Aluepolitiikkaa vai kilpailukykyä?

Kansantalouden kilpailukyky rakentuu kannattavien yritysten varaan. Yritysten ensimmäinen toimintaympäristö on paikallinen. Suomessa kunnat ja maakunnat tarjoavat puitteet yrityksille toimia. Kansallinen kilpailukyky on summa lokaalista kilpailukyvystä. Mutta kansantalouden kokonaiskuvan kannalta on haastavaa rakentaa kilpailukykypolitiikkaa, joka toimisi Uudellamaalla kuin Kainuussakin. Yhdellä lääkkeellä parannetaan tautia, mutta pahennetaan sivuvaikutuksia.

Korona kova, Marin mahtava

Marinin hallitus asetti poikkeuslain voimaan ja esitti elvytyspaketin koronan kourissa kituville yrittäjille, antoi uskoa poliittisen johtomme kykyyn toimia. He ovat toimineet kuin tilanne on sitä vaatinut. Melankolisessa maassa, missä mielenmaisema on Gallen-Kallelan maalaama ja Rautavaaran laulama. Ponnahti pinnalle kuin norppa kollektiivinen me-henki. Lähes joka tuutista on toitotettu Suomen kykyä nousta tästä ahdingosta. Ja nouseehan se Suomi-neito.

Neuvostoliiton perintö pilasi Suomen markan

Neuvostoliitto saneli Suomelle rauhanehdot syksyllä 1944. Saksalaisten häätämisen ohella Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle tuntuvat sotakorvaukset. Sotakorvaukset vaikuttivat merkittävällä tavalla suomalaisen teollisuuden syntymiseen. Väitetäänpä jopa, että suomalainen teollisuus syntyi sotakorvausten myötä. Sotakorvaukset kuitenkin loivat teollisuuden, joka kelpasi Neuvostoliitolle. Neuvostoliiton romahdettua loppui idänkauppa ja Suomen elinkeinoelämä joutui opettelemaan tyystin uuteen kilpailuympäristöön. Euron uskottiin tuovan kaivattua vakautta - ei kahletta.

Neuvostoliiton perintö pilasi suomalaisen duunarin

Kun pohjoismaiden välillä toteutetaan maiden välisiä vertailuja on hyvä muistaa, että muista Pohjoismaista poiketen Suomi on ainut, jonka sisäpolitiikkaa saneltiin kylmän sodan aikana Neuvostoliiton toimesta. Ruotsi, Tanska ja Norja pystyivät rakentamaan hyvinvointivaltioitaan ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Vaikka Suomi lännettyi kylmän sodan aikana, oli Kremlin painostus Suomen sisäpolitiikassa voimakas. Ay-liike vahvistui suomettumisen vuosina jättiläiseksi, joka pitää duunaria yhä otteessaan.

Baumolin tauti – robotisaatio & mustasurma

1960-luvulla yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol teki esittävän taiteen tutkimuksessaan lopensa itsestäänselvän havainnon. Beethovenin jousikvartettoihin tarvittiin yhä sama neljän hengen porukka soittamaan sitä. Baumolin taudilla kuvataa kehitystä, jossa palvelualojen palkkakehitys seuraa teollisuuden palkkakehitystä, vaikka työn tuottavuus polkisi paikallaan kuin 1800-luvun kamarimusiikki. Teollistumisen eräs käänteentekevistä historiallisista tapahtumista oli mustasurma.

Markkinataloudella maailma pelastuu

Globaaleille instituutioille on taattava toimintaedellytykset ja kansalaisten legitimiteetti, vaikka se olisikin myös rikkaiden kukkarosta pois. Teollistuminen on tapahtunut instituutioiden, innovaatioiden, investointien ja integraation tuloksena. Kun ajattelemme mitä ilmaston vuoksi olisi tehtävä, muuttakaamme instituutioita, jotka kannustavat innovaatioihin, joita seuraavat investoinnit ja joiden leviäminen on integraation tulos.

Vapaudesta hoitoon

Kun porvarihallitus laskeskelee sosiaali- ja terveysmenojen tippuvan yksityisten yritysten valjastamisella kuin keväinen lumi katolta, unohtuu siltä silmää ihmisen herkkyydelle. Pienelle ihmiselle vapaus on kuin kouraan puristettu piru, kun pikkusormi lipeää, katoaa ote myös kohtaloonsa. Vapaus on ihmisen arvokkain sekä halvin valuutta.

Työolotutkimus 2018: Työelämä tänään

Työolotutkimus suoritetaan noin viiden-kuuden vuoden välein. Edellinen tutkimus on vuodelta 2018, sitä verrataan tottakai edeltävään ja sitä edeltäviin. Maailman yleistä kehityksestä voidaan arvailla työolotutkimuksen tuloksiin ja löytää selittäjiä vuosien varrella muuttuneisiin tuloksiin. Suomalaisten työelämään vaikuttavat suuressa kuvassa samat asiat kuin muihinkin eurooppalaisiin verrokkeihin. Kansainvälinen talouskehitys ja teknologiset innovaatiot heijastuvat kutakuinkin samalla tenholla myös Suomeen.