Karl Marx & kapitalismin riisto

Karl Heinrich Marx (1818 – 1883)

Karl Marx on historian tunnetuin kapitalismin kriitikko. Monumentaalisessa teoksessaan Pääoma Marx määrittelee kapitalismin historian saatossa kehittyneeksi tuotantotavaksi, jossa vastakkain ovat tuotantovälineet omistavat kapitalistit ja heidän vaurautensa eli pääoman luovat työläiset eli proletariaatti. Marxille kapitalismi näyttäytyi ennen kaikkea kapitalistien ja proletariaatin välisenä vastakkainasetteluna, jonka loppuna Marx ennusti proletariaatin voittoista vallankumousta. Porvarillinen kapitalismi tuottaisi lopulta oman tuhonsa, sillä kapitalistien pääoma on pohjimmiltaan työläisten työpanoksella luotua. Tullessaan tietoiseksi omasta luokka-asemastaan nousisi proletariaatti vallankumoukseen kapitalisteja vastaan, ja vallankumouksen myötä myös hallitsevaksi yhteiskuntaluokaksi.

*

Kapitalistisen talouden synty

*

Marxille kapitalismi on tulosta 1400-luvulla toteutetuista työreformeista, jolloin lääninherrat ja heidän vasallinsa saivat osuutensa alkavan siirtomaavallan kasvavasta tuotannosta. Valtion rooli kapitalistisen tuotantotavan kehittymisessä oli keskeistä. Valtiot harjoittivat merkantilista talouspolitiikkaa, jonka ajatuksena oli tukea oman valtion sisällä tapahtuvaa tuotantoa. Kolonialismi oli valtioiden välistä valtakamppailua.

Valtiot rahoittivat omaa manufaktuurituotantoaan, sekä asettivat suojatulleja ja kävivät kauppasotia kilpailijoitaan vastaan. Valtion myöntämän rahoituksen turvin manufaktuurit kykenivät kasvattamaan tuotantoaan ja palkkaamaan lisää työvoimaa valmistamaan tavaroita kruunun tarpeisiin. Kolonialismin aikainen bisnes oli manufaktuureille varmamenekkistä. Marxille kolonialismin myötä kasvaneet tarpeet johtivat kapitalistiseen tuotantotapaan, työvoiman riistoon ja pääomien kautumiseen.

Keskeistä Marxille kapitalistisessa taloudessa on juuri pääoman kasautuminen, joka tapahtuu kapitalistien omistamissa tuotantolaitoksiinsa. Niihin kapitalistit palkkaavat työläisiä, jotka omaa työpanoksen voimin luovat tavaroihin lisäarvon, jonka kapitalisti nyhtää myöhemmin markkinoilta omiin taskuihin. Marxille tavaroilla on kahdenlaista arvoa: käyttöarvoa ja vaihtoarvoa.

Käyttöarvo on tavaroista saatava hyöty, joiden vuoksi Marx kutsuu niitä myös hyödykkeiksi. Vaihtoarvoon on jo sisällytetty työläisen luoma lisäarvo, joka on kapitalistin osuus tavaroiden tuotannossa. Vaihtoarvo on siis käyttöarvo lisättynä kapitalistin voittopreemiolla; eli työläisen tuottamalla lisäarvolla. Marx kuvaakin, ettei vaihtoarvossa voi olla yhtään enempää luonnoainesta kuin vekselikurssissa, ja tämän vuoksi vaihtoarvot ovat yhteiskunnallisesti tuotettuja ja kuvitteellisia substansseja.

Koska vaihtoarvoihin on Marxin mukaan puhallettu markkinoilla perusteetonta lisäarvoa – eli kapitalistin voittomarginaalia – on tavaroiden rahallinen arvo todellisesta arvosta eroavaa. Marxille tavaroiden hinta heijastaa esineellistetyn työ rahallista arvoa ja tämän vuoksi raha on Marxille yhteiskunnallisesti ihmistyön lihaksi tulemisen arvon mitta.

*

Työpanos on panos vasta kapitalistin käsissä

*

Työläiset tekevät siis työpanoksellaan tavaroihin lisäarvon, joka näkyy tavaroiden markkinahinnoissa. Saadakseen markkinoilta tavaroita työläisten on käytettävä rahaa maksaakseen toisten työläisten työpanoksen tuottaman lisäarvon. Työläisen on luovutettava työpanoksensa, saadakseen toisten työläisten tekemiä tuotteita käyttöönsä. Raha on vain hetkellisesti työn arvoa mittaava yhteiskunnallinen instrumentti.

Ihmisten väliset taloudelliset suhteet heijastuvat suhteina tavaran omistajiin, eli kapitalisteihin, jotka tuottavat markkinoille tavaroita, joita työläiset ostavat saamallaan palkallaan. Koska työläiset maksavat aina tavaroissa olevasta lisäarvosta, tuottaa kaupankäynti kapitalisteille heidän vaurautensa. Raha ja rahan kiertokulku on välttämätön osa pääoman kasvua.

Kapitalistille rahan haaliminen on hänen subjetiivinen tavoitteensa, siksi rahan kiertokulun ansiosta tapahtuu arvonlisäystä, joka valuu aina kapitalistin laariin. Marxin mukaan kauppa voi kannattaa vain käyttöarvon suhteen, mutta ei vaihtoarvon suhteen, sillä siellä, missä on yhtäläisyyttä, siellä ei voi olla voittoa. Marxille siis kapitalistin vauraus on riistettyä vaurautta, arvoa jonka työläinen tuottaa, mutta markkinoilla kapitalistille menettää. 

Ihminen muuttuu kapitalistiksi marxilaisessa mielessä vasta silloin, kun hän käyttää tuotantonsa valmistamiseen ulkopuolista ja palkattua työvoimaa. Juuri työvoima ja työvoiman luovuttama työpanos on marxilaisessa tulkinnassa kapitalistisen talouden tärkein käyttövoima. Työmies on niin kauan työvoimansa omistaja, ennen kun hän myy sen kapitalistille.

Työvoiman luovuttama työpanos ei kuitenkaa voi olla mitä tahansa, sillä kapitalistinen tuotantotapa ei ole vain tavaran tuotantoa, vaan ensisijaisesti lisäarvon tuottoa. Tämän vuoksi vain lisäarvoa tuottava työntekijä on työvoimana tuottava ja siksi kapitalistille arvokas. Kapitalisti tuottaa tavaroita vain, jos hän uskoo niistä saatavan enemmän kuin on niihin käytettyjen osasten hinta. Marxille kapitalismi ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan voitontekeväisyyttä.

*

Marxin virhepäätelmä

*

Yhteiskunnallisesti kapitalistinen tuotantotapa on Marxille kokonaisuudessaan hyvinkin tuottava. Työläisten työpanoksen ja markkinoilla tapahtuvan vaihdannan vuoksi tapahtuu pääomien kertymistä ja kasautumista. Yhteiskunnallisella tasolla pääomien kasvu tapahtuu usean yksityisen pääoman kasautumisen kautta. Marx ei anna markkinoilla vallitsevalle yritysten väliselle kilpailulle juurikaan painoa.

Sillä Marxin mukaan kilpailu päättyy aina pikkukapitalistien häviöön. Tämän vuoksi Marxille on yhdentekevää tapahtuuko pääomien kasautuminen pienten vaiko suurten kapitalistien toimesta. Ero muun muassa Schumpeteriin on tältä osin kuin yöllä ja päivällä. Marxille pääomien kasautumisen nettovirta käy kohti vain yhtä suuntaa, eli kapitalistien vaurauden kasvua.

Marx näki kuin mekanistisena vääjäämättömyytenä historian kulun kohti kapitalismia. Hänen elinaikana kapitalismi oli pisteessä, missä työläiset joutuivat myymään pilkkahinnalla työpanoksensa kapitalistille, joka kääri työläisten tekemän työn hedelmät. Historian käänteet, mutkat, niemet ja notkelmat ovat Marxille kuin ennalta kirjoitettuja juonenkäänteitä matkalla kapitalismin syntymiseen ja romahtamiseen sekä matkalle kohti kommunistisen maailman aamuruskoa.

Kapitalismi kritiikissään Marx teki yhden perustavan virheen. Hän ei antanut juuri mitään painoarvoa kilpailulle ja innovaatioille. Tämän vuoksi Marx ei nähnyt yritystoiminnassa minkäänlaista riskiä. Marxille kapitalistin voitto oli varma, sillä hänen yhtälössään tavaroiden hinta muodostui työvoimakustannuksista, pääoman kulumisesta ja voittomarginaalista, jonka kapitalisti häikäilemättömästi riisti työläisiltä. Marxin maailmassa kapitalisti pystyi asettamaan hyödykkeille hinnat, ilman riskiä siitä, onko tavaroille kysyntää. 

*

Yhteenveto

*

Marx näki kapitalistisen vaurauden syntyvän työväenluokan riistosta. Lisäarvo jonka työläiset tavaroihin luovat, on myöhemmin kapitalistien nyhtämää riistoa markkinoilla.  Marxin kapitalistisen tuotantotavan kritiikissä on kuitenkin muistettava ajan henki. Hän kirjoitti Pääoman teollistuvassa 1800-luvun Britanniassa. Työolosuhteisiin ja työväenluokkaan liittyvillä sosiaalisilla konventioilla (joihin marxilaisuus toki myöhemmin suuresti vaikutti) ei ollut tuolloin vielä asemaa. Tämän ajan lukijan voi olla vaikea hahmottaa Marxin ajan maailmaa, jossa palkat ovat lähes täysin joustavia, työolot kaameita ja missä työläiset taistelevat toisiaan vastaan kuin hobbeslaisessa esileviathaanisessa yhteiskunnasa leipäpalan verran töitä. Työmarkkinoilla vallitsee nykyäänkin kilpailua, mutta verrattuna 1800-lukuun nyky-yhteiskunnissa on palkkatyölle on muodostunut varteenotettavia substituutteja. 

*

Lähteet & lisätiedot

Kirja – Pääoma 1 – Karl Marx

Kirja – Marxin Pääoma – Francis Wheen

Kirja – Talous ja yhteiskuntateoria I – Risto Heiskala & Akseli Virtanen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s