Max Weber & Kapitalismin henki

Max Weber (1864 – 1920) oli saksalainen sosiologi.

Kun Martti Luther oli käynyt naulailemassa teesinsä Wittenbergin tuomiokirkon oveen vuonna 1517, käynnistyi kristinuskon sisäinen kahtiajako – uskonpuhdistus. Sen myötä syntyi protestanttinen kirkko, joka irtaantui katolilaisuudesta ja kehittyi omaksi valtauskontosuuntaukseksi kristinuskon sisälle. Saksalainen sosiologi Max Weber näki kapitalismin syntyneen protestanttisen työmoraalin ja erityisesti sen kalvinistisen suuntautuneisuuden sisällä. Kalvinilaisuus oli Weberille uskonlahko, jossa yhdistyi liikemiesvaisto sekä hurskaus. Ilkikurisesti saman ilmiön allekirjoitti myös Karl Marx, jolle myös yhteiskunnallisesti tavaran tuottajille soveliain uskontomuoto on kristinusko ja sen erityinen porvarillinen muunnos: protestanttisuus.

*

Marxin ja Weberin kissanhännänveto

*

Mutta toisin kuin Marx ei Weber lämmennyt historiallisen materialismin tulkintaan kapitalismin kehittymisestä. Weberille kapitalismi ei ollut ensisijaisesti tuotantovälineiden omistussuhteista ja taloudellisesta toiminnasta ilmenevää, vaan taustalla hääri kulttuuri ja ihmisen luomat merkitykset. Yhteiskuntapolitiikan historiassa Marx ja Weber voidaan laittaa tukkanuottasille siitä, miten kapitalismi syntyi ja mikä oli sen rooli.

Siinä missä Marx piti kapitalistisen tuotannon tarkoituksena lisäarvon kiskomista riistona työläisten tuottamista tuotteista, oli Weber Marxin kanssa tyystin toista mieltä.  Weberille rationaalisesti toimiva kapitalismi oli mahdollista vain vapaan työn pohjalta. Marx piti duunaria vapaana aina siihen asti, kun tämä meni myymään työpanoksensa kapitalistin käyttöön. 

*

Kapitalismin rationaalisuusvaatimus

*

Weberin kapitalistisen taloudellisen perustana oli rationaalinen toiminta, joka pohjaa “suunnitelmalliseen hyötysuoritusten hyväksikäyttöön”, eli edeltäkäsin suunniteltuun resurssien tehokkaaseen käyttöön. Tämän vuoksi kapitalismi erottautui aikaisemmista tuotantotavoista sen vuoksi, että se pohjautui laskelmoivaan ja rationaaliseen toimintaan, joka ei olisi ollut mahdollista ilman vapaan työn käsitettä. Ihmisten luovuus ei kuki pakotettuna.

Modernin kapitalismin ero aikaisempiin tuotantotapoihin oli Weberin mukaan siinä, että sitä harjoittivat ihmiset ensisijaisesti oman etunsa nimissä. Vaikka Iiät ja ajat oli ollut kauppiaita, mutta kapitalistisen talouden erotus aikaisemmista oli sen kyky käyttää hyväkseen vapaan työn tuloksena syntyneitä rationaalisia organisaatioita, eli yrityksiä. Yritykset olivat rationaalisesti käyttäytyvien ihmisten yhteenliittymiä, joiden avulla kyettiin organisoimaan työntekoa.

Aikaisempiin tuotantotapoihin verrattuna kapitalismin kehityksen kannalta olennaista olikin tehdä ero kotitalouden ja yrityksen välillä. Tämä onnistui muun muassa menetelmällisten ja institutionaalisen kehityksen vuoksi, kuten pääomalaskelmien ja taseen kaltaisten kirjanpidollisten instrumenttien avulla. Sekä erityisesti oikeuslaitoksen ja sen uskottavan toiminnan kehittymisen vuoksi. Toimivan oikeuslaitoksen turvin on mahdollista tehdä sopimuksia vieraiden ihmisten kanssa.

Weberlille kapitalistisen tuotantotavan mahdollistajana olivat inhimillisen kulttuurin ja tiettyjen rationaalisten instrumenttien kehittyminen, mutta mitkä olivat Weberiläisessä tulkinnassa yrittäjien kannustimet tehdä työtä ja puurtaa päivät pitkät? Uskonpuhdistuksen myötä syntyneessä protestanttisuudessa piili Weberin mukaan yrittäjyydelle ja ahkeruudelle enemmän kulttuurisia vaikutuksia kuin laiskakätisessä katolilaisuudessa.

*

Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki

*

Weber ottaakin kirjassaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki esille useampia yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka tukevat protestanttien suoraselkäisyyttä verrattuna vetelehtiviin katolilaisiin. Myös tänä päivänäkin voi pohtia, onko monessakaan protestanttisen uskontopiiriin kuuluvan maan työehtosopimuksissa mainintaa siestasta. Protestanttisen uskontopiirin sisältä Weber nostaa erityisesti kalvinilaisuuden esikuvaksi kapitalistiselle hengelle.

Toisin kuin Marxille tai Schumpeterille ei Weberille yrittäjyyden kannustemena ei ollut pelkkä rahan tai voiton tavoittelu. Pelkkä raha-ahneus ei riitä motiivina työnteolle ja yrittäjyydelle, vaan työtä on tehtävä kuin se itsessään olisi kutsumus. Kalvinisteille, jotka laittoivat kapitalistisen hengen alulle, toimi tuona kutsumuksena pelastus- eli predestinaatio-oppi.

Kalvinilaisessa pelastusopissa ajatuksena oli, että jumalan valtakuntaan valituksitulemisen merkkinä, on maanpäällisen taipaleen menestys. Joskaan suoraa kausaaliyhteyttä ei tunnustettu, mutta jo vahva korrelaatio loi riittävät kannustimet tehdä työtä ja yrittää aina yötä myöten. Weberin mukaan kalvinilainen hankkii ensin itse autuutensa, ja jumala auttaa sitä, joka auttaa ensin itseään.

Järjestelmällisyytensä vuoksi kalvinilainen elämä oli läpensä rationaalista, lisäksi työnteolla kalvinistit pystyivät harjoittamaan protestanttisuuteen kuuluvaa askeettisuutta. Tällöin työtä tehdessä yhdistyi ikään kuin hupi ja hyöty. Tämän vuoksi kalvinilaisuus tuki rationaalista ja suunnitelmallista työn tekoa sekä uskonnon harjoittamista, jonka vuoksi alati töissä olevia kalvinisteja ei yhteisössään katseltu pitkin nenänvartta, vaan pikemminkin päinvastoin.

Omaisuuden kartuttaminen oli merkki valituksi tulemisesta, mutta se ei sotinut hengellisyyttä vastaan, sillä kunhan omaisuudellaan ei yhteisössään aiheuttanut pahennusta. Omaisuuden hankkiminen ja työnteko nähtiin pikemminkin tapana harjoittaa askeesia ja tavoitella taivaspaikkaa. Näin ollen Weberin mukaan kalvinilaisuus vaikutti väkisinkin myös muuhun yhteiskuntaan, sillä kalvinistien taloudellisessa toiminnassaan oli selkeästi kilpailukykyä vahvistavia piirteitä. Taivaspaikka ja iankaikkinen elämä toimivat hyvänä kannustimena.

*

Lähteet ja lisätiedot:

Kirja – Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki – Max Weber

Kirja – Talous ja yhteiskuntateoria II – Risto Heiskala & Akseli Virtanen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s