistavat valmennukset.

 

Kun laki velvoitta niin julkinen sektori kustantaa

 

Jos julkinen sektori velvoittaa käymään kouluja aina 18 ikävuoteen saakka, on sen myös pystyttävä järjestämään puitteet kaikille yhtäläiseksi tuon velvollisuuden täyttämiseksi. Tämä tarkoittaisi tällöin opetuksen maksuttomuutta, joka kattaisi itse opetuksen, kouluruokailun, oppimateriaalin (lukiossa/amiksessa kirjat ja amiksessa vielä työasut yms.), yo-kokeen (uusintoineen), vähintään viiden kilometrin koulumatkojen järjestämisen sekä spesiaali tapauksissa majoitus- ja matkakustannusten korvaamisen. Oikeus maksuttomaan kouluttautumiseen kestäisi sen vuoden loppuun, kun nuori täyttäisi 20 vuotta.

Uusi oppivelvollisuuslaki tulisi voimaan keväällä 2021 ja koskisi vuonna 2005 ja sen jälkeen syntyneitä nuoria. Oppivelvollisuuden suorittaminen olisi yhä nuoren itsensä vastuulla, mutta käytännössä koulunkäyntiä vahtisivat vanhemmat, kuten tähänkin asti. Opetuksen järjestämisen ja opetuksen antamisen vastuu olisi koululla, jonka ahjossa nuorta grillataan. Mikäli nuori syystä tai toisesta  (ei vakava vamma tai sairaus) olisi lopettamassa opintojaan, pitäisi oppilaitoksen suunnitella oppivelvollisuuden suorittaminen loppuun yhdessä nuoren ja hänen huoltajan(jien) kanssa.

 

Peruskoulun varassa raskas on askel ja taival synkkä

 

Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten asema työmarkkinoilla on suhteellisen heikko. Työuralle asettuminen ilman toisen asteen koulutusta on perin vaikeaa ja tulevaisuudessa vielä vaikeampaa, sillä teknologisen (digitalisaatio) kehityksen myötä tapahtuva työelämän murros teroittaa tulevaisuuden työmarkkinoilla inhimillisen pääoman osuutta – olemme asiantuntijoita kaikki, kun kouluttautumiseen katsotaan. Voi olla, etteivät robotit syrjäytä vielä hetkeen joka duunaria, kuten rakennusmiestä tai siivoojaa tehtävistään, on näihinkin ammatteihin nykyään kouluttauduttava toisen asteen tutkinnon kautta.

Inhimillisen pääoman teorian mukaan koulutus lisää henkilön osaamista, joka välittyy työmarkkinoille kasvaneena tuottavuutena, jonka ansiosta kouluttautuneen henkilön palkka kasvaa. Toisen asteen tutkinnon myötä koulutuksen tuotto kohdistuu erityisesti työuran alkutaipaleelle. Erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaminen parantaa nuorten työmarkkina-asemaa. Alemman korkeakoulututkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden palkkaero ei ollut yhtä suuri kuin verrattuna ylempään korkeakoulututkintoon. Kouluttautuminen kannattaa jo toiselle asteelle. 

Oppivelvollisuusiän pidentäminen lisäisi arviolta 5-10 % osallistumista opetukseen. Tämä tarkoittaisi, että oppivelvollisuusiän nostolla koulun penkille saataisiin pakotettua 3000-6000 nuorta. Koulutuksen myötä työllistymisen mahdollisuudet kasvavat ja myöhemmin parempi työmarkkina-asema nostaisi ilman uudistusta koulutuksesta ulos jääneet nuoret julkisen talouden kannalta kannattavaksi investoinniksi. Kun mukaan otetaan myös kouluttautumisen myötä parantunut terveyskäyttäytyminen sekä nuhteellisempi suhtautuminen lakia valvovaan instituutioon, niin vaihtoehtoiskustannus oppivelvollisuuden pidentämiseksi kääntyy väkisinkin myönteiseksi.

 

Lisätietoja:

Raportti – Talouspolitiikan arviointineuvosto – 2017

Tutkimus – Pitäisikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen – Allan Seuri, Roope Uusitalo & Hanna Virtanen

Linkki – Valtioneuvosto interwebsivut – Q&A oppivelvollisuuslain uudistamiseen

Linkki – Tilastokeskus

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s