Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Suomi Unkarin tiellä

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.

Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.

Korona kova, Marin mahtava

Marinin hallitus asetti poikkeuslain voimaan ja esitti elvytyspaketin koronan kourissa kituville yrittäjille, antoi uskoa poliittisen johtomme kykyyn toimia. He ovat toimineet kuin tilanne on sitä vaatinut. Melankolisessa maassa, missä mielenmaisema on Gallen-Kallelan maalaama ja Rautavaaran laulama. Ponnahti pinnalle kuin norppa kollektiivinen me-henki. Lähes joka tuutista on toitotettu Suomen kykyä nousta tästä ahdingosta. Ja nouseehan se Suomi-neito.

Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.

Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin

Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.

Baumolin tauti – robotisaatio & mustasurma

1960-luvulla yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol teki esittävän taiteen tutkimuksessaan lopensa itsestäänselvän havainnon. Beethovenin jousikvartettoihin tarvittiin yhä sama neljän hengen porukka soittamaan sitä. Baumolin taudilla kuvataa kehitystä, jossa palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuuden palkkakehitystä, vaikka työn tuottavuus polkisi paikallaan kuin 1800-luvun kamarimusiikki. Teollistumisen eräs käänteentekevistä historiallisista tapahtumista oli mustasurma.

Markkinataloudella maailma pelastuu

Globaaleille instituutioille on taattava toimintaedellytykset ja kansalaisten legitimiteetti, vaikka se olisikin myös rikkaiden kukkarosta pois. Teollistuminen on tapahtunut instituutioiden, innovaatioiden, investointien ja integraation tuloksena. Kun ajattelemme mitä ilmaston vuoksi olisi tehtävä, muuttakaamme instituutioita, jotka kannustavat innovaatioihin, joita seuraavat investoinnit ja joiden leviäminen on integraation tulos.