Baumolin tauti – robotisaatio & mustasurma

1960-luvulla yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol teki esittävän taiteen tutkimuksessaan lopensa itsestäänselvän havainnon. Beethovenin jousikvartettoihin tarvittiin yhä sama neljän hengen porukka soittamaan sitä. Baumolin taudilla kuvataa kehitystä, jossa palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuuden palkkakehitystä, vaikka työn tuottavuus polkisi paikallaan kuin 1800-luvun kamarimusiikki. Teollistumisen eräs käänteentekevistä historiallisista tapahtumista oli mustasurma.

Markkinataloudella maailma pelastuu

Globaaleille instituutioille on taattava toimintaedellytykset ja kansalaisten legitimiteetti, vaikka se olisikin myös rikkaiden kukkarosta pois. Teollistuminen on tapahtunut instituutioiden, innovaatioiden, investointien ja integraation tuloksena. Kun ajattelemme mitä ilmaston vuoksi olisi tehtävä, muuttakaamme instituutioita, jotka kannustavat innovaatioihin, joita seuraavat investoinnit ja joiden leviäminen on integraation tulos.

Vapaudesta hoitoon

Kun porvarihallitus laskeskelee sosiaali- ja terveysmenojen tippuvan yksityisten yritysten valjastamisella kuin keväinen lumi katolta, unohtuu siltä silmää ihmisen herkkyydelle. Pienelle ihmiselle vapaus on kuin kouraan puristettu piru, kun pikkusormi lipeää, katoaa ote myös kohtaloonsa. Vapaus on ihmisen arvokkain sekä halvin valuutta.

Työolotutkimus 2018: Työelämä tänään

Työolotutkimus suoritetaan noin viiden-kuuden vuoden välein. Edellinen tutkimus on vuodelta 2018, sitä verrataan tottakai edeltävään ja sitä edeltäviin. Maailman yleistä kehityksestä voidaan arvailla työolotutkimuksen tuloksiin ja löytää selittäjiä vuosien varrella muuttuneisiin tuloksiin. Suomalaisten työelämään vaikuttavat suuressa kuvassa samat asiat kuin muihinkin eurooppalaisiin verrokkeihin. Kansainvälinen talouskehitys ja teknologiset innovaatiot heijastuvat kutakuinkin samalla tenholla myös Suomeen. 

Ajan henki ja ajatukset jalot: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vs. Pekka Kuusi

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli 1800-luvulla elänyt historioitsija, professori, poliitikko ja vanhasuomalainen suomalaisuusmies sekä vapaaherra. Pekka Kuusi kuuluu yhdessä Väinö Tannerin kanssa henkilöihin, joiden muotokuva on sosiaalidemokraattisten puoluejärjestöjen seinällä ajaton kuin Kristuksen kuva kirkossa. Ajat ovat silti muuttuneet tähän aikaan tultaessa.

Joustot ja kysyntäjoustot

Vuonna 2009 Vanhasen toinen hallitus kevensi ruoan arvolisäveroa. Se oli kepulaista siltarumpupolitiikkaa kauneimmillaan. Ekonomistien laaja joukko kuitenkin epäili kyseessä olevan tehoton keino kasvattaa kuluttajien ostovoimaa sekä lujittaa veropohjaa. Eivätkä ihan syyttä. On tiettyjä hyödykkeitä joiden verottaminen on tehokkaampaa, niin verokertymän kuin vähäisen verojen aiheuttaman tehokkuustappioiden vuoksi.

Etelä-Korean Keynes. Kirja-arvostelussa Ha-Joon Chagin opas taloustieteeseen

Ha-Joon Chang on Etelä-Korealainen taloustieteilijä, ja taloustieteen professori Cambridgen yliopistossa. Leipätyönsä kylkeen Chang on popularisoinut taloustiedettä. Yhteiskuntatieteitä popularisoivissa teoksissa on kuitenkin sataprosenttinen vaara mainostaa omaa idologiaa, ja siihen sortuu myös Ha-Joon Chang. Kirja on erittäin mainio käyttöopas sosiaalidemokraattiseen maailmaan.