Karl Polanyi & Suuri murros

Karl Polanyi 1886-1964

Maailman taloushistoria on kuin kertomus idyllisen kyläyhteisön matkasta kylmäksi kapitalistiseksi kaupunkitaloudeksi. Nyky-yhteiskuntien ongelmat toki lyövät näpeille kuin vihainen kansakoulun opettaja. Mutta kuluneiden tuhansien vuosien historian ymppääminen kirjojen valkeille lehdyköille vääristää aina tapahtunutta tarinaa. Kadonneen kulta-ajan sijoittaminen menneisyyteen on yleisin tapa vääristää historiaa. Nykymenoon leipääntynyt kapitalismikriitikko voi tarttua Karl Polanyin historian tulkintaan kuin todellisuuttaan pakeneva eksentrikko. Ehkä fiksua on kuitenkin pysyä argumenteissa, eikä antaa tarinan kuljettaa kohti auvoista menneisyyttä.

*

Kolme tuotannollista periaatetta

*

Maailmassa on ollut markkinoita iät ja ajat, mutta niiden rooli yhteiskunnan kokonaistuotannossa on jäänyt marginaaliseen rooliin. Ennen teollistumista ja globalisaatiota maailmassa vallitsi pääasiassa kolme tuotannollista periaatetta: vastavuoroisuus, uudelleenjako sekä kotitalousperiaate. Kyseiset tuotannolliset periaatteet eivät ole edelleenkään kadonneet, mutta jääneet vuorostaan marginaaliin markkinatalouteen perustuvan nykyjärjestelmän kanssa.

Vastavuoroisuuden periaate tarkoitti työnjaon vastavuoroista jakamista. Tuttavallisemmin vastavuoroisuuden periaatteen voisi ymmärtää toinen toisilleen tekeminä talkootöinä. Uudelleenjaon periaate toteutui, kun yhteiskunnan varallisuutta jaettiin lähinnä joillekin erityisryhmille – kuten Egyptissä faaraoille tai keskiajalla feodaaliruhtinaille. Kotitalousperiaatteen mukaan hyödykkeitä tuottettiin lähinnä omiin tarpeisiin, sillä suuri osa aikaisempien yhteiskuntien tuotannosta tapahtui kuitenkin perhepiirissä ja neljän seinän sisällä.

Kaikkien kolmen tuotantoperiaatteen taustalla oli tuottaa hyödykkeitä joko omaan, naapurin tai yhteiskunnan käyttöön. Olisi houkuttelevaa ajatella, että savenvalaja pyöräyttää ruukun itselle, kaverille ja keisarille. Suuremmissa yhteiskunnissa kuten muinaisessa Egyptissä tai antiikin Roomassa oli kehitttynyt pitkälle edennyt työnjako, eikä tuotanto todellisuudessa tapahtunut vain pelkästä joukkuhengestä. Menneiden aikojen yhteiskunnat eivät kuitenkaan tsempanneet ihmisiä tekemään työtä paremman tulevaisuuden vuoksi, vaan kituutteleemaan käsillä olevan kärsimyksen kanssa. Hyöty eli voitto oli vain harvain etuoikeus.

*

Suuri murros

*

Kun voitontavoittelusta tuli yhteiskunnan periaate oli tapahtunut suuri murros. Voitontavoittelu oli ollut ennen suurta murrosta yhteiskunnallisessa marginaalissa. Markkinoiden muodostuminen edellytti yhteiskunnallisen kulttuurin murrosta kolmen kuvitteellisen hyödykkeen syntymisen kautta: työ, maa ja pääoma. Polanyin mukaan inhimillistä aktiviteettia, maata ja rahaa itseään ei voi mitata rahalla, sillä kaikki edellä mainitut ovat omistusoikeudellisia substansseja. Työtä tehdessään ihminen käyttää omaa inhimillistä pääomaansa, koneet ja laitteet sekä niiden alla seisova maa ovat kannattavia käytettäviksi vasta, kun omistusoikeudet ovat olemassa. Polanyin mielestä täytyi tapahtua  kulttuurinen murros, jotta omistusoikeudelliset substanssit saataisiin palvelemaan markkinoita.

Polanyin markkinayhteiskunnan ytimessä on usko vapaaseen kilpailuun jota Adam Smithiä lainaten ohjaa “näkymätön käsi”. Näkymätön käsi ei Polanyille tarkoita tasapainoon pyrkiviä markkinoita vaan periaatteetta, joka on nostettu yhteiskunnallisen synteesin yksinomaiseksi rakenteeksi. Kulttuurinen muutos kohti markkinayhteiskuntaa on Polanyin mukaan tapahtunut 1500-luvun jälkeen tapahtuneen kehityksen myötä. Tässä kohtaa viittaukset Marxiin ovat ilmeiset, sillä Marxin mukaan teollinen yhteiskunta syntyi kolonialismin myötä tapahtuneen teollisen kehityksen myötä.

Markkinayhteiskunnan kulta-aikana Polanyi pitää Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välistä aikaa. Tuolloin maailmassa oli suhteellisen tasainen valtioiden välinen valtatasapaino, rahajärjestelmänä kultakanta piti rahatalouden vakaana sekä klassisen talousopin mukaiset valtiot toimivat markkinaliberaalin järjestelmän hyväksi. 1800-luvulla muutaman länsimaisen valtion institutionaalinen kehikko suosi kovaa, kylmää ja raakaa kapitalismia. Hyvinvointivaltiot kangastelivat vain harvojen ennustajien märissä unissa.

*

Kapitalistin saatanallinen mylly

*

Saatanallinen mylly oli Polanyin kuvaus täysin vapaasta kapitalismista, jossa poliittinen ohjaus loistaa poissaolollaan, ja joka nojaa koko painollaan laissez faire -periaatteeseen. Pidäkkeetön kapitalismi jauhaisi saatanallisen myllynsä ansiosta ennen pitkää  oman järjestelmänsä perusteet. Yhteiskunnat kurjistuisivat, luonnonvarat loppuisivat ja vain upporikas valtaeliitti vaurastuisi entisestään. Polanylainen tulkinta tämän ajan kapitalismista antaa Naomi Kleinille kirjojen aiheita.

Tämän lohduttoman dystopian edessä jopa Danten Jumalainen näytelmä kutistuu kuin verkkaiseksi matkakertomukseksi Hunter. S. Thompsonin gonzotripistä. Jotta moinen lohduttomuus ei kävisi toteen yhteiskunnan toimeliaat voimat kykenivät kehittelemään puolustuskeinoja, kuten yhdistyksiä, kiltoja sekä ammattijärjestöjä. Järjestöjen ja yhdistysten turvin markkinoiden ylivaltaa pyrittiin säätelemään. Pelkkien työväenjärjestöjen lisäksi kehittyvät myös institutionaaliset organisaatiot, kuten keskuspankki ja aikaamyöten myös hyvinvointivaltio.

*

Karl Polanyi oli poliittinen taloustieteilijä sekä taloushistorioitsija, jonka panos yhteiskunnalliseen ajatteluun on, ettemme synny homo economicusin kaltaisina hyvinvointimme maksimointia rationaalisesti laskelmoivina olentoina, vaan taloudellinen käyttäytyminen paljastuu vasta, kun yhteiskunnan kulttuurinen kypsyys on mahdollistanut markkinayhteiskunnan syntymisen. Polanyille markkinayhteiskunnan syntyminen kehittyi samaan aikaan kuin Marxille kapitalistisen tuotantotapa. Molempien argumentit ovat kapitalismikriittisiä. Marxille kapitalismi näyttäytyi työväenluokan riistona. Polanyille saatanallisen myllyn aiheuttamana eriarvoisuutena. Molempien argumenteissa keskeistä on kapitalistisen tuotantotavan rajoittaminen. Marxille tämä tarkoitti proletariaatin valtaannousua, Polanyille yhdistysten sekä myöhemmin institutionaalisten organisaatioiden kehittymistä hidastamaan saatanallisen myllyn jauhantaa.

*

Lisätietoja:

Kirja – Suuri Murros – Karl Polanyi

Kirja – Maailman taloushistoria: Esiteollinen aika – Johan Söderberg

Kirja – Maailman taloushistoria – Teollinen aika – Lennart Schön

*

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s