Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Inklusiiviset instituutiot on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Instituutiot ovat ihmisten välisiä sääntöjä joiden mukaan yhteiskunta tanssii. Ne voivat olla joko muodollisia (kuten lait ja hallinnolliset määräykset) tai epämuodollisia (kuten yleiset käyttäytymismallit ja sosiaaliset normit). Yhteiskunnan sutjakan toiminnan kannalta instituutioiden molempia puolia tarvitaan. Lait ja asetukset eivät ota toimiakseen, mikäli kansakunnan tapana on jättää kruunun määräykset noudattamatta. Tarkastelen tässä blogitekstissä instituutioiden merkitystä kansakunnan vaurauden mahdollistajana.

*

Inklusiiviset ja ekstraktiiviset instituutiot

*

Yhteiskunnan vaurauden kannalta kaikkein keskeisin kysymys on: ovatko yhteiskunnan instituutiot inklusiivisia vaiko ekstraktiivisia? Inklusiiviset instituutiot ovat instituutioita, jotka kutsuvat ihmisiä mukaan yhteiskunnan toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi äänioikeus, joka toteutuu demokraattisten instituutioiden kautta, tai omistusoikeudet jotka mahdollistavat yksityisen omistamisen, mikä on yritystoiminnassa täysin keskeistä.

Ekstraktiiviset instituutiot ovat puolestaan instituutioita, jotka mahdollistavat yhteiskunnallisen vaikuttamisen vain sen pienelle eliitille. Näissä valtioissa yhteiskunnan hyvinvointi kulkee ensisijaisesti eliitin omien tarpeiden täyttämiseen, eikä tavalliselle kansalle jää kuin kuokkamiehen rooli. Eliitin omien etujen mukaista on koittaa pitää kiinni ekstraktiivisista instituutioista.

Niin inklusiiviset kuin ekstraktiiviset instituutiot voidaan jakaa kahteen osaan: poliittisiin ja taloudellisiin. Poliittiset instituutiot ovat yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeämmät, sillä taloudellisten instituutioiden perusta on aina poliittisissa instituutioissa. Jotta poliittiset instituutiot kykenevät luomaan taloudelliselle toiminnalle pitkän ajan kasvuedellytykset, on niiden täytettävä kaksi ehtoa. Poliittisen vallan on oltava tarpeeksi laajalle levinnyttä (demokratia) sekä valtion on oltava tarpeeksi vahva, jotta se pystyy valvomaan noudatetaanko lakeja ja asetuksia (oikeuslaitos, poliisi).

*

Vahvan valtion laajat hartiat

*

Vahva valtio joka on kehittynyt inklusiivisten poliittisten instituutioiden mukaiseksi on perustavanlaatuisesti vaikuttanut kansakunnan kykyyn tuottaa innovaatioita ja sen myötä myös pitkän ajan taloudelliseen kasvuun. Kun ihmiset saavat omistaa ja olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, että olla myös mukana päättämässä yhteiskunnan asioista, ei yhteiskuntaan pääse kertymään norsunluutorniinsa vetäytynyttä yläluokkaa. Demokratia pitää huolen siitä, että kansalaiset pääsevät valitsemaan hallintonsa. Yrittäjyys puolestaan huolen siitä, että yhteiskuntaan syntyy innovatiivista yritystoimintaa sekä sen myötä työpaikkoja ja talouskasvua.

Lakiin kirjattu oikeus omistamiseen sekä yksilön koskemattomuuteen estävät mielivaltaisen omaisuuden pakkolunastamisen. Tällöin on perin ymmärrettävää, että ihmisten kannustimet yrittää sekä innovoida ovat inklusiivisisten instituutioiden puitteissa kummasti korkeammat kuin ekstraktiivisisten instituutioiden puitteissa, jossa saisi omaisuuden perään jännittää kuin arpalapun kanssa. 

Toisaalta jos valtiovalta on liian vahva, ei kansalaisilla ole vaikutusmahdollisuutta sen toimintaan, koska eliitti ei halua luopua vallastaan. Näissä valtioissa ei yleensä kansalaisilla ole juuri muitakaan oikeuksia. Innovatiivisen liiketoiminnan kautta häärivä luova tuho ei pääsee tekemään yhteiskunnan uudistumista, mikä usein on eliitin etujen mukaista. Näin ollen ekstraktiiviset poliittiset instituutiot luovat myös ekstraktiiviset taloudelliset instituutiot. Liiketoiminta ei kukoista, eivätkä ihmiset tuota innovaatioita talouden uudistamiseksi. Ekstraktiiviset instituutiot suosivat lähinnä despootteja, diktaattoreja sekä eliitin pillin mukaan tanssivaa narrilaumaa. 

Myös jos valtiovalta on liian heikko, ei se tällöin kykene valvomaan lakien ja asetusten toimeenpanoa. Thomas Hobbesia lainatakseni ihmiset ovat tällöin sodassa toisiaan vastaan ja vain vahvimman mielivaltainen oikeus on oikeutta. Valtiot täyttyvät tällöin ganstereista ja mafiosoista, jolloin ihmisten luottamus taloudellisen toimeliaisuuden toteutumiseen on paikallisen heimopäällikön mielenoikkujen varassa.

*

Miksi kelläkin mikäkin instituutio?

*

Maiden institutionaalinen perusta pohjaa pitkän matkaa historian ulapalle. Normit ja käyttäytymismalli kumpuavat jo sukupolvien takaa, eikä muodolliset instituutiot niille paljoa häpeä. Esimerkkinä käykööt Englannin verkkainen matka kuningaskunnasta demokratiaksi. Magna Carta oli 1200-luvulla solmittu ensimmäinen perustuslaki -henkinen sopimus, jossa kuninkaan valtaa rajoitettiin aatellisten vastavoiman ansioksi. Vuoden 1688 mainion vallankumouksen myötä hovin rooli heikkeni parlamentin roolin eduksi ja vasta 1700-luvulla Englannissa kehittyi inklusiiviset taloudelliset instituutiot, joiden hedelmänä syntyi teollinen vallankumous.

Maiden institutionaaliseen kehitykseen on vaikuttanut näiden maiden historiallinen kehitys, eli millaiset tapahtumat ovat kohdanneet kyseisen alueen ihmisiä ja heidän yhteiskunnallisia normeja menneinä vuosisatoina? Vaikka Englanti kykeni luomaan oman institutionaalisen nahkansa kolonialismin myötä, ei se imperiuminsa kulta-aikana kylvänyt kuin kurjuutta ja kärsimystä siirtomaihinsa. Afrikan valtioiden nykyinen köyhyys kumpuaa pitkälti isäntämaidensa heikosta institutionaalisesta perinnöstä, kuin myös Etelä-Amerikan valtioiden. 

Yhdysvallat ei koskaan ollut Englannille samanlainen siirtomaa kuin Etelä-Amerikan valtiot olivat olleet Espanjalle tai Portugalille. Pohjois-Amerikka oli eteläiseen mantereeseensa verrattuna harvaan asuttu ja luonnonoloiltaan karu ja köyhä. Pelkän ryöstelyn sijaan englantilaiset siirtomaa-asukkaat joutuivat tulemaan olosuhteiden ja paikallisten asukkaiden kanssa toimeen kuin sukujuhlissa. Tämä rakensi ihmisten väliselle toiminnalle institutionaalisen perustan, joka on tehnyt Yhdysvalloista maailman johtavan demokratian.

Kiina on ollut menneinä neljänä vuosikymmenenä mielenkiintoinen poikkeus maailman valtioiden joukossa. Kiinalla on kiistatta ekstraktiiviset poliittiset instituutiot, mutta siitä huolimatta maa on vaurastunut hämmästyttävällä vauhdilla inklusiivisten taloudellisten instituutioiden turvin. Kansakunnan vaurauden parissa on muistettava yli ajan kestävät hetket. Kun Kiina on perässähiihtäjän takamatkan hiihtänyt kiinni, kuinka käykään kun on aika tehdä omat keksinnöt?

*

Lopuksi

*

Kansakunnan vaurauden perusta lepää sen instituutioiden varassa. Kun poliisiin ja kaveriin voi luottaa, on institutionaalinen kehikko maassa vakaa ja turvallinen. Kun kansa saa ilmaista mielipidettään, äänestää vallan puolesta tai sitä vastaan, suunnitella tulevaisuutta ja uskoa sen mahdollisuuksiin, ovat edellytykset onnelliselle elämälle ja yhteiskunnan vauraudelle tällöin olemassa. Suomessa meillä on inklusiiviset instituutiot, siksi emme pelkää diktaattorin pakkovaltaa. Pidetään siis instituutioistamme kiinni, sillä niissä lepää vaurautemme perusta.

*

Lisätietoja:

Kirja – Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika – Johan Söderberg

Kirja – Why Nations Fail – Daron Acemoglu & James Robinsson

Tutkimus – Rents and economic development: The perspective of Why Nations Fail

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s