Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 4: Kirstuun jemmattu hyvinvointi 

Ikäpolveni on syntynyt hyvinvointivaltioon. Koulu, terveydenhoito tai tulonsiirrot lapsilisineen, saati työttömyyskorvauksineenkin on itsestään selvä osa totuttua yhteiskuntaa. Niinpä hyvinvointivaltion kääntöpuolella roikkuvaa raskasta verotaakkaa on myös totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Kattavalla sekä maksukyvyn mukaan säädetyllä veroasteella on kansan keskuudessa laajaa hyväksyntää. Verotus harmittaa tietenkin jokaista veronmaksajaa, ellei muistuteta mitä maksamillaan veroillaan saa vastineeksi. Riistääkö hyvinvointivaltio hyvinvoinnista?   … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 4: Kirstuun jemmattu hyvinvointi 

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 3: Oma raha kullan kallis

"Markka tekee perjantaisin ohimarssin aina..." Irwin Goodmanin lauluissakin esiintynyt markka oli osa kansallista identiteettiämme. Seteleissä poseerasivat vuoroin Urho Kekkonen, Andres Schydenius, Jean Sibelius tahi muita salonkikelpoisia kansallissankareitamme. Markka oli itsenäisen valtion arvokas symboli. Yhteisvalutta euroon siirryttäessä valuutan vaihtuminen kävi silti nätisti kuin humalassa. Markkaa arvokkaampi oli yhä - raha.   Rahapolitiikka se ei sovi jätkälle … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 3: Oma raha kullan kallis

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 2: Globalisaation synty ja syyt

Globalisaatio uhkaa Suomea! Globaali ilmaston lämpeneminen uhkaa biosfääriä! Globaali sitä ja globaali tätä. Globalisaatio on termi, jota pyöritellään julkisessa keskustelussa, milloin mitäkin koskien. Nykyisin ilmastonmuutos on polttavin globaalia huolta herättävä aihe - ja syystäkin. 1990-luvulla globalisaatiota oli ns. Kiina-ilmiö, jossa teollistatuotantoa siirrettiin edullisemman kustannuskyvyn maihin. Liittyykö globalisaation aina uhka?   Globalisaation erittäin lyhyt historia   … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 2: Globalisaation synty ja syyt

Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 1: Hyvinvointivaltion synty ja syyt

Suomi on hyvinvointivaltio. Kurjimmassa asemassa olevat tuskin tunnustavat edellä esitettyä. Parhaimmassa asemassa olevia vituttaa rahoittaa ilmaiseksi jaeltavia julkisia palveluita. Keskiluokka on supistumassa globalisaation aiheuttaman paineen vuoksi. Hyvinvointivaltiota haastetaan sisältä ja ulkoa päin. Onko pitkä menestystarina PISA-tuloksineen tullut tiensä päähän? "Every journey has an end." Hyvinvointivaltiohan voidaan myös ymmärtää valtioksi, missä kaikilla on asiat hyvin. Moinen … Continue reading Hyvinvointivaltio globalisaation hampaissa osa 1: Hyvinvointivaltion synty ja syyt

Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Edellisessä tekstissä perustelinkin jo miksi tieteellinen tieto on luotettavaa. Kertaukseksi. Objektiivisesti asioita ja ilmiöitä tutkiva tiede pysyy totuudellisuuden tiellään tiedeyhteisön vertaisarvioinnin ja tutkimuksiin kriittisesti suhtautuvan menetelmänsä vuoksi. Monivuotinen koulutus takaa tutkijoiden ammatillisen osaamisen, joka joutuu jokapäiväiselle koetukselle.   Mitä ovat epätieteet?   Epätiede eroaa tutkimustapansa, ilmiöihin suhtautumisensa ja tutkimuskohteiden valikoitavuutensa vuoksi tieteellisestä tutkimustyöstä. Epätieteellinen tutkimus … Continue reading Tieteeksi pyrkivä uskonto on epätiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Olen aikaisemmissa blogiteksteissäni vakuutellut kuinka tieteeseen voi luottaa vaikka ei aina uskoa. Tieteellisessä tutkimustyössä on tuotettu vuosikymmenten aikana sutta ihan kotipihojen ongelmaksi asti. Silti tieteen voitokas riemumarssi jatkaa kulkemistaan kuin Rion sambakarnevaaleissa. Tieteen teoksi lasketaan korkeakouluissa tehty tutkimus, etupäässä yliopistoissa tehty tutkimus. Tieteellistä tutkimustyötä on kuitenkin mikä tahansa todellisuuden hahmottaminen, mikä kestää seuraavat kymmenen tieteelliselle … Continue reading Tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit

Likainen tiede

Tiede inhimillisyyden mittayksikkönä   Renessanssin myötä käynnistynyt kulttuurillinen muutos haikaili antiikin aikojen perään. Estetiikan kaipuun turvin ihmistä ja ihmisen ympäristöä alettiin mittailla ja tutkia. Leonardo Da Vincin tekemät ihmisruumista kuvaavat tutkimukset lasketaan vallankumouksellisten saavutusten aarteisiin. Teknologisen kehityksen myötä mittailut vaihtuivat pallojen pudottelusta planeettojen kiertoratoihin. Eikä ole epäilystäkään etteikö tieteellinen tutkimus olisi vaikuttanut ihmisten elämään enemmän … Continue reading Likainen tiede