Tuhokapitalismi by Naomi Klein

Shokit, sodat ja sorto raivaavat tietä tuhokapitalistien tulla.

Olipahan kyseessä tsunami, uuden touhukkaan diktaattorin valtaannousu tai vaikkapa vastakarvaan keksittyjen tekosyiden verukkeella aloitettu sota, on tällöin otollinen aika nylkeä maan instituutioita uuteen uskoon. Kanadalainen toimittaja sekä kirjailija Naomi Klein kuvaa teoksessaan Tuhokapitalismin nousu, kuinka yhteiskuntaa koettelevia shokkeja voidaan käyttää korruptoituneen ja korporativistisen vallan rakentamiseen. Shokkeja hyväkseen käyttävä tuhokapitalismi ei ole vain institutionaaliseltaan perustaltaan heikkojen valtioiden ongelma. Sen kourissa kangertelevat myös demokraattiset länsimaat. Valtiot, joissa kirkasotsaisilla uusliberalistisilla uudistuksilla haetaan uutta draivia entisen tehottomuuden päälle.

*

Chicagon-pojat Chilessä

*

Vuoden 1970 Chilessä voitokkaiden presidentinvaalien myötä valtaan noussut Salvador Allende alkoi puuhakkaana toteuttamaan maassaan sosialistista politiikkaa. Allende kansallisti niin kaivostoimintaa ja teollisuutta. Sosialistisen politiikan ansiosta työttömyys putosi Chilessä kuin kaivoon hypännyt pikkupoika. Vain naulakoksi kelpaamattomat osoittivat sosialismissa vallitsevan luonnollisen työttömyyden tason.

Allenden harjoittama sosialismi ei tietenkään sopinut Yhdysvaltojen kylmän sodan aikaiseen politiikkaan. Näinpä Allende piti pökätä pallilta pois, ja vuoden 1973 syyskuussa Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta syrjäytti Allenden vallastaan ja Pinochet otti Chilen hallintaansa diktaattorin valtuuksin. Pinochetin valtaannousun myötä Chilessä harjoitettu sosialistiselle politiikalle tuli loppu kertalaukauksella, kuten Allendellekin.

Pinochetin valtaannousun myötä Chicagon yliopiston uusliberalistisen koulukunnan taloustieteilijät pääsivät toteuttamaan ensimmäistä todellista kenttäkoettaan. Chilessä tehtiin chicagon-poikien toimesta talouspoliittinen täyskäännös. Kansallistetut tuotantolaitokset yksityistettiin ja jaettiin valtaapitäävän eliitin kesken kuin kipollinen karkkeja. Yksityistämistoimien vuoksi miljoonat joutuivat työttömiksi ja maan pieni eliitti piehtaroi rahoissaan kuin kuralammikkonsa löytänyt possu.

Kleinin kuvaus Chilessä harjoitetusta politiikasta on tylyn ynseä; eriarvoisuuden, köyhyyden ja kurjuuden maksimointia. Chicagon-pojat ja heidän oppi-isänsä Milton Friedmanin ajama talouspolitiikka on Kleinin tuhokapitalismitulkinnassa paholaisen asemassa. Samaa korruptoitunutta politiikkaa harjoitettiin myöhemmin Argentiinassa, Puolassa, Venäjällä, Kiinassa ja myös Yhdysvalloissa, joissa kaikissa valtaan päässyt eliitti yksityisti valtion omaisuutta tai sen toimintoja.

*

Tuhokapitalismi

*

Kuten termi tuhokapitalismi kuvaakin, on sen ytimessä tuho, murros tai (kuten kirjan alkuperäinen nimi The Shock Doctrine kuvaa ilmiötä) shokki. Yhteiskuntaa koskevan vakavan murroksen tai kriisin aikana on tuhokapitalistien silmissä otollinen hetki toteuttaa myös mullistavia institutionaalisia uudistuksia. Kleinin mukaan kriisiaika on tuhokapitalismin osalta ratkaiseva, koska tuona aikana hädän alla oleva yhteiskunta tarttuu välttämättöminä mainostettuihin uudistuksiin kuin hukkuva. 

Esimerkkinä Klein käyttää syyskuun 11. päivän iskujen jälkeistä aikaa. Yhdysvaltojen asevoimien ja sisäisen turvallisuuden määrärahoja lisättiin turvallisuustilanteen parantamiseksi. Kasvaneet julkiset turvallisuusmenot nostivat myös turvallisuuspalveluiden kysyntää, jonka vuoksi markkinoilla muodostui kannustimia tuottaa turvallisuuspalveluita. Yhdysvaltojen varapresidenttinä häärinyt Dick Cheney ja hänen kabinettinsa näkivät tilaisuutensa tulleen. Bushin hallinnon aikana asevoimien ja sisäisen turvallisuuden palveluita yksityistettiin seurauksella, joka lihotti Cheneyn omistamien turvallisuuspalveluita tuottaneiden yritysten liikevoittoja miljoona kaupalla.

Kleinin mukaan tuhokapitalismi tarvitsee valtio-omisteisen tai julkisen sektorin tuottaman palvelun, joka yksityistetään puutteellisen tai olemattoman kilpailutuksen jälkeen. Yhteiskuntaa koetteleva shokki toimii kuin kimmokkeena pikaisen yksityistämisen saavuttamiseksi. Klein kuvaa esim. Venäjällä tapahtunutta kehitystä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Entisen Neuvostoliiton tuotantolaitokset kaupattiin pilkkahintaan eniten rosvoavalle. Yhdysvalloissa tapahtunut tuhokapitalismi syntyi julkispalveluiden yksityistämisen myötä, erityisesti Yhdysvaltojen asevoimissa sekä sisäisessä turvallisuudessa tehtyjen yksityistämisten vuoksi.

*

Kapitalismia vai tuhokapitalismia?

*

Mikäli kapitalismi ja vapaa markkinatalous nähdään toistensa synonyymeinä, tekee Klein kirjansa argumentaatiossa kohtalokkaan virheen. Klein kuvaa kylläkin onnistuneesti, kuinka korruptoitunut politiikka johtaa yhteiskunnan kannalta korporativistiseen yhteiskuntaan, missä eriarvoisuus kukkii kuin voikukat tienpientareella. Mutta toimivat markkinat vaativat toimiakseen myös toimivat instituutiot, joita ovat perustuslain turvaamat kansalaisoikeudet, kuten omistusoikeudet tai yksilön koskemattomuus.

Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Daron Acemoglu ja James Robinson argumentoivat kirjassaan Why Nation Fail, kuinka instituutiot jotka mahdollistavat ihmisten osallistumisen niin yhteiskunnalliseen kuin elinkeinoelämäänkin, mahdollistavat myös kansakunnan vaurastumisen ja hyvinvoinnin. Tuhokapitalismilla ei ole vapaan markkinatalouden kanssa sen enempää tekemistä kuin joulupukilla juhannuksena. Markkinatalous vaatii toimiakseen omistusoikeuden suojan sekä vahvan valtion, jonka toimivallan legitimiteetti on laajalle levinnyt, kuten demokratioissa tyypillisesti on.

Klein kuvaa läpi kirjan esimerkkejä, missä yksityistäminen toteutetaan tyyliin yhdessä yössä, ja vieläpä valtioissa, missä instituutiot eivät ole koskaan olleetkaan kansalaisia mukaan kutsuvia. Poikkeuksen Kleinin esillenostamissa valtioissa ovat Iso-Britannia ja Yhdysvallat, mutta niidenkin kohdalla julkisten palveluiden yksityistämisestä on Kleinin mukaan syntynyt vain sutta ja sekundaa. Olkootkin, että esimerkiksi thatcherismin tai reaganismin aikana toteutettujen yksityistämistoimien kohdalla on monessa mennyt vihkoon, on niiden ansiona myös valtiovetoisten tuotantolaitosten velttouden ja hyväveliverkoston lopettaminen. Tämän Klein unohtaa mainita.

*

Lopuksi

*

Naomi Klein kuvaa ansiokkaasti teoksessaan Tuhokapitalismin nousu, kuinka valtarakenteeltaan vinoutunut yhteiskunta taipuu pienen eliitin harjoittaman yksityistämistoimien edessä. Aikaisemmasta kurjuudesta seuraa kurjempaa kurjuutta kera kasvavan eriarvoisuuden. Tuhokapitalismi pääsee jylläämään täydellä höyryllään yhteiskunnissa, jonka instituutiot ovat sille otolliset, mutta sen lievempiä muotoja Kleinin mukaan nähdään myös demokraatttisten valtioiden valtarakenteen huipulla.

Tuhokapitalismi on läsnä siellä, missä shokkien verukkeella nähdään uusia bisnesmahdollisuuksia.

*

Lähteet:

Kirja – Tuhokapitalismin nousu – Naomi Klein (2007)

Kirja – Why Nation Fail – Daron Acemoglu & James Robinson (2012)

Linkki – Pixabayn kuvaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s