Suomi on globaali vapaamatkustaja

Suomalaiset innovaatiot eivät silti yllä aina avaruuteen asti.

Toisen maailmansodan jälkeen länsimaat ovat vaurastuneet pitkälti amerikkalaisten innovaatioiden ansiosta. Innovaatiot ovat taloudellisen vaurauden keskiössä, ja kovimmat innovaatiot ovat tulosta yritysten välisestä kovasta kilpailusta. Kovaa kilpailua ei yleensä katsota hyvällä, sillä houkuttelevampaa on tuijottaa tasa-arvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehkä joskus on hyvä vilkaista myös pintaa syvemmälle, sillä yhteiskuntien varauden takana häärää talouskasvu. Se on tulosta onnistuneista innovaatioista. Tuloeroihin tuijotellessa tällöin unohtuu kuin Kaija Koon laulelmassa: Kuka keksi innovaation?

*

Talouskasvu ja innovaatiot

*

Itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Schumpeter tiesi jo 1900-luvun alussa, että kapitalistista tuotantotapaa ajaa eteenpäin kekseliäiden yrittäjien tuottamat innovaatiot. Onnistuneet uudet innovaatiot ajavat markkinoilta vanhat innovaatiot kuin luudan kanssa, ja tämän prosessin myötä talous uudistuu. Kuluttajat (kansalaiset) saavat uusien innovaatioiden myötä näppeihinsä entistä kiiltävämpiä, komeampia ja kauniimpia hyödykkeitä, olivatpa nämä sitten tavaroita tai palveluita. 

Schumpeter nimesi prosessin “luovaksi tuhoksi” jossa luovuudella tuhotaan vanha skeida pois. Mutta hän oivalsi pelin hengen vain pelikentällä, eikä ymmärtänyt mistä peli itsessään on peräisin. Kirjoitin aiemmin tekstin instituutioista ja niiden välttämättömyydestä yhteiskunnan kehitykselle. Inklusiiviset taloudelliset instituutiot ovat välttämättömät luovan tuhon toteutumiselle. Ilman peliin osallistujia sekä pelin sääntöjä ei markkinatalous toimi tehokkaasti, ja pahimmillaan ylensyöttää vain pienen eliitin.

Toimivat markkinat tuottavat yrittäjille mahdollisuuksien pelikentän, jossa kovalla työllä ja kekseliäisyydellä voi pärjätä. Mitä kovemman kilpailun pelikenttä tarjoaa, myös sitä paremmin onnistujat palkitaan. Myös kepeämmässä pelissä voi ansaita kiiltävää kaappiinsa, mutta mestaruussarjat ovat kiveä kovempaa tekoa kuin Graham Greenen Pinkykin. Yhdysvaltojen kova kapitalismi on pelikenttä mestaruussarjan innovaatioille. Pohjolassa pelataan pehmeemmin.

*

Koordinoidut vai liberaalit markkinat?

*

Markkinataloudet voi karkeasti jakaa kahteen eri leiriin. Koordinoitu markkinatalous (KMT) toteutuu Pohjoismaissa kuten Suomessa. Markkinatalous on täällä yritysvetoista, mutta julkinen sektori on työntämässä näppejään peliin sen kuin ehtii – useasti hyvästä syystä. Liberaali markkinatalous (LMT) on markkinatalousjärjestelmä, joka toteutuu kovemman kapitalismin maissa kuten Yhdysvalloissa. 

Yleisesti omaksuttu käsitys on, että LMT voi itse muuttaa instituutionsa KMT:si menettämättä tuottavuutta, mutta tuomalla kansalaisille turvaverkon kuin trapetsitaiteilijalle. Tähän muun muassa loputon – usein täysin perusteltu – tasa-arvo- ja tuloerokeskustelu tähtää. Kovan kapitalismin maita harmitellaan, kun niissä ei ole samanlaista hyvinvointijärjestelmää kuin Pohjoismaissa. Maksuton koulutus, terveydenhoito tai pitkät kesälomat saati ansiosidonnainen päiväraha ovat kuin itsestäänselvyyksiä suomalaisille.

Mutta, jos kovan kapitalismin valtiot kuohitaan lauhkeiksi kuin kepeksensä menettänyt pässi, katoaako tällöin kilpailusta myös sen terävin piikki? Mikäli LMT vaihtaa värinsä KMT:ksi myös sen kyky tuottaa hardcore innovaatioita häviää kuin itsekunnioitus krapulassa. Yhdysvallat on juuri kilpailunsa ansiosta maailman johtava teknologiamaa. Yhdysvalloissa on tuotettu ja tuotetaan ne innovaatiot, jotka muuttavat maailmaa: internet, ydinenergia, lääketeollisuus. 

Kun hardcore-innovaatio on kerran keksitty, pääsevät lauhkeat perässähiihtäjätkin myös ideasta kiinni. KMT valtioissa tuotetaan myös usein hyviä innovaatioita, mutta ne tanssivat hardcore-innovaatioiden ympärillä kuin maksuttoman koulujärjestelmänsä oppilaat. Pohjoismaissa joissa on pehmeämpi kilpailu yritysten välillä, tuotetaan myös pehmeämpiä innovaatioita. Rovion ja  SuperCellin pelit eivät olisi onnistuneet ilman amerikkalaisten keksimää internettiä.

Vaikka Yhdysvallat haluaisi – sen jokaista kansalaista myöten – muuttua LMT:stä KMT:ksi, ei se siihen kykene, sillä moisen kuohitsemisen jälkeen sen kyky tuottaa maailman kovimmat innovaatiot katoaisi kuin eilispäivä. Lisäksi maailman menettäisi sen kovimman innovaattorinsa. Seuraajamaat voivat tehdä tuotannollisen lisäarvonsa vasta, kun johtavamaa on luonut innovaationsa, johon muut nojaavat. Perässähiihtäjillä on täten vara pitää kiinni turvaverkoistaan vasta innovaatiojohtajan työpäivän jälkeen. Yhdysvalloilla ei ole vara ruveta pehmoksi.

*

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion vastaisku

*

Koska Yhdysvallat tuottaa kovan kilpailunsa ansiosta kovimmat innovaatiot, ei Pohjoismaiden tarvitse olla kuin Yhdysvallat. Meille riittää tuottaa pehmeämpiä innovaatiota ja pitää kiinni hyvinvointivaltion tuottamasta turvaverkosta, vaikka se leikkaisikin tuottavuutemme kärjestä prosentin jos toisenkin. Pohjoismaissa tuotetaan hyviä innovaatioita, joita maailma ihailee kuin maailman ihmeitä (peruskoulu). Vaikka kaikki innovaatiot eivät ole kuin avaruusraketteja, ovat monet innovaatiot ihmisten elämänlaadun kannalta kuin lottovoittoja. Pohjoismaisten hyvinvointivaltioide asukkaat listataan trendinomaisesti onnellisimpien joukkoon.

Schumpeter muotoili innovaatiot myös muunlaisiksi kuin vain teknologisiksi keksinnöiksi. Innovaatioita olivat hänelle myös keksintöjen lisäksi, uusien markkinoiden oivaltaminen, organisaation johtamistavat ja tavat järjestää organisaation tuotantoa. Innovointia Schumpeterille oli kaikki uuden kehitteleminen ja keksiminen.

Ehkä tällöin voidaan ajatella myös hyvinvointivaltion olevan pitkään jatkuneiden innovaatioiden sarja. Ennenmuinoin myös Suomen instituutiot tuottivat toimintaympäristön joka oli kylmä, karu ja kova. Hyvinvointivaltion ajatus on ollut tuottaa sosiaalipoliittisia keksintöjä karkuun noista ajoista.

Silti. Yhtä kaikki. Mahdollisuutemme pehmeilyyn on kuitenkin seurausta vapaamatkustamisesta kovien innovaatioiden ympärillä.

*

Lisätietoja:

Tutkimus – Can’t We All Be More Like Scandinavians? Asymmetric Growth and Institutions in an Interdependent World – Daron Acemoglu, James Robinsson & Thierry Verdier – 2012

Kirja – Talous ja yhteiskuntateoria II – Risto Heiskala & Akseli Virtanen

Podcast – Globaalit vapaamatkustajat – Matti Apunen & Mika Maliranta

Linkki – Pixabayn kuvaan

One thought on “Suomi on globaali vapaamatkustaja

  1. Mielenkiintoinen ajatus. Yhdysvaltojen tuloerot ja sosiaaliset ongelmat joita sen liberaalista talouspolitiikasta seuraa, ovat itse asiassa edellytys sille että me perässähiihtäjät voimme ottaa rennommin ja nauttia elämästä.

    Like

Leave a Reply to ajatus10 Cancel reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s