Tuhoaako sidosryhmäkapitalismi luovan tuhon?

Vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien kaikki 192 jäsenmaata hyväksyivät yhteisen tavoitteen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Agenda 2030 nimetyssä kestävän kehityksen ohjelmassa on 17 pääasiallista tavoitetta ja jokaiseen liuta yksityiskohtaisempia alatavoitteita. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys, parantaa tasa-arvoa sekä sitoa taloudellinen toiminta ympäristön kanssa kestävällä tavalla. Yhtenä olennaisena piirteenä YK:n tavoitteissa on unohtaa osakkeenomistajien ensisijaisuus yritysten toiminnassa, ja ottaa huomioon yrityksen sidosryhmät, kuten työntekijät ja ympäristö.

Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Göran Therborn (1941 - ) on ruotsalainen sosiologi. Otto von Bismarck oli saksalainen valtiomies ja valtakunnan kansleri, joka toimi vuodesta 1867 aina vuoteen 1890 asti Saksan ykköstykkinä. Vertaukset Kekkoseen ovat vähintäänkin kohtuulliset. Maailman ensimäinen hyvinvointivaltio voidaan ympäripyöreässä mielessä - ja vailla nykyisten Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden instituutioita sekä palveluntarjontaa - paikallistaa bismarckilaiseen Saksaan ja siellä 1880-luvulla tapahtuneisiin … Continue reading Göran Therborn & Hyvinvointivaltio

Karl Polanyi & Suuri murros

Karl Polanyi 1886-1964 Maailman taloushistoria on kuin kertomus idyllisen kyläyhteisön matkasta kylmäksi kapitalistiseksi kaupunkitaloudeksi. Nyky-yhteiskuntien ongelmat toki lyövät näpeille kuin vihainen kansakoulun opettaja. Mutta kuluneiden tuhansien vuosien historian ymppääminen kirjojen valkeille lehdyköille vääristää aina tapahtunutta tarinaa. Kadonneen kulta-ajan sijoittaminen menneisyyteen on yleisin tapa vääristää historiaa. Nykymenoon leipääntynyt kapitalismikriitikko voi tarttua Karl Polanyin historian tulkintaan kuin … Continue reading Karl Polanyi & Suuri murros

Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Joseph Alois Schumpeter 1883 - 1950 Kun brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin suhdannepolitiikkaan pureutunut finanssipolitiikka otti 1930-luvun laman ja myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen kultaisia askeleitaan, jäi itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeter teorioineen auttamatta aikansa valovoimaisimman taloustieteilijän varjoon. Schumpeterin radikaali innovaatioteoria ei myöskään osunut ajan hermoon, sillä keynesiläinen komentotalous nähtiin kuin kirkastuksena sodanjälkeiseen jälleenrakennusaikana. Lisäksi Schumpeterin … Continue reading Joseph A. Schumpeter & Luova tuho

Suomi on globaali vapaamatkustaja

Suomalaiset innovaatiot eivät silti yllä aina avaruuteen asti. Toisen maailmansodan jälkeen länsimaat ovat vaurastuneet pitkälti amerikkalaisten innovaatioiden ansiosta. Innovaatiot ovat taloudellisen vaurauden keskiössä, ja kovimmat innovaatiot ovat tulosta yritysten välisestä kovasta kilpailusta. Kovaa kilpailua ei yleensä katsota hyvällä, sillä houkuttelevampaa on tuijottaa tasa-arvoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehkä joskus on hyvä vilkaista myös pintaa syvemmälle, sillä … Continue reading Suomi on globaali vapaamatkustaja

Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Inklusiiviset instituutiot on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Instituutiot ovat ihmisten välisiä sääntöjä joiden mukaan yhteiskunta tanssii. Ne voivat olla joko muodollisia (kuten lait ja hallinnolliset määräykset) tai epämuodollisia (kuten yleiset käyttäytymismallit ja sosiaaliset normit). Yhteiskunnan sutjakan toiminnan kannalta instituutioiden molempia puolia tarvitaan. Lait ja asetukset eivät ota toimiakseen, mikäli kansakunnan tapana on jättää kruunun määräykset … Continue reading Inklusiiviset instituutiot luovat vaurauden

Kommunistisen puolueen manifesti – Karl Marx ja Friedrich Engels – kapitalistisen tuotantotavan nousu

Karl Marx ja Friedrich Engels väittävät historian olleen aina luokkien välisten taistelujen historiaa. Sortaja ja sorrettu ovat olleet napit vastakkain kuin työmarkkinajärjestöt ja käyneet keskeytymätöntä taisteluaan joko avoimena sotana tai vähintäänkin riistoksi peiteltynä. Vanhassa Roomassa tätä taistelua käytiin neljän eri luokan: patriisien, plebeijien, ritareiden ja orjien kesken. Keskiajalla sorron areena vaihtui feodaaliruhtinaiden, heidän vasalliensa, ammattikuntamestareiden … Continue reading Kommunistisen puolueen manifesti – Karl Marx ja Friedrich Engels – kapitalistisen tuotantotavan nousu

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Lyhykäisyydessään systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusmetodi, jolla tutkitaan tutkimuksia. Tarve kirjallisuuskatsauksille on syntyi, kun tutkimusten määrä kasvoi ja tutkimusten yksityiskohtaisuus kehittyi yhä spesfimmäksi. Yksittäisten tutkimusten tulokset kun voivat poiketa toisistaan jopa merkittävällä tavalla. Tämä johtuu muun muassa tutkimuskysymysten, otoskokojen, koeasetelmien kuin tutkijan ammattitaidosta johtuvista tekijöistä.

Kanditutkielma à la Erkka Gummerus

Kanditutkielma on jokaisen akateemisen tutkijanalun ensimmäinen koetinkivi, mihnä punnitaan itsenäisen "tutkimuksen teon" kompetenssia. Itselle kanditutkielman tekeminen oli kokonaisvaltainen oppimisprosessi. Aiheen sisältö, metodi ja asiatekstin kirjoittamisen taito kehittyivät, mutta kaikkein eniten tutkimuksen teon prosessin läpivienti, eli kuinka paljon voidaan mahduttaa noin 25 sivun mittaiseen tutkielmaan.