Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Nykyään tuntemamme tiede on kehittynyt teollistumisesta lähteneen kehityksen myötä, koneet ja moottorit tarvitsivat parempaa tuntemusta mekaniikasta ja metallien lujuudesta. Tutkimuksen kenttä on laajentunut fysiikan ja kemian lisäksi myös yhteiskunta- ja ihmistieteisiin. Kaupungit kasvoivat työvoiman tarpeen mukana, ja näin ollen myös ihmisten käyttäytyminen piti osata laittaa ruotuunsa. Kun tieteellistä tutkimusta alkoi kertymään tieteestä kuin tieteestä, täytyi monenkirjavan tutkimusten kesken löytää jokin yhteinen roti, silloin syntyi tarve tutkimusten tutkimukselle – systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle.

*

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus – tarve ja tarkoitus

*

Lyhykäisyydessään systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmetodi, jolla tutkitaan tutkimuksia. Tarve kirjallisuuskatsauksille on syntyi, kun tutkimusten määrä kasvoi ja tutkimusten yksityiskohtaisuus kehittyi yhä spesfimmäksi. Yksittäisten tutkimusten tulokset kun voivat poiketa toisistaan jopa merkittävällä tavalla. Tämä johtuu muun muassa tutkimuskysymysten, otoskokojen, koeasetelmien kuin tutkijan ammattitaidosta johtuvista tekijöistä.

Perinteinen narratiivinen kirjallisuuskatsaus ei riittänyt tuottamaan toistettavissa olevaa metodia tutkimuskirjallisuuden tutkimiseen, siksi tarvittiin systemaattista ja läpinäkyvää otetta tutkimusten tutkimiseen. Yksittäisten tutkimusten välillä on kuitenkin usein löydettävissä punainen lanka, tähän kirjallisuuskatsauksilla pyritään. Ja tämän vuoksi kirjallisuuskatsausten tulokset ovat helpommin yleistettävissä tieteelliseksi totuudeksi kuin yksittäisten tutkimusten tulokset.

*

Narratiivista vai systemaattista

*

Kirjallisuuskatsauksen lajeja on karkeasti jaotellen narratiivista ja systemaattista. Narratiivinen eli kuvaileva kirjallisuuskatsaus on kirjallisuuskatsausmetodi, jolla haetaan tutkimuksia tai muuta kirjallisuutta, joista analysoidaan keskeiset teemat ja niistä koostetaan synteesi. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus toimii hyvin asiantuntijaraporttina, argumentaation tai ideoinnin lähteenä.

Mutta sen ongelma usein on, ettei narratiivinen kirjallisuuskatsaus ole toistettavissa oleva tutkimusmetodi. Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa ei tarvitse raportoida tarkkaan, mistä tutkimukset tai muu kirjallisuus on hankittu tai miten tutkimukset analysoitu. Näin ollen narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tekijä voi halutessaan kertoa mieleisensä tarinan.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus poikkeaa narratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta sen systemaattisen, tarkan ja toistettavissa olevan metodin ansiosta. Ajatus systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on pääpiirteissään samanlainen kuin narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa, mutta koko prosessi, tietokannat, hakusanat, käytetty kirjallisuus kirjoitetaan tutkimusraporttiin auki kuin kauppakuitti.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekijä ei voi halutessaan kirjoittaa mieleistään raporttia, sillä toistettavuuden vuoksi tulokset ovat testattavissa myös muiden tutkijoiden toimesta. Vertaisarvioinnin pelko on viisauden alku!

Vaikka aineisto on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekoon valmiina ja määrämittaan pätkittynä, vaatii systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laatiminen samanlaista tiukkaa tutkijan otetta kuin mikä tahansa muukin tutkimuksen teko. Laiskuuteen ja helppoon päättelyyn ei systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekijällä ole varaa. Usein systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutetaan tutkijaryhmän yhteistyönä, tällöin koitetaan minimoida tutkimuksen tekijään liittyvää harhaa.

Kansainvälisten julkaisujen laatukynnys on korkeampi kuin opinnäytetöiden, siksi opinnäytetyötä tekevälle systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen on kuitenkin kuin unelmaduuni. Aineisto on opiskelijalle valmiiksi pureskeltu, tutkimuksen eettisyydestä ei tarvitse murehtia, ja lisäksi asiantuntemus käsiteltävään aiheeseen syvenee läpi käytävien tutkimusten myötä. 

*

Meta-analyysi ja meta-synteesi

*

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus voidaan toteuttaa niin kvantitatiivisen kuin myös kvalitatiivisen aineiston pohjalta. Kvantitatiivisesta tilastoaineistosta voidaan koostaa meta-analyysi, jota pidetään kirjallisuuskatsausten lajeista kaikkein haastavimpana toteuttaa. Ajatuksena on koostaa tilastoaineiston keskeiset löydökset ja asettaa ne toisiinsa nähden painonsa mukaisiin arvoihin. Meta-analyyseja voidaan koostaa vaikka kansantalouden tilinpidon kaveriksi. Kvalitatiivisesta aineistosta voidaan koostaa meta-synteesi, siinä analysoinnissa käytettäviä työkaluja voidaan käyttää enemmän. Yleensä kvalitatiivinen tutkimus on sisällönanalyysia, vain hieman eri painotusta korostaen.

*

Onko systemaattinen kirjallisuuskatsaus aukoton totuus?

*

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutetaan yleensä sähköisten tietokantojen kautta löydetyistä tutkimuksista. Vertaisarvioidut tutkimukset ovat voittopuolisesti kuin totuuden kapeita kuvauksia, mutta laajana joukkona niihin liittyy vinoumia, jotka voivat näkyä toteutetun kirjallisuuskatsauksen loppupäätelmien laadussa. Päälimmäinen vinouma on julkaisuvinouma. Sen syynä on se, että tutkimukset joissa on selkeät löydökset, julkaistaan herkemmin kuin tutkimukset, joissa ei ole selkeitä löydöksiä tai ei löydöksiä ollenkaan.

Rahoitusvinouma on rahoituksen saatavuuteen liittyvä vinouma, jota ainakin lääketieteessä nostetaan paikoin esille. Julkaisukieleen tai julkaisualustaan liittyvät myös vinoumansa, jotka vaikuttavat siihen kuinka hyvin tutkimukset ovat löydettävissä ja myös käytettävissä kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseen. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laatijan on hyvä olla tietoinen tutkimusten julkaisuun ja saatavuuteen liittyvistä vinoumista.

*

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on haastava ja hyvä tutkimusmetodi

*

Todisteiden hierarkia on typologia, jolla listataan erilaisten tutkimusten todistusvoimaa. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit (myös meta-synteesi) nostetaan todisteiden hierarkian kärkisijalle, siinä missä tapaustutkimukset jäävät todistusvoimaltaan koko tutkimuskentän jalkoihin. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmetodi, jolla oikein toteutettuna voidaan tiivistää tutkimuksissa (myös tapaustutkimukset) löytyneitä löydöksiä yhdeksi synteesiksi. Sen toteuttaminen on haastavaa, ja altis monille vinoumille, joista vähin ei liene kirjallisuuskatsausta tekevän omat mielenvinoumat ja mielenliikkeet. Piin tarkasta systemaattisuudestaa huolimatta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteuttaa aina ihminen.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on ihmisen mentävä tutkimusmetodi.

*

Lisätietoja:

Kirja – Conduction research literature review – Arlene Fink (https://jyu.finna.fi/Record/jamk.99944164806251)

Kirja – Systematic reviews in the social sciences – Mark Petticrew & Helen Roberts (https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1079604)

Kirja – Doing a literature review in health and social care : a practical guide – Helen Aveyard (https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1513303)

Kirja – Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä – Jari Metsämuuronen (https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1111651)

Linkki – Pixabayn kuvaan (https://pixabay.com/fi/illustrations/tilintarkastus-raportti-todentaminen-4576720/)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s