Valmentamisen ja mentoroinnin vaikutus organisaation kykyyn oppia

Pohtiessa mentoroinnin ja valmentamisen monipuolista hyödyntämistä työelämässä on aivan keskeinen käsite tällöin oppiminen. Kuinka yksilöt oppivat ja kuinka yksilöt oppivat organisaatiossa? Kuinka organisaatio oppii? Valmentaminen ei ole vain johdon yksinoikeudeksi varattu toiminnan tehostamisen tapa, eikä mentorit palvele vain organisaation nokkapaikoilla olevia. Ihmisen kyky oppia toisilta on nostanut lajimme maailman valtiaaksi - pontentiaalia oppia ei kannata pimittää.

Johdon valmentaminen ja mentorointi

Valmentaminen on prosessi, jossa organisaation ulkopuolisen tahon vaikutuksesta organisaation käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan. Valmentamisen tavoitteena on organisaation toimintakyvyn parantaminen, johon pyritään vaikuttamalla erityisesti organisaation johdon käyttäytymiseen. Mentorointi ymmärretään perinteisesti kokeneen henkilön antamaksi opastukseksi, jossa bisneksessä pidempään toiminut henkilö opastaa kokemuksensa turvin. Mitkä tekijät yhdistävät ja erottavat valmentajia mentoreista?

Työelämän laatu – kumpi tuli ensin: Raha vai osaaminen?

Työelämän laatu rakentuu eri asioista, kuten työntekijästä, työnantajasta, yhteiskunnasta ja työn vaihtoehtoiskustannuksista kuten opiskelu. Kaikki tekijät ovat toistensa kanssa limittäin, lomittain, poikittain ja päällekkäin, joten selkeiden rajojen vetäminen on aina tulkinnanvarainen asia. Työelämän laatua mitatessa pitää ottaa huomioon myös ajan henki. Tämän ajan työelämä olisi monelle menneiden aikojen työntekijälle helpotus - samalla myös kadotus.

Digitalisaatiota jo kohta neljännes vuosisadan ajan

Esko Aho julisti jo vuonna 1995 Suomen tietoyhteiskunnaksi. Tuosta kaukonäköisestä valtiomiesteosta lähtien tietoyhteiskuntaa on Suomessa rakennettu juhlavin lausunnoin ja ylevöittävin periaatepäätöksin. Hallitukset ovat vuorollaan julistaneet tietoyhteiskunnan kehitystä ihmisläheiseksi, oikeudenmukaiseksi ja kilpailukykyiseksi. Selontekojen otsikoissa on korostettu elämänlaadun parantuvan tietoteknisen kehityksen vuoksi. Retoriikasta on paistanut Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus.

Talouskasvu ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on kaikkien aikojen markkinahäiriö. Näin julistaa Suomen Pankin nykyinen pääjohtaja Olli Rehn 6. lokakuuta 2018 julkaistussa blogikirjoituksessa. Markkinat tuottavat hyvinvointia vain, jos vaihdannasta ei koidu negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Ja mitä on negatiiviset ulkoisvaikutukset? Ilmastonmuutos, koronavirus, petokset, rikokset, kurjuus, halla ja kuolema. Haitallinen toiminta, jota ei oltu hinnoteltu (kielletty) kaupanteon yhteyteen. Hyötyjien sijaan löytyy kärsijöitä.

Yhteiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys

Yhteiskuntapolitiikan tutkimustehtävänä on tutkia yhteiskuntaa eri näkökulmista ja  ulottuvuuksista. Näimpä on luonnollista, että yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena on myös kysymykset yhteiskuntien säilyvyydestä. Kestävä kehitys on ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin myötä työntynyt osaksi yhteiskuntien säilyvyyden polttavaksi kysymykseksi.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenä ja tutkimuksena

Yhteiskunnat kehittyivät heti siitä päivästä lähtien, kun tämä historian tuntemattomin suurmies keksi, kuinka ihminen voi vetää päänsä täyteen. Ensimmäiset paikoilleensa jääneet kyläyhteisöt muodostuivat kaljasammion ympärille. Kyläyhteisöistä kehittyi hiljakseen ensimmäiset kaupungit ja yhteiskunnat. Niitä on johdettu aikain saatossa, milloin milläkin keinolla. Sivistyksen edetessä yhteiskuntien tila alkoi kiinnostamaan myös vahvinta. Tämän päivän yhteiskunnat tunnustavat kurjimmankin kuin isännäksi.

Suomi Unkarin tiellä

Kansantalouksien kilpailukyky voidaan määritellä usealla eri tavalla. Se voi olla, vaikka seurausta tehokkaasta tavasta hyödyntää inhimillistä ja koneellista pääomaa sekä luonnonvaroja, jonka turvin ihmisten elintasoa kasvatellaan ja kehitellään. Euroopan komission mukaan kilpailukyky on: talouden kykyä tuottaa asukkailleen korkea ja kasvava elintaso. Kilpailukyky voi olla myös: kykyä saavuttaa korkea taloudellinen kasvu ja työllisyys. Yhtä kaikki, jokainen määritelmä nojaa kehittyvään taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja viime kädessä elintasoon.

Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.