Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

tabularasaJokaisen kandi on aluksi kuin tabula rasa.

Tutkielman tekemisen prosessista tullee vielä oma tekstinsä, joten siinä sitä tarkemmin ja sekin teksti täysin omiin kokemuksiin pohjautuen. Tässä tekstissä esittelen oman kanditutkielman pääpiirteet: aiheen, tutkimuskysymyksen, tutkimuksen teorian ja menetelmän. Tekstin loppuun on laitettu linkki, jonka kautta kanditutkielma on ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan.

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen “tutkimuksen teon” kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan.

 

Aihe ja tutkimuskysymys

 

Kanditutkielmani aiheena oli selvittää talouskasvutekijöitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Aiheen pohjustus on aina ajankohtainen, eli kuinka saadaan taloudellista kasvua aikaiseksi. Suomessa aihe on kroonistunut joka päiväiseksi huolenaiheeksi. Tutkimuksen johdannossa aihetta pohjustan Juha Sipilän hallituksen harjoittaman talouspolitiikan ja hallitusohjelman tavoitteista käsin.

Kun Sipilän hallitus vuonna 2015 asetti päämääräkseen Suomen kilpailukyvyn kohentamisen ja taloudelliseen kasvuun takaisin pääsemisen, niin tutkielmassani arvioin, kuinka järkevällä keinolla kyseiseen tavoitteeseen Sipilän hallitus pyrki. Koko tutkielma ei käsittele vain Sipilän hallituksen tekemisiä, mutta toimivat pohjustuksena eli johdantona käsiteltävälle tutkimuskysymykselle: kuinka taloudellista kasvua voidaan saada aikaan?

 

Talouskasvu ja teoriat

 

Tutkielmassa talouskasvua lähestytään mielikuvituksettomasti utilitaristisen talouskasvun kannalta, eli tämä paha jatkuva kuluttaminen yms… Talouskasvu on jaettu lyhyen ja pitkän aikavälin tekijöihin. Lyhyellä aikavälillä talouskasvu tapahtuu maan kustannuskilpailukyvyn kautta, eli Sipilän hallituksen yhteiskunta/kiky-sopimukset. Pitkällä aikavälillä talouskasvu tapahtuu kasvukilpailukyvyn kautta, johon vaikkuttavat tekijät ovat koulutus, innovaatiotoiminta, yrittäjyyden kannustimet.

Tutkimuskysymykseen pyritään tutkielmassani vastaamaan näiden kahden tekijän kautta, mutta talouskasvun selittäjiksi niistä ei ole. Talouskasvun teoriat tutkielmassani ovat neoklassinen (myös eksogeeninen) ja endogeeninen talouskasvuteoriat. Lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyky ja pitkän aikavälin kasvukilpailukyky ovat tekijät, joilla kuvataan talouskasvua, mutta ne ovat vain mittareita, eivät teorioita joilla selitetään ilmiöiden kehitystä. Neoklassinen ja endogeeninen kasvuteoria selittävät tutkielmassani, kuinka talouskasvu rakentuu.

 

Menetelmä

 

Tutkielmassani käytin tutkimusmenetemänä narratiivista (kuvailevaa) kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä hieman outo – ainakaan sitä ei ole opettu menetelmänä kuin muita kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja. Kirjallisuuskatsaus on tiettävästi terveys/hoitoalan opinnäytetöissä tutumpi tapa tutkia, mutta eipä tuota kielletty käytettäväksi minultakaan.

Itsessään kirjallisuuskatsaus koostuu kahdeksasta tutkimuksesta, jotka on haettu interwebin tietokannasta nimeltä ProQuest. Näitä kahdeksaa tutkimusta sitten syynäsin edestakas, jotta tarvittava määrä dataa oli tiivistettävissä tutkielman tutkimustuloksiksi. Tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä en käy tässä nyt lävitse, sillä blogiteksti on siihen liian lyhyt ja toisekseen en halua spoilata kanditutkielman loppukliimaksia. Tekstin alta löytyvästä linkistä voit halutessasi ladata koko tekstin.

 

Oppia ikä kaikki

 

Itselle arvokkainta oppia oli tutkimuksen tekeminen. Aihe ja itse kirjoittaminenkin antoivat oppi toki, mutta kaikkein eniten tutkimusprosessin läpivienti. Ja sehän se on, mitä kanditutkielmassa harjoitellaankin. Aihe, minkä kiinnostaa, menetelmä jonka luulee ymmärtävänsä ja ennenkaikkea prosessi, jossa on hukassa kuin aamu neljältä grillijonossa.

Itse lähdin kandia tekemään aika reippaalla jalalla, joka kostautui turhana kunnianhimona. Mutta tämä kaikki on ymmärrettävää sitä taustaa vasten, että kandi on ensimmäinen kurssi, jossa edes yritetään tehdä akateemisesti validia kamaa. Vuosien patoutumat murtuvat, kun innokkaat kandidaatit ryntäävät kirjastoihin, kahviloihin ja interwebbien tietokantoihin. Itselläni aihe vaihtui kuin Lotharin panokaveri ja lopullinen tulos kärsi mokomasta poukkoilusta.

Syksyllä alkavaa gradua varten kanditutkielma antoi paljon tutkimusprosessin läpikäymisestä, mutta myös sisällön suunnittelusta, asiatekstin kirjoittamisesta ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käytöstä.

 

Linkki – KANDIDAATINTUTKIELMA – Onko maallamme edelleenkään malttia varastua?

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s